Pakauttelušša vienankarjalan opaštaja Olga Karlova: ”Opaššuš on ilo, hyppyä vain kyytih!”
Puaksuh sanommo, gu Päivännouzu-Suomen yliopistol karjalan opastandu da elvytändy tugietah toine tostu. Kielen opastandan da sen elvytändän sego kehitändän yhtevyksii ei voi liigua korrostua, da enne muudu varavonalazen kielen kontekstas pagizijan oigevus oman kielen opastukseh on ylen tärgei. Karjalankielizien kohtal neče oigevus puaksuh ei todevu. Yliopistos karjalah voit opastuo, da opastandan mugavutandu eriluaduzien opastujien tarbehih sego vajualoin opastundumahtoloin ”kompensiiruičendu” ollah tärgiet vuitit karjalan yliopisto-opastajan ruaduo.
Hos karjalan kursoin kauti muailmale piäzöy uuttu kielispecialistua da raviedu karjalan pagizijua, nävytäh karjalan kielenmaltokursoin syväindöt toiči pahoi yliopiston ulgopuolele. Täl kirjutuksel tahtommo tuvva nägövih karjalan opastajien da opastujien jogapäivähisty kieliruaduo yliopistol sen kunnivokse, što opastunduvuvven 2024–2025 karjalan kielenmaltokursat ollah juuri loppiettuhes. Täl kerdua Päivännouzu-Suomen yliopistol on olluh vienankarjalan vuozi, da sendäh elvytyksen koordinuattoru Niko Tynnyrinen pagizuttelou täs kirjutukses vienankarjalan yliopisto-opastajua da kielispecialistua Olga Karlovua.
1. Kerro ezmäi niilöile, ket ei tietä: mittumua kielenmaltokursua yliopistol taritah da ket tullah niilöile opastumah?
Meilä on kolme peräkkäh matkuajua kurššie, kumpaset ollah šivottu toini toiseh. Šykyšyllä piettävillä peruš- ta jatkokurššiloilla šuau čukeltua ta hil’l’an vällän šyventyöki kielen rakentehih ta šanaštoh. Pakinakuršši on kevyän puolella ta šiinä kašvatamma šanavaraštuo ta hivomma pakinaneruo.
Karjalan kielenmalttokurššit voipi šuorittua monimuoto-opaššukšena. Voit valita šiun elokšen tilantehen mukasen opaššuštavan. Ollet ruavošša tahi opaštunet muuvval’l’a, voit ošallistuo opaššuntah kokonah loitočči. Ka voit ni opaštuo yhistämällä loitto- ta lähiopaššušta. Kaikista opaššuškerroista luajitah videotallentehet, kumpasien kautti niise voipi opaštuo kieleh. Tallentehie kaččomalla piäšet šepruamah opaštajan ohjattavie opaššuštilantehie. Voit ošallistuo karjalan opaššukšeh avonaisen yliopisson kautti ta piäšet šamaseh joukkoh opinto-opaštujien keralla. Kaiken mainitun takie karjalan opaštujajoukot ollah ylen kirjavat ta šuuretki, ka miun mieleštä šiinä on äijä hyvyä puolta. Monimuoto-opintoloih ošallistuja piäšöy tiijuštamah, ketä karjala kiinnoštau täššä ta nyt, ta mimmoset lähtökohat eri opaštujilla ollah. Šiinä tuttavuštuu toisih imehnisih ta šuau tarvitešša heistä tukie jatoššaki, verkoštoitumini on ylen tärkie oša opaššuntua.
2. Mittumua tiemua kursoil kačellah? Vaikutetahgo opastujat kačottuloih tiemoih?
Erinäköistä tiemua kaččelemma. Tiettäväini on kielioppie ta šitä tukijua jokapäiväsen elokšen pakinatiemua karjalua karjalakši -prinsipillä. Opaššumma kuvuamah omua elošta ta ympäristyö karjalakši. Opaštaja opaštau karjalah karjalan kielellä ta kannattau opaštujie vaštuamah karjalakši, šiitä vähäsen aijan piäštä karjalan pakina luitau ni opaštujien kešen. Kielikylyššä kylvemmä kaiken aikua. Opaštaja on še kylvettäjä, kumpasella on kielikylyvašta kiäššä, ka kylvetettävät – opaštujat – šuahah käyvä ičeki vaššakšeh ta ehottua vaštua varoin heilä ičellä mielehisie kieliokšasie. Toisin šanoin opaštujat voijah ta vaikutetahki opaššuttavih asieloih. Pien joka kurššilla kyšelyjä, kumpasien pohjalta voin tarpehen mukah hivuo opaššušprogrammua. Opaštujilla on mukavampi opaštuo, ta opaššanta eläy ta kehittyy.
3. Mittumua työndyö olet suannuh opastujis?
Positiivista myöššytehtä, kumpasešta näkyy, mi on männyn hyvin ta mitä vois vielä kehittyä. Kurššija on passipoitu monipuolisiksi ta ošallistaviksi. Opaštujien mieleštä oli vesselä ottua ošua karjalan kielen netälih ta roštuonkalenterin luatimiseh (linkki kalenterih). Äijälti on kiitetty jo mainittuo monimuoto-opaššunnan mahollisutta.
Ušiempi opaštuja tahtois olla keralla karjalan kielen kehitännäššä ta elvytännäššä. Opaššunta on antan šiih rohkevuttaki. Pakinakurššin jälkimmäisellä opaššuškerralla olemma ihan eriksehki pitän tuumua, kuin kenki vois olla keralla karjalan kielen ielläh eistämiseššä. Hyvänä asiena on pietty niise karjalaiseh kulttuurih liittyjie pakinoja ta smietintöjä, kuin vois jo puitoštah männyttä tuuvva täh aikah ta miän elokšeh.
Olen iloni, jotta moni on maininnun hyvän ilmapiirin ta turvallisen olon, konša ei pie varata luatie hairehie.
On noššettu šemmoniki asie, mitä mie iče en ole äijälti smiettin. Karjalan kielen opaššukšen kautti opaštuja, kumpani ruatau šuomen kielen opaštajana, on šuanun läheštyö šuomen kieltä uuvvešta näkökannašta. Hiän on ruvennun smiettimäh, jotta jokahisen Šuomešša pisyväšti eläjän olis hyvä minki verran opaštuo lähišukukieleh karjalah. Karjalan opaššuš auttau šuomen kieltä pakasijie ymmärtämäh paremmin omua kieltä ta kulttuurie.
Kehitettävistä asieloista mainičen teknisen puolen, konehet ta laittehet toičči peniyvytäh, ka niijenki keralla opašteliuvumma ruatamah. Ta kuuluu erähät tahottais enämpäisen kotitehtävie, ta jotta heitä rikenempäh opaštaja muistais kyšellä. Tämmöistä työntyö on niise hyvä kuulla.
4. Mi on paras dielo karjalan opastandas? Mi palkiččou opastajua?
Kannattau piettyö toičči ta smiettie, passipuo kyšymyä! Parašta on še, konša opaštaja huomuau, jotta hänellä on jatkajie. Konša minih šana, virkeh, opaššuttu asie on jatkumašša opaštujan ruatoloissa. Minih šomeh piätyjä yksittäiniki karjalankielini päivityš ilahuttau šuurešti pakajamatta mistänih luajitušta opaššušmaterijalista, taijollisešta tevokšešta, missä on kieli keralla, tahi pakinapirtistä, kumpaista entini opaštuja on ruvennun pitämäh. A kuin palkiččou tieto, jotta opaštujan pereheššä luvetah lapšilla iltastarinua karjalakši, šeše vašta antauki väkie ruatamah ielläh. Opaštajan ruato on virittyä opaštujissa tahtuo ta himuo jakamah opaššuttuo tietuo ielläh. Yhtehisruato karjalan kielen hyväkši entisen opaštujan ta nykysen kollegan kera on kullanarvoista, täh olen huomaččautun tuanoin.
5. Oletgo opastunnuh kursoin aigua uuttu opastujispäi?
Opaštaja opaštau ta kaiken aikua opaštuu ičeki mihnih uuteh ennein näkömättömäh tahi tietämättömäh. Še voipi olla kieleh liittyjä asie tahi hoš imehnisien välini vuorovaikutuš. Opaššuš on ilo. Meitä on äijä ta jokahini on oma persona, ka joukošša myö kuitenkis elämmä, yhtehkuuluvuon tunto on tärkie.
6. Kuibo tahtozit kehittiä karjalan kursoi da opastandua ielleh?
Tämä opaššušvuosi on tuonun tulleššah uuvven trendin, kumpaseh myö emmä voi pahakši mielekši vielä vaššata. Erähät opaštujat tullah uuvveštah šamoilla kurššiloilla, šentäh kun tahotah pityä verekšenä omua kielineruo. Vähissä ollah kohat ta tilantehet, missä vois käyttyä karjalan kieltä ta kehittyä omua kielenmalttuo. Opaštujat myöššytäh yliopistoh, ka jatkuo iellä mainittuloilla kurššiloilla ei ole olomašša. Šemmosien planiiruintah ta järeššäntäh ei vain miän nykysie opaššantaresurssija täyvy. Ka tiijämmä, jotta jatkuo jatošša tarvitah.
7. Midä tahtozit sanuo karjalan nygözile da tulieloile opastujile, yliopistos da muijal?
Uškokkua omah tahtoh ta neroh opaštuo ta käyttyä karjalan kieltä. Kieli on kummaliekaš asie, še kaikičči kulkou pakasijan keralla. Kunne ni olis lähtömäššä, kielen voipi ottua matkah. Omua Karjalua voipi rakentua kerran šuavun kielitiijon ympärihis. Opaššuš on ilo, hyppyä vain kyytih. Karjalan joukkoh mahutah kaikin. Karjalan kieli eläy ta pätöy täh aikah.
Vienankarjalan opaštujat kirjutetah -šivulla julkuamma Päivännoušu-Šuomen yliopisson karjalan kielen opaštujien kirjutukšie ta muuta kielimaterijalie vienankarjalakši. Luve šieki!