Karjalan kielen komissien kokohpano nimitetty

Vuuvven 2026 alušta alkuan Kotimualasien kielien kešukšešša ruatau kuuši kielikomissieta, kun šuomen, ruočin, saamen kielien, viiputuškielien ta romanikielen komisseijen rinnalla on peruššettu karjalan kielen komissie. Komisseijen ruato on antua šen alah kuulujie kielie ta niijen käyttyö koškijie prinsippisie tahi ylehisluontosie kehotukšie.

Komissien nimittänyt Kotukšen johtaja Leena Nissilä pitäy komissien peruššantua tärkienä aškelena karjalan kielen ašeman lujentamisešša: ”On tärkie šuaha karjalan kieli keralla Kotukšen kielikomisseijen pereheh. Nyt karjalan kielellä on entistä parempi mahto šuaha vertauštukie erimoisih kielen luatuo ta ašemua koškijih kyšymykših toisien kielien komisseilta”, Nissilä šanou.

Komissien pakinanvetäjäkši on nimitetty professori Riho Grünthal Helsinkin yliopissošta ta varapakinanvetäjäkši yliopissonlehtori Ilja Moshnikov Päivännoušu-Šuomen yliopissošta. Toisie ošanottajie ollah Olga Karlova, Eeva-Kaisa Linna, Elena Rapa, Markku Suksi, Martti Talja ta Outi Tánczos. Komissien kokohpano yhistäy kokemušta esimerkiksi karjalan kieleštä, šen šanaššošta ta nimissöštä, kielen kehitännäštä ta elvytännäštä, käytöštä ta opaššannašta eriluatusissa ympäristölöissä, lähisukukielien kontekstista, kielellisissä oikevukšista šekä Šuomen karjalankielisissä yhtehisölöistä ta verkoštoloista.

Komissii ruadau yhtes Päivännouzu-Suomen yliopistonke. Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto

Yhtehine ruado Päivännouzu-Suomen yliopisson kera

Kielikomissieloin käytännön ruado on järjessetty yhtehizessä ruavossa jogahizen kielen spesialistaorganizatsien kera. Karjalan kielen kehitännästä da käytännön kieliruavosta vastuau Päivännouzu-Suomen yliopisto, kumbazen valdakunnalline eričysruado koskou karjalan kielen tutkimusta, opassusta da elvytystä.

Komissien käytännön ruaduo rubieu sekretarina koordiniiruimah yliopisto-opastaja Niko Tynnyrinen Päivännouzu-Suomen yliopissosta. Tynnyrinen on ruadan karjalan kielen elvytysprojektan koordinuattorana da vuodena 2025 jullatun karjalan kielen elvytysprogramman kirjuttajana.

Tynnyrinen arvivoiččou, jotta karjalan kielen komissielda vuotetah äijän: ”Komissie zavodiu oman ruavon tilandehessa, kumbazessa karjalankieline kenttä on aktiivine da muuttuja: elvytysprogramma on juuri jullattu, muuzikka, kirjallizus da taido lizätäh tieduo karjalan kielestä da karjala suau uutta pagizijua ennen kaikkie ruavahista opastujista.”

Tynnyrizen mielestä komissien perustamine on suuri kehitysassel. ”Jo kodvan karjalan kielen dieloloi ollah aktivistoin lizäksi kačottu miäräaigazet ruadojoukot da projektat, da sentäh virralline kielikomissie da karjalan elvytysruavon sidouttamine Päivännouzu-Suomen yliopistoh annetah uskuo tulijah aigah”, Tynnyrinen sanou. Hänen mugah alallizemmat rakendehet mahollissetah kestäjän kieliruavon da kehotetah tavottelemah tulijoi pitän aigavälin tavottehie, kumbazie ollah ezimerkiksi karjalankieline opassus školassa segä karjalan kielizakona. Lizäksi oma komissie andau karjalan kielellä painoarvuo da sanou, jotta se on kieli, kumbazen kehittämizeh Suomessa on sidouvuttu.

Vuitikse pitkän tiähtäimen kielipoliitiekkua

Karjalan kielen komissien perustandu liittyy vuvvennu 2022 valdivonevvoston princippupiätöksenny jullattuh kielipoliitiekallizeh programmah, kudai kaččelou karjalan kieldy yhtenny Suomen kodoperäzis vähembistökielis. Programman tavoittehennu on kielien vardoičendu, elvytändy da tuvendu.

Kielipoliitiekallizes programmas nostettih nägövih, gu karjalan kielele pidäy institucionualistu tugie sego oma elvytyspluanu da toimenpidehprogrammu. Net azui vuozinnu 2023–2025 Kotuksen koordiniiruittu da opastus- da kul’tuuruministerstvan nimitetty karjalan kielen specialistujoukko, kudai ezitti ministerstvale karjalan kielen komissien perustandua Kotuksen yhtevyöh. Mahto uvven kielikomissien perustandah avavui, konzu Kodimualazien kielien keskustu koskijua zakonua voidih tarkistua ministerstvan hallindoalah kuulujien virrastoloin rakendehuvvistuksen yhtevyös.

Karjalan kieldy on vaste jälgivuozinnu ruvettu ylehizesti tunnustamah yhtekse Suomen kodoperähizis kielis. Azeman nouzendah on johtanuh karjalankielizen yhtehistön da tutkijoin jatkui ruado kielen käytön ližiämizekse da sen nägyvyön parandamizekse.

Komissien sekretari Niko Tynnyrinen juohattau, gu komissieh perustandas maksau olla ylbei da ozakas: ”Se sanou karjalan kielen elvyndäs, mis pidäy tiettäväine passiboija sežo da enne kaikkie kieliyhtehistyö. Karjalankielizien aktivistoin, opastajien, tutkijoin da toizien kielen suvaiččijoin ruado on viennyh täh tilandeheh, da vie viizi vuottu tagaperin olis olluh jygei kuvitella karjalan kielen komissiedu.”

*

Tekstu: Lotta Jalava

Kiännös karjalakse: Olga Karlova, Elena Rapa, Niko Tynnyrinen da Natalia Giloeva

Voit lugie uudizen suomekse Kotuksen verkosaital: linku.