Pakajamma onnakko! -kielileiri piettih kešällä Kainuun vienalaiskylissä

Kirjuttan: Olga Karlova, leirin ohjuaja ta opaštaja

Vienankarjalaisen kielileirin ošanottajat elettih netälin karjalakši – kieltä toiminnan kautti – oli koko leirin ideja. Piäpaikkana oli Kuivarven Domnan pirtti, ka leirirogrammah kuuluttih niise käynnät Hietarven ta Rimmin sussietakylih.

Mitä kaikkie poikkoit leiriläiset ruattih Iivananpäivän jälkehisellä netälillä vuotena 2026? Kuottelemma tiijuštua Mielihuršti-nimisen kielitempavukšen avulla, kumpani oli kahallah leirin aikua.

Mielihurššin erähät šualehet

Huomenešvero. Niistähän ne päivät alettih ta makiet ne meilä oltih, kuin päivän muutki verot. Passipoičemma emäntyä Pirjuo ta hänen apuniekkua Anna-Leenua.

Moločča. Moločča on hyvä šana, šillä muissamma toini toista kannattua ta kiittyä: Moločča olet! Kaikin olemma moločat!

Vorssa. Vorssa voipi olla kennih imehnini, kumpani on kaunehešti šuoriutun tahi manklautun. Vorssina olima kävellyn omissa koštoloissah karjalaiskylien maiselmissa. Vorssa voipi olla ruatoki, mintäh ei? Pätöy šuomen hieno-šanan vaštinehekši.

Ylen hyvä. Vorssan ruavon olet ruatan, ylen hyvä!

Liipukkaini. Leiri piettih kešällä, šentäh pakinua oli pöpököistäki. Liipukkaisekši karjalakši voipi kaunehešti kuččuo laštaki: oma liipukkaini.

Čiilahaini. Čiilahaini kuuluu niise kešäšanoih ta niistä leiriläiset täytettih šanarissikkyö. Čiilahikkoh ei himota puuttuo, ka čiilahaiskeitto on mieltä myöten.

Möykkyni. Olemma smiettin, jotta sriäpnyä, kumpani on “sämpylä” šuomekši, karjalakši vois kuččuo möykkysekši. Erähänä leiripäivänä meilä tarittih kuhakeittuo ičensriäpityn möykkysen keralla.

Kultalähe. Rimmin retkellä kävimä Kultalähtiellä tahi Kultakaivolla, kumpani on aivan rajalla ta kumpasešta vejet lähetäh Pohjanlahteh tai Vienanmereh.

Kultalähtien laulu. Smiettikkyä vain, leirillä pietyššä musiikkiruatopajašša olemma šepittän lauluo karjalakši! Yksi laululoista on Kultalähtien laulu, kumpasen kirjutettih Fanni ta Mikki Noroilat. Olemma laulan šitä yheššä Sommelo-festivualin Jussi Huovisen muistokonsertissa Hietarven Perinnehtalolla, linkki.

Skokuna. Rimmin kyläššä on elän starina, kumpasen mukah še, ken šyöy Kultakaivon hettieštä skokunan, šuau uartehen. Ka skokunua ei šua koškie, še on jumalan puapo.

Varotuškuklani. Yksi leirin ruatopajoista oli käsiruatopaja, kumpasešša jokahini oli luatin omannäkösen varotuškuklasen.

Naverno ta moušot. Konša et ole täyšin varma mistänih asiešta, käytä näitä šanoja, kumpaset kiännytäh šuomekši: ‘varmaan(kin)’ ta ‘ehkä, kenties’. Vienankarjalaisešša pakinašta šanua moušot ta naverno kuulet rikeneh.

Pualikka käteh, kyykkä kumoh! Tiettäväini kyykkähki kisasima ta paikallista rahvaštaki keräyty kyykkyä lyömäh Kuivarven kisakentällä. Čerit oltih tai kai mitä pitäy.

Prituanie. Šaima tietyä, jotta Domna Huovinen (Karhunen) oli šuanun prituaniekši sorokan.

Jäniksen kostinčat. Niitä tuuvvah lapšilla mečäštä. Kostinččana voipi olla hoš mussikkua varvašša tahi mitänih makiempaista eväštä, mitä on jiänyn meččämatalta šyömättä.

Hyväšiämini papuraiska. Leiriläiset paššauteltih erimoisie roulija kielenopaššukšešša. Yksi niistä oli šuomekši kiännettynä ‘herttainen mummo’.

Linnalaine neičyt. Tätä lauluo opaštuma laulamah yheššä ta vieläi tanššima diskotiekašša.

Levoin Miša on turpiepartani ta on še komieki. Tämmöni karjalaisen musiikin suvaiččijan virkeh on puuttun mielihurštih. Passipuo Suačin Mišalla konsertista, kumpasen hiän piti leiriläisie varoin Ul’l’aškan pirtissä! Šiihki keräyty paikallisie eläjie.

Makiet riešat. Tätä voipi šanuo hairiehvetäjäkši šanakši. Rieška taivutukšešša muuttuu riešakši vienankarjalašša: koški – košet, rieška – riešat. Huomenešhutun jiämisistä meilä paissettih makieta kakrarieškua murkinakši. A makiehan karjalakši voipi olla hoš šuolakala.

Räččinälliset. Moista naisen tervehyöh liittyjyä šanua olemma niise tiijuštan. Räččinälliset tullah kerran kuušša.

Myöššyteh ‘palaute’. Myöššyttehie olemma kerännyn leirin jälkimäisenä päivänä. Niijen mukah ylen positiivista kokemušta kaikin ollah šuatu, ta kuuluu karjalaisie kielileirie pitäy järještyä iellähki.

Pakajamma onnakko! – kielileirin ideja oli šyntyn vienankarjalaisešša pakinaklupissa, kumpani ruatau ošana karjalan kielen elvytäntyä Päivännoušu-Šuomen yliopissossa, klupin aktiivijoukko valmisteli kielileirie vuuvven aijan, linkki klupin šivulla elvytykšen blogissa. Leiri piettih ošana 120-vuotisen Karjalan Šivissyššeuran pruasniekkavuosiprogrammua. Kielileiri on šuanun niise tukie Vuokkiniemi-šeuralta. Šulkkuset passipot!

Luve niise Muarie Rajamaan Kielileirillä oltih yheššä, opaššuttih ta juattih elokšen kotvasie karjalakši -leiripäiväkirjua Uutisčupušša, linkki.