Eliel-muzeis nägyy nygyaigaine da peittelemätöi karjala
Pohjas-Karjalan muzei on muuttanuh omassah nimen Muzei Elielakse da avavunnuh pitkän pauzan jälgeh uvves adresis, samas huonukses Jovensuun linnanteatranke. Päivännouzu-Suomen yliopiston da yliopiston karjalan kielen opastus- da elvytysjoukon nägökohtas muzein avavundu on eričyksellizen suuri tapahtumu, sendäh gu karjalan kieli on tärgies roulis muzein uuzis ozuttelulois. Yhtehisty ruaduo muzeinke on ruattu jo piäl vuvven, da sen tulokset tuvvah ylen hyväh tabah karjalan kieldy nägövih da vuitikse suomelastu da pohjaskarjalastu kielimaizemua.
Yhtehizeh ruadoh viritti yliopiston aziitekstoin karjalakse kiändämizen kursu, kiännösseminuaru, kuduah niškoi kyzyimmo muzeilpäi, olisgo heil opastujile midätahto kiännettäviä. Silloi uuzii ozutteluloi vaste planiiruittuh, eigo opastujile lopuškal tulluh äijiä kiännettäviä, ga niilöin paginoin kauti meile ozitui čökätä omua iččie muzein uuzien ozutteluloin planiiruičenduruadoh. Täs kirjutukses kerrommo ližiä yhtehizeh ruadoh da muzein uuzih ozutteluloih näh.
Eriluadustu yhtehisty ruaduo
Yhtehine ruado muzeinke putilleh algavui, konzu heijän evustajat tuldih yliopiston järjestetyn, nuorile tarkoitetun karjalankielizen Paginperti-paginkluuban vastavundah testiiruimah omassah luajittuu vardoičustyttiruadopajua da kyzymäh, mittumah tabah karjalankielizile nuorile himoittas nähtä omua iččie muzeis ozutetunnu. Pienes kybenes alganuh ruado terväh rubei kazvamah, da kävyimmo äijän kerdua paginoile muzein ruadajienke. Piäzimmö nägemäh ozutteluloin pluanua da sanomah omii mielii, kuduas kerras rodih hyväksytty, ellendetty da nähty tundo. Yhtehine ruado muzeinke on allus algajen ozutannuh hyviä ezimerkii sit, kui organizaciet voijah ottua iččeh ruavos huomavoh vähembistöt heidy pruazniekallistajah tabah.
Yhteine ruado nägyy valmehis ozuttelulois eri tabah. Toinah parahite nägyjänny ezimerkinny yhtehizes ruavos ollah karjalankielizet kiännökset, kudualoi voit lugie muzein kolmandes- sego karzinkerrokses. Enne kaikkie kolmanden kerroksen karjalažuttu da karjalan kieldy kuvailii ozuttelu on čomaine, da sen seinytekstois karjalan kieli nägyy yhtenmugahizennu suomen da anglien kielienke. Suuret karjalankielizet očikot da ozuttelutekstat kerrotah muzein kävijäle, gu karjalankielizet ollah Jovensuus tärgei sego tiijustettu da tunnustettu joukko.
Eričyksellizen hyvin karjalan kieli da karjalankielizet nävytäh kolmanden kerroksen nygösty karjalažuttu ozuttajas pertis. Kerras pertih astuttuu hurual käil voibi nähtä vitriinua, kudualoih on kerätty nygözen aijan karjalankieližytty ozuttajua ezinehty. Niilöi ollah annettu muzeile laihinah yliopiston opastajat, tutkijat da aktiivizet opastujat sego paginkluuboin raviet ozanottajat. Keräl on eriluadustu ruuttua, čomendustu, materjualua da veššii, kuduat tahtottavalleh kerrotah karjalah malttamattomilegi, gu karjalan pagizijat ollah aktiivizet da äijäl ruatah oman kielen lujendamizekse da kehittämizekse.
Samazes pertis piäzet sežo lugemah suomekse, karjalakse da angliekse, midä Karjala da karjalan kieli aktiivizile karjalankielizile merkitäh. Ližäkse muzein kävijöil on mahto kodvazekse astuo hillembäzeh tilah astumah ymbäri Karjalan mändyy. Karjalan mändy on imminkummaine puu, kudai pagizou muzeikävijän korvah karjalakse. Sidä ymbäri astujes piäzet kuundelemah kui virkehty, mugai ezimerkikse festivualiloi da himoruadoloi koskijua karjalankielisty vuoropaginua. Maksau kuunnella!
Nygyaigaine da peittelemätöi karjala
Kogo Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen opastajien, tutkijoin da elvyttäjien joukko tahtou vie kerran hyvitellä Pohjas-Karjalan Eliel-muzeidu – suuri da hyväččäine ruado on valmis, da nygöi on aigu pruaznuija sen tuloksii. Karjalazet da karjalankielizet pruaznuijah sežo sendäh, gu ihan täl taval karjalan kieli ei aijemba ole piässyh nägövih Pohjas-Karjalas. Hos karjalan kielel on Pohjas-Karjalan alovehel pitky histourii, olihäi Pohjas-Karjala 1600-luvule sah kogonah karjalankieline, ei kieli äijiä nävy ezimerkikse viestindäs libo markinoičendas. Muzein suuret, komiet tekstat nostetah karjalan tundiettavuttu da luajitah sen nägyvytty yhtehiskunnas tavallizembakse. Kui tämän tekstan ezimerkilöis on ozutettu, karjalan kieli muitegi nägyy muzeis tavanomahizennu vuitinnu kui leviembiä karjalastu kul’tuurua, mugai nygösty suomelastu yhtehiskundua. Karjalazien da karjalankielizien toiči jygeigi histourii tiijustetah, ga kieldy ei nähtä vaigu ilmanigäzenny, kaimattuloin hieruloin kielenny. Karjalakse paistah tiä, paistah nygöi da paistah tulielgi aigua. Moizet hyväččäzet projektat viritetäh kieliruadoloih da avvutetah uskomah sih, gu karjalan kielen tulii aigu on valgei!