Yliopiston karjalan kielen elvyttäjien kielinedäli 2025
Kylmykuun lopul pruaznuittih karjalan kielen nedälii jo kuvvettu kerdua. Täs kohtas erähät kielinedälin tapahtumat da dielot eistytäh edehpäi jo rutiinal, ga joga vuottu opastummo uudehgi. Karjalan opastajale, tutkijale da elvyttäjäle on mieldy myö nähtä, mittuine aktiivine da ruadai karjalankieline yhtehistö on, da karjalan kielen nedälit sego niilöin tiemat hyväh tabah kuvatah karjalan tilandehtu da sen raviedu kehitysty. Tämän vuvven tiemakse oli vallittu karjalankieline paginkluubu: pakinapirtti, paginapertti libo paginperti. Niilöin verko on levinnyh jälgivuozien aigua, da nygöi paginpertit ruatah jo nenga 15 linnas sego verkos.
Kielinedäli on ainos ravei opastajile-specialistoilegi. Täh kirjutukseh olemmo kerännyh yliopiston ruadajien raportua karjalan kielen nedälin pidolois da toizis projektois.
Karjalan kieli nägyi yliopiston Jovensuun kampuksel
Konzu suammo gost’ua Jovensuuh, meil puaksuh kyzytäh, kus tiä voit nähtä karjalan kieldy, tarkoittajen ezimerkikse ozuttehii. Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel on kogo vuvven aijan nägövis sidä-tädä karjalankielisty ozutehtu, ga muite kieli ei äijiä nävy, enämbän se kuuluu. Karjalan kielen nedäli muvvostau poikkevuksen, sendäh gu sil nedälil karjalan kieldy voit nähtä niilöisgi kohtis, kuduat tavan mugah ollah suomenkielizet.
Jo perindöllizeh tabah olemmo kiändänyh karjalakse Carelia-kampusrestoranan syömislistat. Karjalan kielen nedälil karjala on syömislistoin piäkieli, kudai on käytös restoranan sobivutukses da somes sego kampuksel restoranan rekluamois. Pienehköl ruavol, yhtel kiännöksel, voibi olla suuri merkičys, sendäh gu syömislistan nägöy suuri joukko opastujua da nenga tiedo karjalan kieleh näh leviey. Ližäkse syömislistoin kiännökset kehitetäh karjalan kieldy joga vuottu, sendäh gu niilöin vuoh voibi levendiä karjalan syömissanastuo.
Ližäkse Jovensuun kampuskirjastoh oli luajittu karjalankieline kniiguozuttelu. Yhtele stolale oli nostettu karjalankielisty kirjalližuttu sego karjalan kieldy koskijua tutkimustu da opastusresursua. Nägövih piästih kui uvvet kiännösromuanat, mugai karjalankielizet ”klassikot” da kielioppikniigat. Hyvä nenga!
Vienankarjalaini pakinaklupi 26.11.
Vastavundah näh kerdou kl’uuban vedäi Olga Karlova:
”Vienankarjalaisen pakinaklupin loittovaštauvuntah keräyty toistakymmentä karjalan kielinetälin pruasnuiččijua. Zoom-pirtti teräväiseh täyty vesselällä karjalaisella pälpätännällä, ta klupin vetäjänä huomaččauvuin hyväh tuntoh, jotta kaikin paissah karjalaksi ta moiseh luonnolliseh tapah, jotta täyttä totta imehniset ollah keräyvytty hivomah omua karjalan kielen malttuo.
Klupi täyttäy tulijana kevyänä viisi vuotta ta kuččuu yhtymäh pakinajoukkoh. Vuuvven 2026 enšimmäini loittovaštauvunta pietäh pakkaiskuušša ta šiitä tulou myöhempäh tarkempua tietuo. Luve lisyä Vienankarjalaisen klupin ruantah nähen pakinaklupin sivulla.
Raija Pyölin pruazniekkuseminuaru
Karjalan kielen päivänny 27.11. piettih Helsingis kielinedälin piätapahtumaksegi kučuttu pruazniekkuseminuaru. Seminuaran organizuičči Karjalan Sivistysseura, da sidä pruaznuittih Raija Pyölin eloksenruavon da 80-vuodehispäivän kunnivokse. Programmah kuului muuzikkua, pruazniekkupaginua da tiijollistu ezitelmiä sego tiettäväine äijy lämmiä vastavundua moizien tuttavien da dovarišoinke, kudualoi puaksuh piäzet nägemäh vaigu Zoomači libo Teamsači.
Päivännouzu-Suomen yliopistospäi keräl oldih Ilja Moshnikov, Natalia Giloeva da Niko Tynnyrinen. Ilja da Natalia sanottih seminuaran allus yliopiston tervehyzet, tiettäväine kogonah karjalakse. Niko pidi seminuaras kaksi paginua: niilöis ezmäine, kuduas oldih keräl Kotuksen Pirkko Nuolijärvi da Lotta Jalava, koski keviäl jullattuu karjalan kielen elvytysprogrammua, da toizes syvettih duumaimah karjalazii nuorii, kieliaktivizmua da sidä, mittumah luaduh medies karjalan kieleh näh paistah. Ongo karjala medies nengoine elävy, kehittyi da bohattu, kui sen pagizijoin jogapäivähizes elokses?
Kogo Päivännouzu-Suomen yliopisto vie kerran hyvittelöy Raija Pyölii roindupäivänke da passiboiččou kogo eloksenruavos karjalan kielen kehittämizekse! Seminuaru oli mieldykiinnittäi, koskettai da vessel, da nengomat tapahtumat hyvin mustoitetah, gu karjala eläy da kehittyy, paiči muudu igä- da murrehrajat ylittäjäs kommunikacies.
Elvytysprogramman lyhendetty versii
Viestindyruado kielen stuatusan kohendamizekse ei seizatu ni pruazniekkunedälil. Karjalan kielen päivänny jullattih Niko Tynnyrizen da karjalan specialistujoukon luajittu Karjalan kielen elvytysohjelma pähkinänkuoressa -eziteh, kuduadu voibi lugie libo ilmai tilata Karjalan Sivistysseuran verkosaital.
Kielinedäli on myös juohatannuh meile sih näh, gu kielen kehitändäs da elvytändäs pidäy olla yhtehisty ruaduo da yhtehizii tavoittehii. Elvytysprogrammu andau nevvuo da idejua, ga tiijosto on ylen pitky, enäm 100 sivuu. Nygöi jullattu 16-sivuhine eziteh ozuttelou programman piäkohtat lyhyöh da avvuttau duumaimah, kuibo yhtistykset, yhtehistöt da yksittäzet pagizijat voijah eistiä edehpäi karjalan stuatussua Suomes.
Linku ezitteheh Karjalan Sivistysseuran verkosaital.
Karjalankieline suovattu Jovensuun Eliel-muzeis
Jovensuun Eliel-muzeis piettih suovattan karjalan kielen nedälin kunnivokse karjalankieline suovattu. Päivän aigua järjestettih kaikenualastu karjalankielisty programmua, da kai tapahtumutilat oldih ihan tävvet. On hyvä nähtä, gu karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru kiinnitetäh ristikanzoin mieldy Jovensuus!
Lorukotvasen vetäjä Olga Karlova šanelou:
”Lorukotvani karjalakši keräsi Musei Elielin lapšie varoin luajittuh kamarih lapšie ta heijän perehie tai niise nuorie aikuhisie, väki šuuri joukko keräyty. Oli lyšti nähä, jotta ikäh kaččomatta kaikin heittäyvyttih kisuamah hyvällä mielellä. Lorutellen tiijuštima lorukotvaseh tullusien pikkaraisien nimet ta vetäjän “yškäniekan”, mössikontien kautti työntimä heilä šepäykšet. Mitä lentelimä puitto kokot, mitä räpyttelimä puitto čiperikit. Kakkaraista paistoma ta mesimarjaista maistelima. Turuttima ta tuuvvittima. Šoutamah emmä ehtin, ka junalla čuhuttima lopukši matata, ta yhellä lorukotvaniekalla še oliki jo tuttava “čuhu-čuhu”-loru.
Meitä voipi kyšyö omih pitoloih loruttelomah työntämällä viestie, esim. Instagramissa olijan Lorukotvani karjalakši -käyttäjän kautti (@lorukotvani).”
Muzein kolmanden kerroksen Karjalan neičoi -ozuttelus olet voinnuh nähtä, kuulta da lugie karjalan kieldy sego suaja tieduo karjalankielizih näh. Konzutahto aijemba rodih paginakse ideju organizuija karjalankieline opastettu kierros da sidä piästih opittelemah karjalan kielen nedälil. Niko Tynnyrinen da Elena Rapa piettih kierroksen kogonah karjalakse ylen suurele joukole – keräl oli kaikkiedah läs 40 hengie! Kaikis pienembih ozuttelutiloih oli jygei syndyö kogo joukol, ga ozanottajat annettih kierrokseh näh hyviä työndyö da sanottih, gu sidä vältämättäh pidäy kehittiä da ruveta pidämäh iellehgi.
Kierroksen toine vedäi Elena Rapa mustelou kogemustu nenga:
”Opassettuo kierrosta oli vesselä vediä, hos se oligi aivin uuzi kogemus meilä vedäjillägi. Huomain, jotta keskityin kierroksen aigua muga äijän sih kodvazeh, jotta jällestä en enämbi muistan mimmone kierros oli ollun. Ga yhelläh oli hyvä nähä, jotta rahvas tuldih keralla, kuunneldih, kačottih da tutkittih muzein ozutteluo. Moizet karjalankielizet tapahtumat da vastauvunnat ainos lämmitetäh mieldä.”
Keskel päiviä äijät lähtiettih konservatourieh Loimolan Voiman konsertah, ga programmu muzeil jatkui ehtypäiväl, konzu Besoduniekat-pläšindyjoukko, kuduah kuulutah sežo erähät Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan opastujat, ozutettih karjalastu tansii. Pläšindyperti oli ylen čoma, ga keskel tilua olijoin paččahien täh koreogruafii oli varmahgi pidänyh planiiruija ylen tarkah!
Pläšindyozutuksen jälgeh Niko Tynnyrinen pidi nedälin kolmanden luvendon, täl kerdua kogonah karjalakse. Suomenkielizet Powerpoint-slaidat, kuvat da ezimerkit avvutettih ellendämäh luvenduo, da suomenkielizetgi annettih pozitiivistu työndyö. Luvendon tiemat koskiettih karjalan kieldy, sen pagizijoi da käytändiä sego karjalankielizii nuorii. Läs samastu luvenduo on aijemba pietty tiijollizembisgi kontekstois, ga se pädi ylen hyvin nengomah kaikile avvonazeh tapahtumah nähgi. Luvendon jälgeh rodihgi hyviä paginua.
Kieliyhtehistön pivot da niilöis avvutandu
Pitkäh kirjutukseh synnytäh vaigu erähät kielinedälin piäkohtat. Enne kaikkie olemmo tarkastelluh niilöi projektoi da tapahtumii, kudualoih olemmo iče ehtinyh kielinedälin aigua kävvä, ga kieliyhtehistön keskes on järjestetty vie hos midä muudu. On ylen hyvä huomata, gu karjalankielizien tapahtumien luvettelo kazvau joga vuottu.
Yksi tärgei vuitti kielinedälin valmistelenduruaduo on pidiä yhtevytty kieliyhtehistön evustajih da tiijustua, mittumua tapahtumua on tulemas da pidäygo heile abuu da tugie. Täh ruadoh näh kerdou Olga Karlova:
”Kielen elvyttäjän päiväh kuuluu äijä moista toisilla näkymätöintä ruatuo. Jokapäiväistä viestilöih vaštuamista, pienempyä ta šuurempuaki kielentarkissantua, kieliasieloih liittyjyä neuvontua. Tätä piemmä ylen tärkienä ruatona ta kuottelemma olla läššä ta vaššata kieliyhtehisön ta karjalan kielen šuvaiččijien kyšymykših ta tarpehih. Konša moiset imehnisien pyritykšet stuaniuvutah kaikilla kahallah olijissa pitoloissa, kumpasissa karjalan kieli kuuluu ta eläy, šilloin väkie ruatamah ielläh vain lisäytyy. Esimerkkinä vois olla karjalan kielen netälin pyhänäpiänä pietty roštuonlauluillačču Šuomen vienalaiskyläššä Rimmissä. Alkušykyšyštä tuli pyrityš, jotta olisko roštuonlauluja vienankarjalakši Ul’l’aškan pirtissä piettäväh lauluillaččuh. Ei muuta kun vain keryämäh lauluvihkoista tukkuh ta ielläh tietuo jakamah. Kuin lämmin tuliki mieleštä šuaha tietyä, jotta ylen vesselyä oli laulua yheššä, jotta “hyvin taipu vienankarjala” ta “laulamma tuaššen, konša šuamma lisyä kiännettyjä šanoja”.
Karjalan elvyttämisen blogissa taričemma nyt uutta Roštuonlaulut karjalakši -šivuo.
Linkki Roštuonlaulut karjalakši -šivulla.”
Tobjazet passibot vie kerdaine!
Kirjutuksen lopukse tahtommo passiboija vie kaikkii, ket työttih meile nedälin tiemah liittyjiä kuvua, videotervehtysty, tekstua libo muudu materjualua. Nygöi rubiemmo vuottamah Rastavua da uuttu vuottu, karjalan kielen nedälin planiiruičendah myöstymmö tulien sygyzyn!