Elvytyshankkeen kyselyn tuloksia
Keräsimme Webropol-kyselyllä kokemuksia elvytyshankkeen toiminnasta vuosina 2021–2022. Kyselyllä tahdottiin kartoittaa kieliyhteisön jäsenten ja muiden karjalan kielestä kiinnostuneiden kokemuksia elvytyshankkeen tapahtumista, materiaaleista ja some- ja sähköpostiviestinnästä. Lomakkeella kysyttiin myös toiveita tulevan toiminnan varalle.
Kyselyyn vastasi 45 henkilöä. Kiitämme kaikista vastauksista! Tähän kirjoitukseen on koottu keskeisimpiä kyselyvastauksissa ilmi tulleita huomioita ja toiveita.
Viestintä
Elvytyshankkeen sähköinen viestintä on rahoituskaudella 2021–2022 ollut aktiivista, ja samaan pyritään vuodenvaihteessa alkaneella rahoituskaudella. Viestinnässä on tähän saakka korostettu sosiaalista mediaa, ja vastausten mukaan elvytyshankkeen seuratuimmat tiedotuskanavat ovatkin blogi (70 % vastaajista), Karjalan kieli eläy -ryhmä Facebookissa (81 % vastaajista) ja Instagram (40 % vastaajista).
Sosiaalisen median lisäksi elvytyshankkeen toiminnasta on viestitty sähköpostilistan välityksellä. Sähköpostilistalle tullaan jatkossakin lähettämään noin kuukausittaisia uutiskirjeitä. Saimme kyselyyn joitakin toiveita paperipostista tai kiertokirjeistä, mutta tällaiseen viestintään elvytyshankkeella ei ole resursseja etenkään, kun suurin osa elvytyshankkeen materiaaleista julkaistaan verkossa. Keskitymme uusien viestintäkanavien aktivoimisen sijaan jo toimivaksi todetun some- ja sähköpostiviestinnän kehittämiseen.
Sähköpostilistaa voidaan käyttää myös karjalan kieleen ja karjalaisuuteen liittyvien tapahtumien ja kyselyiden mainostamiseen. Jos tahdot ilmoittaa esimerkiksi järjestämästäsi tapahtumasta sähköpostilistan kautta, lähetä valmiiksi kirjoitettu tapahtumatiedote elvytyshankkeen sähköpostiin. Näitä tiedotteita voidaan mahdollisuuksien mukaan jakaa sekä sähköpostitse että elvytyshankkeen somekanavissa. Lähtökohtaisesti mainostamme kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, mutta myös esimerkiksi maksullisten kielikurssien mainostamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti.
Kyselyvastauksissa toivottiin aiempaa useammin viestintää myös elvytyshankkeen kokonaistilanteesta. Avoimeen viestintään panostetaan myös jatkossa, sillä läpinäkyvyys on hyvä ja tärkeä lähtökohta kielenelvytystyölle. Muun muassa avoimuus kyselyn tuloksista tukee tätä läpinäkyvyyttä.
Materiaalit
Elvytyshanke on edellisen rahoituskauden aikana tuottanut erilaisia kielimateriaaleja. Kyselyn perusteella erityistä kysyntää on audiovisuaaliselle ja modernia elämää ja puhetta tukevalle materiaalille. Lisäksi korostunutta tarvetta on eteläkarjalan materiaaleille, joten jatkossakin niitä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon. Elvytyshanke kehittää ja valmistelee jatkuvasti uusia materiaaleja kaikilla murteilla ja toiveissamme on, että työn alla olevat materiaalit päästään jakamaan elvytyshankkeen blogissa mahdollisimman pian.
Kyselyyn vastanneille mieluisimpia edellisen rahoituskauden aikana tuotettuja materiaaleja ovat sanastot (87 % vastaajista), oppimateriaalit (38 % vastaajista), videot (40 % vastaajista) ja linkkilistaukset (33 % vastaajista). Näitä materiaaleja kiiteltiin myös siitä, että niitä voi lähestyä matalalla kynnyksellä, itselle parhaiten sopivana aikana.
Lomakkeella esitettiin myös suuri joukko hienoja materiaalitoiveita. Näistä kaikkia elvytyshanke ei valitettavasti voi tämänhetkisillä resursseilla toteuttaa, mutta jokainen toive on arvokas ja tarjoaa tietoa siitä, millaisia mediatuotteita karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen. Ideat ja toiveet ovat tärkeitä myös tulevaisuutta varten, sillä niitä voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa pitkällä aikavälillä. Erityisen toivottuja vaikuttaisivat olevan dubatut lastenohjelmat, podcastit, uudissanaluettelot, matalan kynnyksen kielikurssit netissä ja sarjakuvat. Lisäksi on toivottu muun muassa sanakirjoja, lauluja ja runoja ja käsityö- ja leivontaohjeita. Suosituista ehdotuksista kaikki ovat sellaisia, joita on periaatteessa mahdollista tukea elvytyshankkeen puitteissa. Kehotammekin siis kaikkia innostuneita ideoimaan matalalla kynnyksellä ja lähettämään elvytyshankkeelle yhteistyöprojektiehdotuksia näillä näkymin huhtikuussa avattavalla hakulomakkeella. Erityisesti eteläkarjalan materiaaleja tarvitaan lisää, joten toivomme varsinkin eteläkarjalaa tukevia projektiehdotuksia.
Tapahtumat
Elvytyshanke aloitti toimintansa Itä-Suomen yliopistolla korona-aikana, joten suuri osa tähänastisista tapahtumista on järjestetty etäyhteydellä tai hybridimuodossa. Toimintatapa sopii karjalaisyhteisölle varsin hyvin, sillä karjalaiset ja karjalankieliset elävät hajallaan ympäri Suomea ja maailmaa, joten toimintatavasta aiotaan pitää kiinni jatkossakin. Lomakkeella toivottiin kuitenkin jonkin verran myös kasvokkaisia tapahtumia ennen kaikkea Joensuussa mutta lisäksi esimerkiksi Keski-Suomessa ja Helsingissä.
Kasvokkaisten tapahtumien järjestämiselle ei ole varsinaista estettä, mutta niiden suunnitteleminen ja organisoiminenon työlästä. On vaikeaa ennakoida, kuinka paljon kasvokkain järjestettävät tapahtumat keräävät osallistujia. Myöskään tapahtumapaikan valitseminen ei hajanaisen kieliyhteisön kohdalla ole helppoa.
Tapahtumien järjestämisen lisäksi elvytyshanke voi toimia yhteistyössä muiden tapahtumia järjestävien yksityishenkilöiden, työryhmien ja järjestöjen kanssa ainakin silloin, kun tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kieliyhteisön jäsenille (esimerkiksi karjalan kieleen liittyvä keskustelutilaisuus tai yleisöluento).
Toiveita tulevan varalle
Kyselyn kautta esitettiin myös palautetta ja kehitysehdotuksia – kiitos niistä! Useissa kommenteissa mainittiin elvytyshankkeen blogi, sillä blogin käyttöliittymä on nykyisellään sekava. Sekavuus johtuu siitä, että blogia avatessa ei vielä tiedetty, kuinka laajaa ja aktiivista elvytyshankkeen julkaisu- ja tiedotustoiminta tulisi olemaan. Edellisen rahoituskauden alussa hyvältä vaikuttanut käyttöliittymä osoittautui käytännössä jokseenkin kömpelöksi. Itä-Suomen yliopisto ei kuitenkaan voi tarjota elvytyshankkeen kaltaisten toimijoiden käyttöön muita pohjia, joten jatkossa blogin toimivuutta ja saavutettavuutta yritetään parantaa nykyisestä. Blogiin ollaan tekemässä näillä näkymin myöhemmin keväällä muutoksia, ja esimerkiksi blogin valikkorakenne uudistetaan. Toiveissa olisi myös, että seuraavassa blogiversiossa sisältöjen suodattaminen niissä käytetyn murteen mukaan tulisi olemaan aiempaa helpompaa.
Kyselyssä toivottiin myös, että elvytyshanke ottaisi aiempaa aktiivisemmin kantaa poliittisiin keskusteluihin ja esimerkiksi kirjoittaisi kannanottoja. Elvytyshanke pyrkii lisäämään myös valtaväestön tietoisuutta karjalaisista ja karjalan kielestä ja voi siten ottaa kantaa esimerkiksi siihen, millaiset lakimuutokset parhaiten edistäisivät karjalankielisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Lisäksi elvytyshanke ja sen työntekijät käyvät keskusteluja viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa, ja kuluvalla rahoituskaudella elvytyshanke osallistuu kielipoliittisen ohjelman toimenpiteisiin yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen ja kieliyhteisön sidosryhmien kanssa. Elvytyshankkeen pääasialliset vaikuttamisen tavat ovat kuitenkin tietoisuuden lisääminen, oppimateriaalin tuottaminen ja kielen elvyttäminen ja kehittäminen.
Saimme kyselyssä myös elvytyshankkeelle lähetettyjä kirjoituksia koskevaa palautetta, johon emme valitettavasti pysty suoraan reagoimaan kyselyn nimettömyyden vuoksi. Saamamme palautteen mukaan joitakin elvytyshankkeelle lähetettyjä kirjoituksia ei ole lukuisista kirjoittajan lähettämistä viesteistä huolimatta julkaistu blogissa tai Karjalan kieli eläy -ryhmässä. Olemme tarkistaneet elvytyshankkeen yhteisen sähköpostilaatikon, minkä lisäksi elvytyshankkeen työntekijät ovat käyneet läpi omat viestinsä. Postilaatikoihin hukkuneita kirjoituksia ei ole löytynyt, joten pyytäisimme alkuperäisen palautteen jättäjää olemaan sähköpostitse yhteydessä elvytyshankkeeseen (karjalanelvytys@uef.fi). Selvitellään yhdessä, minne kirjoitukset ovat kadonneet.
Kieliperiaatteet
Kyselyssä kartoitettiin myös kieliyhteisön jäsenten mielipiteitä some- ja sähköpostiviestinnässä käytettävistä kielistä. Vastaajista valtaosa tahtoi lukea elvytyshankkeen viestintää joko suomeksi ja karjalaksi (68 % vastaajista) tai pelkästään karjalaksi (30 % vastaajista), ja tähän tarpeeseen pyritään jatkossa aiempaa vahvemmin vastaamaan. Vaikka elvytyshankkeen materiaalit ovat lähes poikkeuksetta karjalankielisiä, on suurin osa virallisesta tiedottamisesta toteutettu suomeksi sen takia, ettei kaikkien tekstien kääntämiseen kolmelle karjalan päämurteelle ole resursseja.
Jatkossa elvytyshankkeen tiedotuksessa pyritään käyttämään enemmän karjalaa. Sen sijaan, että tiedotteet julkaistaisiin kolmella murteella, julkaistaan ne suomeksi ja vaihtelevasti jollakin kolmesta karjalan päämurteesta. Kaikkia murteita pyritään käyttämään mahdollisimman paljon, mutta yksittäisten murteiden osuudet kaikista julkaisuista vaihtelevat esimerkiksi annettavan opetuksen ja kieliasiantuntijoiden yleisen työtilanteen mukaan. Uutiskirjeet tullaan jatkossakin kirjoittamaan suomeksi, sillä niiden kohdeyleisö on blogia laajempi. Sähköpostilistallamme on paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti seuraa elvytyshankkeen blogia tai välttämättä juurikaan itse käytä karjalaa, joten on perusteltua, että uutiskirjeiden kieleksi on valittu suomi.
Kieliaiheisia kysymyksiä tulee elvytyshankkeelle sen verran usein, että elvytyshankkeen blogissa on nyt julkaistu erilliset kieliperiaatteet. Kieliperiaatteissa käydään tarkemmin läpi, mitä kieliä elvytyshankkeen toiminnassa käytetään ja millä perustein. Periaatteissa kerrotaan myös, minkälaista kieliapua elvytyshanke voi tarjota kieliyhteisön jäsenille.
Kuva: Sirpa Mänty