Karjalankieline kniigukluubu Jovensuus 13.2.–26.3.
Tulgua terveh karjalankielizeh kniigukluubah! Tämä kučču on jullattu suomekse da karjalakse (suomenkieline tekstu alemba).
Karjalakse
Luvemmo yhtes pala-palal Salla Simukan Ruskei kui veri -kniigan (suom. Punainen kuin veri), kuduan ollah kiännetty livvinkarjalakse Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila. Kniigas on 191 sivuu da se on kniigukluubah niškoi juattu kolmeh nenga 65 sivun vuittih. Jogahizen vuitin lugemizeh niškoi on aigua kaksi nedälii. Vastavummo enne lugemizen allandua da jogahizen vuitin lugemizen jälgeh. Voit piättiä iče, tuletgo keräle joga vastavundah vai vaigu ezmäzele da jälgimäzele kerrale.
Kniigukluuban pluanu
- Ezmäine vastavundu (algupagin da kniigoin juandu): 13.2. č 16.30–17.30
- Ezmäine luguvuitti: sivut 1–62
- Toine vastavundu: 26.2. č 16.30–17.30
- Toine luguvuitti: sivut 63–124
- Kolmas vastavundu: 13.3. č 16.30–17.30
- Kolmas luguvuitti: sivut 125–191
- Jälgimäine vastavundu: 26.3. č 16.30–17.30
Vastavummo ainos Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel. Vastavundukohtu on kolmel ezmäzel kerral Aurora-huonuksen kaminperti da jälgimäzel kerral Agoran seminuaruzualu AG105. Kniigukluubua vedäy da ližätiedoloi andau karjalan yliopisto-opastai Niko Tynnyrinen ([email protected]).
Karjalan Sivistysseura on andanuh kniigukluubale podarkakse Ruskei kui veri -kniigua. Kniigukluubah voit ilmoittuakseh Webropol-ankietal da kymmene ezmästy kniigua omakse pakinnuttu suajah sen ilmai. Kluubah voibi ottua ozua enäm kymmendy ristikanzua, sendäh gu kniigua voit sežo ostua Karjalan Sivistysseuran verkolaukas libo ottua laihinah kirjastos. Kerro Webropol-ankietal, tahtotgo kniigan vai ostatgo sen iče. Kerrommo sähköpoštaci 1–2 ruadopäivän kulujes ankietan työndämizes, ongo sinule täydynyh kniigua.
Linku kniigah Karjalan Sivistysseuran verkolaukas.
Vastavundois pagizemmo kniigan tapahtumis da karjalakse lugemizes. Vastavundois voit paista kaikil karjalan murdehil da/libo suomekse. Niilöih voit ottua ozua, hos et ni olisgi ehtinyh lugie kogo vuittii (et varanne juonnehpal’l’astuksii) libo pagizet karjalakse vaigu vähäzen. Opastummo lugemah da pagizemah yhtes!
Päinnöy se kaikile kluuban ozanottajile, yksi vastavundukerdu iänitetäh da litteroijah tutkimuskäyttöh. Iänitehty libo litteruattua ei jullata moizennu ni kus: net luajitah vaigu kniigukluuban vedäjän karjalankielizien kiännöksien vastahotandua koskijan väitöskniigututkimuksen tuvekse. Iänitehty ei kaččele niken toine, da se hävitetäh tutkimuksen valmistuttuu. Materjualu tävvendäy aijemba kerättyy kyzelyainehistuo, eigo sidä ni mittumas yhtevyös ozuteta nenga, gu yksittästy kniigukluubalastu vois tunnistua. Tutkimukses ei kačella yksittäzii ozanottajii ga vuorovaikutustilandehtu da sen aigua paginakse nostettuloi huomivoloi karjalakse kiändämizeh da kiännöksien lugemizeh näh. Ezimerkikse taga-alatieduo ei kyzytä, eigo vastavundan iänitändy vaikuta kniigukluuban ruandah.
Ollou kluubas hos yksi ozallistui, kudai ei tahto ottua ozua tutkimukseh, kluuban vastavundua ei iänitetä. Nengagi voi ruadua, gu ei tule sih vastavundah, kudai iänitetäh. Mahtollizeh tutkimukseh näh voijah lyhyöh paista ezmäzel vastavundukerral. Ližäkse voit kerduo sinun allustajii mielii tutkimukseh näh Webropol-ankietal, ga net ei vie sivota sinuu ni mih. Todevunnou tutkimus, suajah kniigukluubalazet vie kačottavakse-lugiettavakse virrallizen tutkimustiijoittehen da mahtolližuon kyzyö tarkendajua kyzymysty.
Kniigan kuvavus Karjalan Sivistysseuran verkosaitalpäi:
”Oli-eli neidine, kudai opastui varuamah.
Enzimäinen karjalankieline nuorienkniigu pidäy hantuzis buitegu tulipakkaine.
Pimivöh on riputettu kuivah pestyy viijensuan euron banknottua. Nenäh tulou vahnan veren haizu. Lumikki Andersson tavan mugah ei kyskevy dieloloih, kudamat ei hänele kuuluta, ga dengoin löydymine koppuau händy kanzoinvälizen narkobiznesan keskeh. Alalleh ravevui tapahtumien bauhu lykkiäiy Lumikkii varaittajih tilandehih, pagenemah julmii pahanruadajii da lopuškal peitollizih Jiäkondien pidoloih. Trilleran taga-alal talvi on vilumbi, migu vuozih da pakkaine opittelou Tamberettu.”
Suomeksi
Luemme yhdessä osa kerrallaan Salla Simukan Ruskei kui veri -kirjan (suom. Punainen kuin veri), jonka ovat kääntäneet livvinkarjalaksi Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila. Kirjassa on 191 sivua ja se on lukupiiriä varten jaettu kolmeen noin 65 sivun osioon. Jokaisen osion lukemiseen on aikaa kaksi viikkoa. Tapaamme ennen lukemisen aloittamista ja jokaisen osion lukemisen jälkeen. Voit päättää itse, osallistutko kaikkiin tapaamisiin vai vain ensimmäiselle ja viimeiselle kerralle.
Lukupiirin aikataulu
- Ensimmäinen tapaaminen (aloituskeskustelu ja kirjojen jakaminen): 13.2. kello 17.30–18.30
- Ensimmäinen lukuosio: sivut 1–62
- Toinen tapaaminen: 26.2. kello 17.30–18.30
- Toinen lukuosio: sivut 63–124
- Kolmas tapaaminen: 13.3. kello 17.30–18.30
- Kolmas lukuosio: sivut 125–191
- Viimeinen tapaaminen: 26.3. kello 17.30–18.30
Tapaamme aina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Tapaamispaikka on kolmella ensimmäisellä kerralla Aurora-rakennuksen takkahuone ja viimeisellä kerralla Agoran seminaarisali AG105. Lukupiiriä vetää ja lisätietoja antaa karjalan yliopisto-opettaja Niko Tynnyrinen ([email protected]).
Karjalan Sivistysseura on lahjoittanut lukupiirille Ruskei kui veri -kirjoja. Lukupiiriin voit ilmoittautua Webropol-lomakkeella, ja kymmenen ensimmäistä kirjaa omaksi pyytänyttä saa sen veloituksetta. Lukupiiriin voi kuitenkin osallistua yli kymmenen henkeä, koska kirjan voi myös ostaa Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta tai lainata kirjastosta. Kerro Webropol-lomakkeella, tahdotko kirjan vai hankitko sen itse. Ilmoitamme sähköpostitse 1–2 työpäivän kuluessa lomakkeen lähettämisestä, onko sinulle riittänyt kirja.
Linkki kirjaan Karjalan Sivistysseuran verkkokaupassa.
Tapaamisissa keskustelemme kirjan tapahtumista ja karjalaksi lukemisesta. Tapaamisissa voit puhua mitä tahansa karjalan murretta ja/tai suomea. Voit osallistua, vaikket olisi ehtinyt lukea koko osiota (ellet pelkää juonipaljastuksia) tai vaikka puhuisit karjalaksi vain vähän. Opettelemme lukemaan ja puhumaan yhdessä!
Jos se sopii kaikille lukupiirin osallistujille, yksi tapaamiskerroista äänitetään ja litteroidaan tutkimuskäyttöön. Äänitettä tai litteraattia ei sellaisinaan julkaista missään: ne tehdään vain lukupiirin vetäjän karjalankielisten käännösten vastaanottoa koskevan väitöskirjatutkimuksen tueksi. Äänitettä ei käsittele kukaan muu, ja se hävitetään tutkimuksen valmistettua. Materiaali täydentää aiemmin kerrättyä kyselyaineistoa, eikä sitä missään yhteyksessä esitetä niin, että yksittäisen osallistujan voisi tunnistaa. Tutkimuksessa ei tarkastella yksittäisiä osallistujia vaan vuorovaikutustilannetta ja sen aikana esiin nousseita havaintoja karjalaksi kääntämisestä ja käännösten lukemisesta. Esimerkiksi taustatietoja ei kysytä, eikä tapaamisen äänittäminen millään tavalla vaikuta lukupiiriin osallistumiseen.
Jos lukupiirissä on edes yksi osallistuja, joka ei tahdo osallistua tutkimukseen, tapaamista ei äänitetä. On myös mahdollista jättäytyä pois äänitettävältä kerralta. Mahdollisesta tutkimuksesta voidaan keskustella lyhyesti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Voit myös kertoa alustavan, sinua mihinkään sitomattoman mielipiteesi tutkimuksesta jo Webropol-lomakkeella. Jos tutkimus toteutuu, esitetään lukupiirin osallistujille vielä virallinen tutkimustiedote, minkä jälkeen heillä on mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä.
Kirjan kuvaus Karjalan Sivistysseuran verkkosivuilla (eroaa hieman karjalankielisestä kuvauksesta):
”Olipa kerran tyttö, joka oppi pelkäämään.
Ensimmäinen karjalankielinen nuortenromaani on trilleri, joka pitää lukijan otteessaan tulipalopakkasen voimalla.
Tamperelaisen lukion pimiöön on ripustettu kuivumaan pestyjä viidensadan euron seteleitä. Vanha veri tuoksuu. Lumikki Andersson ei yleensä puutu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta rahat löydettyään hän tempautuu keskelle kansainvälistä huumebisnestä. Samalla talven kylmyys ja pakkanen kiristävät kaupunkia kovemmin kuin vuosiin.”