Karjalan elvyttäjät Kidiel: ruadopaja Arppen školan 4.–6. kluasoile

Tutkijua, opastajua da kielispecialistua ainos virittäy omassah ruadoloih se, konzu häi piäzöy hos kodvazekse kentäle da iäres omas ruadopertispäi. Gostindu da luvendot ollah tärgiet vuitit kielispecialistan ruaduo, da hänele pidäy eččie da löydiä moizet kohtat, kus karjalankielizet da karjalan suvaiččijat ollah. Neče tehtävy on ylen kebjei, konzu meidy eriže kučutah. Täl kerdua saimmo viestii kidieläzes Arppen školaspäi.

Vorssa škola kuččuu opaštumah ta tovarissoja näkömäh. Kuva: Olga Karlova

Arppen školas on pietty karjalazen kul’tuuran tiemunedäli, kuduan programmah voibi tuttavuo karjalaisetperinteetkitteellä-käyttäjäl Instagramas. Školaniekat ollah nedälin aigua ezimerkikse pastettu šipainiekkua, kuultu perindöllisty karjalastu muuzikkua, nähty karjalastu tansii da opittu karjalazii käziruadoloi. Nellänpiän vuoros oli karjalan kieli. Pienembät opastujat (1.–3. kluassat) piästih kuundelemah Ylöin Markan (Markku Ylönen) karjalankielisty starinua, da suurembile kieldy ozuttelimmo myö, karjalan elvytyksen koordinuattoru Niko Tynnyrinen da vienankarjalan opastai Olga Karlova. Huondespäiväh syndyi kolme 45 minuutan ruadopajua da vot mittuine ravei päivy sit rodihgi!

Kukkilintuset eleyvytäh Arppen školassa: Kaunehet kiät muasteriloilla! Kuva: Olga Karlova

Ruadopajan aigua myö

  • annoimmo perustiijot karjalan kieles,
  • pagizimmo karjalan elvytändäs da karjalan kielen pagizijois,
  • kaččelimmo karjalan sanastuo,
  • opastimmo kerdomah omas ičes karjalakse,
  • kaččelimmo karjalan kevätsanastuo eči puara -kižan vuoh da
  • kuundelimmo karjalankielisty lapsienmuuzikkua.

Oli vessel huomata, gu karjalan kieli kiinnitti lapsien mielii. Joukkoh syndyi erijyttymiä ozanottajua: yhten mieles meijän karjalankielizes paginas voit ellendiä ihan joga sanan, toizen mieles et ni yhty. Lopuškal meile yksikai jäi moine tundo, gu jogahine opastui ellendämäh karjalan perussanastuo da -fruazoi sego ezimerkikse ozuttelemah omua iččie karjalakse – ylen hyvä! Mieldy lämmitti segi, gu keräl oli kui opastujua, mugai opastajua, kudualoil oli karjalazet juuret.

Karjalan kielen ruatopajašša pakina pakinan virittäy ta vieläi karjalakši: Mie elän Kidiellä. Minä kävyn školah. Kuva: Minna Hirvonen

Eči puara -kižas opastujat piästih opittelemah karjalan kielen käytändiä ilmai meijän tugie. Tehtäväs heile pidi yhtistiä suomen- da karjalankielizet printatut sanat, kuduat koskiettih kevätty da Äijiäpäiviä. Erähät sanat, ezimerkikse muuttolindu da virbovičča, oldih kebjiet, ga toizii pidi duumaija hätkembä: midä oldaneh suomekse šokoluadujäiččä, päiväisočkat libo vihmu da ukonvemmel? Böbökky-sanua äijäl suvaittih tälgi kerdua.

Kostinčakši kevätšanua täyši late. Pannet mieleheš, šuat kerallaš matkah. Kuva: Olga Karlova

Passibo vie kučus Arppen školale! Moizis ruadotehtävis voit tundie omua ruaduo tärgiekse sego uskuo, gu karjalan kielen tulii aigu on valgei.