Opastusainehen tervehtys uvven opastusvuvven 2026–2027 kynnyksel
Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da kul’tuuran opastusainehes valmistammo tulien opastusvuvven opastandua. Täs kirjutukses kerrommo tarkembah nämmis opastundumahtolois sego erähis toizis aijankohtazis dielolois. Tekstan kirjutettih Ilja Moshnikov da Niko Tynnyrinen.
Monet alletah karjalan kielen da kul’tuuran perusopindot Johdatus-kursal, kudai on alalleh meijän pluanas syvys-ligakuus. Sežo syvyskuun allus algavutah kielikursat. Kielikursois tänä vuon on vienankarjalan vuoro. Järjestämmö vienankarjalan perus-, jatko- da paginkursat. Sen ližäkse tänä sygyzyn sežo jatkuu suvikarjalan paginkursu. Livvinkarjalan kursat ollah tänä vuon pauzal. Yhtelläh, kaikkii karjalan kielen murdehii voibi käyttiä toizilgi meijän kursoil. Ezimerkikse, keviäl voibi tulla Karjalan kielen murdehet -kursale libo suorittua se iččenäzesti jo sygyzyl. Muut perusopindoloih kuulujat kursat voibi suorittua iččenäzesti, ezim. kirjuttua essie, suorittua ekzuamenu libo luadie iččenäzet opastustehtävät.
Ainehopindolois kerras syvyskuun allus algavuu Aziitekstoin kiändämine -kursu, kudamal nimen mugah tarkoituksennu on keskittyö kiändämizeh juuri aziitekstoin kontekstas. Kursal luajitut harjaituskiännökset piästäh oigieh käyttöh da nenga eistetäh edehpäi karjalan kielen elvytändiä. Myöhembä jo kevätlugukavven puolel järjestämmö Karjalazen kul’tuuran eričyskyzymyksien -kursan yhtevyös Karjalaine itkuvirziperindö da itkuvirret 2000-luvun Suomes -kursan. Kursan opastajannu on FT Viliina Silvonen. Kursu on poikkevukselline da kuhkutammo kaikkii, kedä vai tiemu kiinnostau, ilmoittuakseh kursale, sendäh gu ei alalleh kuulu meijän programmah.
Myöhembä keviäl nelländes periodas kevät-oraskuun aigua on vie eräs uuzi Livvinkarjalan kielioppii -kursu, kudai löydyy oppahas Karjalan kielen tutkimuksen eričyskyzymyksii -kursan al. Kursan aigua nimen mugah kerratah livvinkarjalan kielioppii da luajitah kieliopillistu harjaitustu. Tämä on ainavoluaduine mahto kerrata aijemba opittuu tieduo livvinkarjalan kieliopis. Jatkos planiiruičemmo pidiä samanmoizet kursat vienakarjalan da suvikarjalan kielioppilois. Opastuspluanah kuuluu sežo suuri miäry kursua, kudamii voibi suorittua iččenäzesti. Voit kaččuo opindoloin tiijot Pepin opindo-oppahas.
Karjalan kielen opastusaineh on mennyt vuvven aigua allekirjutannuh ristaiopastandan sobimuksii Suomen eri yliopistoloin opastusainehien da ozastoloinke: ezimerkikse Helsingin, Turun, Oulun da Taidoyliopiston erähien opastusainehien opastujat voijah sežo tulla opastumah karjalan kieldy da kul’tuurua Päivännouzu-Suomen yliopistoh. Uuttu opastujua ongi jo nägynyh opastujien luvettelos! Meijän opastujat sežo voijah suorittua nämmien opastusainehien erähii opindoloi, kudamat on ližätty sobimukseh. Ezimerkikse, Oulun yliopisto tariččou saamen kielen kursua, Helsingin yliopisto saamentutkimuksen da suomelas-ugrilazen kielentutkimuksen ližäkse viron, romanin da ungarin kielen kursoi, Taidoyliopisto monipuolizesti muuzikan da tansin kursua, a Turun yliopisto kielihistourieh liittyjiä kursua. Yhtelläh, sobimukseh on rajattu tietyt opindot da opastusainehet, eigo mainittuloin yliopistoloin monen muun alan piäainehopastujat piästä opastumah karjalan kieldy da kul’tuurua. Maksau ainos kyzellä omas yliopistos, ongo mahtuo ottua meijän kursua vai ei. Ei olle, sit ainavokse vaihtoehtokse jiäjäh Avvonazen yliopiston opindot. Net ollah maksollizet, ga kaikile avvonazet. Ližiä tieduo suat avvonazen yliopiston saitalpäi.
Linku perusopindoloin tiedoloih avvonazen yliopiston saital.
Linku ainehopindoloin tiedoloih avvonazen yliopiston saital.
Opastusainehes jatkammo verkosanakniigan luadimistu. Uudeh verkosanakniigah on tarkoitus kerätä uuttu dai vahnembua sanastuo kolmel karjalan kielen murdehel – vienankarjalakse, suvikarjalakse da livvinkarjalakse. Sen ližäkse opastusainehen evustajat ruatah karjalan kielen komissies. Piemmö alallizii vastavundoi da ruammo karjalan kielen hyväkse. Ruadoh kuuluu ezimerkikse mulloi jullatun karjalan kielen elvytysprogramman todevutandan sebruandu.
Jatkammo sežo karjalan kielen elvytändiä, kudai kulgou rinnakkai da käzikkäi kielen opastandan kel. Tänä vuon elvytysruadoloih kuuluugi yhtehine ruandu erähien pohjaskarjalazien školienke. Nämmis projektois opittelemmo yhtes uuzii taboi opastua karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua lapsile da nuorile. Ližäkse kehitämmö yhtehisty ruaduo eri joukkoloinke da otammo ozua kaikenualazih tapahtumih. Meijän tärgei tavoiteh on ruadua läbinägyjästi da viijä karjalan kieldy sinne, kus ristikanzat muitegi ollah. Äijät nämmis tapahtumis ollah kaikile avvonazet da niilöih näh juatah tieduo meijän uudiskirjazis. Uudiskirjaine jullatah joga kuus meijän blogas, ga tahtonet sen sego toizii aijankohtazii tiijoittehii meilpäi sähköpoštači, ga liity meijän sähköpoštulistale työndämäl meile viestii ([email protected]).
Poikkevuksellizien tapahtumien da tembavuksien ližäkse jatkammo karjalankielizien paginpertilöin-paginkluuboin piendiä. Jovensuus ruadau iellehgi kaksi paginpertii (kaikile avvonaine da nuorile da nuorile aiguhizile tarkoitettu), da niilöin tiijot lövvät paginpertilöin omal sivul karjalan elvytändän blogas.
Opastandan da alallizien elvytändyruadoloin ližäkse jatkammo karjalan kielen nedälin planiiruičendua. Julguammo sen tarkembat tiijot da ohjavot myöhembä sygyzyl, ga voit jo merkitä kalenduarah, gu tänä vuon kielinedälii pruaznuijah 23.–29.11.
Hyviä algusygyzyy kaikile, näimmökseh karjalazis tapahtumis da karjalan kielen kursoil!