”Ruaduo, sobuu da vie enämbän ruaduo”

Elvytyshanke avasi 11.2.2021 karjalankieliselle yhteisölle avoimen verkkokyselyn, jossa pyydettiin tietoja yhdistysten ja yksityishenkilöiden järjestämästä karjalankielisestä tai karjalaa tukevasta toiminnasta sekä näkemyksiä siitä, mitä karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen. Kysely oli avoinna 28.2.2021 saakka.

Kysely sai ilahduttavan suosion, sillä vastauksia kertyi yli 150 – lämmin kiitos kaikille vastaajille! Yhdistyksiä tai yhteisöjä vastaajien joukossa oli 21. Suurin osa vastaajista oli Suomessa asuvia karjalaisia tai Suomen karjalaisjärjestöjen edustajia, mutta lisäksi oli joitain vastauksia Venäjältä ja Ruotsista. Vastaajien joukko oli yhtä moninainen ja moniääninen kuin Suomen karjalankielisten yhteisö muutenkin. Useimmat vastaajista olivat eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia tai karjalaistaustaisia henkilöitä, joille karjala on ollut suvun ja perinteen kieli. Sen lisäksi vastauksia tuli muutamilta muilta ihmisiltä, joita karjalan kieli kiinnostaa tai joille kieli on läheinen: kulttuurintekijöiltä, tutkijoilta, karjalan kielen opiskelijoilta.

Millaista toimintaa on järjestetty?

Yhdistysten ja yhteisöjen järjestämä toiminta on ollut monimuotoista. Karjalan kieltä on pidetty mukana monenlaisissa tapaamisissa ja ihmisten kohtaamisissa kuten kieli- tai keskustelukerhoissa ja karjalaiseen kulttuuriin liittyvissä harrastuspiireissä. Kieltä pidetään näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa. Muutamat yhdistykset ovat julkaisseet karjalankielistä materiaalia kuten kaunokirjallisuutta tai oppimateriaaleja. Yhdistykset myös järjestävät kielikursseja ja matkoja rajantakaiseen Karjalaan. Lisäksi yhdistykset ja yhteisöt järjestävät kulttuuritapahtumia ja luovat erilaisia kulttuurituotteita kuten esityksiä, musiikkia tai podcasteja.

Myös yksityishenkilöiden toiminta on monimuotoista. Monet kertovat puhuvansa ja/tai kirjoittavansa karjalaa ja haluavansa pitää kieltä yllä. Vielä useammat mainitsevat opiskelleensa karjalaa joko itsenäisesti tai yhdistysten, vapaan sivistystyön tai yliopiston kursseilla. Muutamat vastaajat ovat puolestaan toimineet karjalan kielen opettajina. Karjalan kirjallista käyttöä on edistetty kirjoittamalla tai kääntämällä karjalaksi. Kieli on mukana monenlaisessa taiteessa kuten sarjakuvissa, elokuvissa ja kirjallisuudessa. Varsinkin nuoremman polven vastaajille karjalankielinen sosiaalinen media on tärkeä. Eräät vastaajista ovat karjalan kielen tai karjalaisen kulttuurin tutkijoita. Lisäksi joukossa oli muutamia vastaajia, jotka kertovat olevansa tutustumassa karjalan kieleen ja vasta nyt havahtuneensa karjalan kielen tilanteeseen.

Mitä karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen?

Kyselyn toinen kysymys oli lyhyt mutta sisällöltään laaja, ja siihen tuli ilahduttavan runsaasti vastauksia: kun ne on siirretty Word-tiedostoon, tiedoston pituus on 14 sivua. Blogikirjoituksen kuvituksena oleva sanapilvi on tehty tästä aineistosta. Seuraavassa vastuksia on koottu yhteen aihepiireittäin.

Toistuvasti vastattiin, että kieli pysyy elossa vain käyttämällä ja että elpyäkseen karjalan kieli tarvitsee lisää kielen käyttäjiä ja lisää kielen käyttämistä, erityisesti kielen puhumista. Kieltä jo osaavien pitää puhua kieltä arkisissa tilanteissa, jokapäiväisessä elämässään: ainos ku vaa voibi paissa karjalakse. Elpymiseen tarvitaan myös sitä, että lapset oppivat kieltä, ja tärkeäksi päämääräksi nostettiin lapsiperheet, joissa lasten kanssa puhutaan karjalaa. Vanhempi polvi, joka on karjalan oppinut äidinkielenään, puolestaan haluaa välittää nuoremmille polville kieltään ja kulttuuriaan.

Karjalan kieli tarvitsee myös innostuneita, motivoituneita ihmisiä, jotka ovat ylpeitä kielestään ja haluavat kehittää sitä kohti tulevaisuutta. Karjalan toivotaan olevan positiivinen ”kaikkien kieli”, jonka kaikki käyttäjät ovat arvokkaita. Tarvitaan myönteistä suhtautumista, hyvää mieltä ja voimavarojen yhdistämistä. Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä korostettiin vastauksissa: tarvitaan yhdessä tekemistä karjalankielisten kesken, yhteenkuuluvuuden tunteen luomista. Myös yhteydet Suomen ja Venäjän (ja Ruotsin) karjalankielisten välillä nostettiin esiin. Karjalan murteiden tasavertaisuus oli sekin toistuva aihe: kielessä on monta murretta, jotka ovat kaikki yhtä hyviä ja arvokkaita.

Monissa vastauksissa kehotettiin elämään nykyajassa ja katsomaan kohti tulevaisuutta. Jotta karjalan kieli voi elpyä, se pitää ottaa osaksi nykypäivän elämää. Varsinkin nuoren polven vastaajat kertoivat kaipaavansa karjalaksi sisältöjä, jotka liittyvät omaan aikaamme ja nuoren elämään (kuten nykyajan harrastuksiin, opintoihin tai ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin). Karjalaisia juuria ja perinteitä pidettiin vastauksissa tärkeinä, mutta niiden lisäksi karjalan kielen halutaan elävän mukana tässä ajassa.

Vahvasti oli näkyvissä myös pyrkimys karjalan kielen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen. Karjalalle halutaan virallinen asema Suomessa, maininta perustuslaissa ja oma kielilaki. Usein toistuva sana oli raha: karjalan kielen tukemiseksi tarvitaan valtiolta pitkäjänteistä taloudellista tukea. Tarvitaan myös valtion sitoutuminen pitkäjänteiseen elvytysohjelmaan, joka tekisi mahdolliseksi esimerkiksi karjalankielisen varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen. Osa vastaajista mainitsi myös kielen kehittämiseen liittyvät instituutiot kuten kielilautakunnan.

Karjalan kielen näkyvyys ja julkisuus nostettiin myös usein esille. Todettiin, että suomenkielisen enemmistön asenteissa on parantamisen varaa. Tietoa karjalan kielestä, kulttuurista ja historiasta pitäisi jakaa nykyistä laajemmin ja saada ne muun muassa paremmin esille peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa. Karjalan kielen pitäisi näkyä suomalaisissa medioissa myönteisellä tavalla, jotta suomalaiset kiinnostuvat kielen ja sen puhujien olemassaolosta ja hyvinvoinnista. Karjalasta pitää tulla hyväksytty vähemmistökieli, jota sen puhujat voivat arkailematta käyttää.

Karjalan kielen opettelemiselle nähtiin vastauksissa suuri tarve. Tarvitaan matalan kynnyksen tapaamisia kuten keskustelukerhoja tai harrastetapaamisia, joihin on helppo tulla mukaan, vaikkei karjalan kielen taito olisi vielä vahva. Tapaamisia toivottiin myös verkkoon, jotta osallistuminen olisi mahdollista pitkienkin välimatkojen takaa ja myös eri maista. Lisäksi toivottiin kielikursseja kaikista karjalan murteista ja myös karjalan etäopetusta tai itseopiskeluun soveltuvia verkkokursseja. Useat vastaajat toivat esiin sen, että nykyisin karjalan kielen kurssit ovat yleensä maksullisia, ja tarjolle toivottiin maksutonta opetusta. Kielenoppimisen lisäksi mainittiin myös yhteys kulttuuriin: karjalan kielen opetukseen pitää yhdistää karjalaisen kulttuurin näkökulmia. Myös Karjalan ja karjalaisten historiasta kaivataan opetusta.

Myös karjalankielistä, suomenkielisille suunnattua oppimateriaalia tarvitaan kaikille murteille. Osa olemassa olevista oppikirjoista on loppuun myytyjä, joten niistä toivotaan uusia painoksia. Samoin tarvitaan sanakirjoja, ja esimerkiksi Internetin kautta käytettävä verkkosanakirja täyttäisi monia tarpeita. Erikseen pitää mainita äänitteet tai audiovisuaaliset tallenteet, joista kielen opiskelijoilla ja opettajilla on suuri pula. Kielen ääntämisen ja puhumisen oppimista varten kaivataan näytteitä puhutusta karjalan kielestä. Tätä tarvetta voisivat täyttää myös äänikirjat.

Toistuva aihe oli myös karjalankielisen sisällön lisääminen suomalaisissa tiedotusvälineissä. Mainittiin karjalankielinen painettu sanomalehti, mutta tärkeinä pidettiin myös karjalankielisiä ohjelmia radiossa ja televisiossa. Erityisesti toivottiin lastenohjelmia ja karjalankielisiä animaatioelokuvia. Internet-sivut ja verkkolehti nostettiin myös esiin nykyajan mahdollisuuksina, ja nuoremman polven vastaajille sosiaalinen media on tärkeä kohtaamispaikka. Uudenlaisia kielen esille tuomisen muotoja voisivat olla podcastit ja YouTube-videot. Myös tietokone- ja mobiilipelit voisivat olla karjalan kielen uusi aluevaltaus.

Karjalankielistä kirjallisuutta kaivattiin niin ikään lisää. Tarvetta olisi monenlaisille kirjoille: lasten- ja nuortenkirjoille, dekkareille, nykykirjallisuudelle, viihdekirjallisuudelle, tietokirjallisuudelle. Lisäksi tarvitaan muuta karjalankielistä taidetta: sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä, musiikkia jne.

Lopuksi mainitsemme vielä, että myös karjalan kielen ja kulttuurin tutkimus nähtiin eräissä vastauksissa karjalan elvyttämisen apuvoimana. Erityisesti olemassa olevien karjalan kielen ja kulttuurin arkistoaineistojen toivottiin avautuvan kaikkien karjalankielisten käyttöön, ja lisäksi tärkeänä pidettiin karjalaa äidinkielenään oppineen vanhemman sukupolven puheen tallentamista.

Kutsu avoimeen Zoom-kokoukseen

Edellä kuvatut kieliyhteisön näkemykset otetaan huomioon, kun seuraavaksi teemme elvytyshankkeen toimintasuunnitelmaa. Kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan yhteiseen verkkokokoukseen, joka pidetään Zoomissa torstaina 25.3.2021 klo 18. Julkistamme ilmoittautumisohjeet perjantaina 19.3., ja kokouslinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse vähän ennen kokousta.

Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi mukaan!