Suovattu Oodi Karjalale -tapahtumas
Kirjutannuh: Niko Tynnyrinen
Karjalan kielen elvytysprojektan ruadajat otettih ozua Karjalaisen Nuorisoliiton järjestettyh Oodi Karjalale -tapahtumah suovattan 10.6. Pido piettih Helsingis, kunne elvytysprojektan ruvettih matkuamah Suomen eri čurilpäi – Jovensuuspäi lähtiettih jo viijen aigah, toizisgi linnoispäi aijoi huondeksel.
Elvytysprojektal oli tapahtumas kaksi piäruaduo: 1) suarnoin da starinoin lugemine karjalakse da 2) ozutandustolan pidämine. Minä olin läs kogo tapahtuman aigua ozutandustolal, engo ni ehtinyh kävvä kaččomah-kuundelemah suarnoi da starinoi libo toizii ozutandustolii, sendäh gu elvytysprojektan stolal oli tapahtuman allus sen loppussah äijy rahvastu. Piäzimmö kerdomah elvytysprojektan ruavos, karjalan kielen stuatusas da erijyttyzis mahtolois opastuo karjalan kieleh. Stolan edeh čökähtih kui mostu ristikanzua, kudamat ei vie tietty karjalan kieles nimidä, mugai nengostu, kudamienke saimmo hätken paista karjalakse. Kuulimmo päivän aloh kaikkii karjalan piämurdehii da paginale meijänke kävyi nuordu, keski-igähisty dai vahnua ristikanzua. Oli ylen vessel kuulta, kui erimyölleh meidy nuorii vahnembat ristikanzat allettih mustella omua muamua, tuattua, buabua libo died’oidu da heijän paginua.
Tapahtumas sežo lugiettih suarnoi da starinoi karjalakse. Suarnoi da starinoi oldih lugemas elvytysprojektan hantuzis karjalazet nuoret Miikku Häkki, Papu Hyypiä, Sara Valta da Aino Pentikäinen. Heis erähät oldih jo aijemba lugiettu karjalakse elvytysprojektan da Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen luajittuloil Karjalaine Iäni -videoil. Toizil oli kogemustu omile libo toizile lapsile lugemizes. Starinua lugiettih kaikil karjalan piämurdehil, da tahtoimmo starinkodvazil ozuttua, gu kai karjalakse lugemizen tavat ollah hyvät. Äijy rahvastu kävyi kuundelemah suarnoi da starinoi, da olemmo vie tapahtuman jälgehgi kuulluh passiboičendua da vesseliä kommentua.
Koronan aigua oli se-tämä vuozi, konzu ei olluh ni mahtuo vastavuo toizien karjalazienke ”oigies elokses”, n’okakkai. Vikse niilöin aigua harjavuimmo pagizemah Zoomači, da loittovastavundoi on pietty sežo koronan jälgehgi. Karjalazien kontekstas tämä on hyvä dielo, sendäh gu karjalazet da toizet karjalan kieldy suvaiččijat eletäh Suomen (dai muailman) eri čuril – toiči ongi kebjiembi vastavuo loitoči. Yksikai vähimyölleh silloi-toiči on vessel vastavuo ihan rožači. Samal kerdua annoimmo petties kielikylyn kaikile meijän stolan lähäl olluzile ristikanzoile. Selgei dielo oli, gu karjalan kieli kiinnitti ristikanzoin mielii!