Liikkumisen ja hyvinvoinnin ilosanomaa jakamassa
Uusi lukuvuosi on alkanut – tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin opiskelijat! Opintojen alkuvaiheessa saattaa herätä ajatus, että mitä työelämän valmiuksia opinnot antavat ja löydänkö paikkani opintojen valmistuttua?
Oma polkuni hyvinvoinnin asiantuntijaksi
”Olen tässä apostolin tehtäviä hoitamassa – liikkumisen ja hyvinvoinnin ilosanomaa jakamassa” Näin olen esittelyni monet kerrat aloittanut.
Oma polkuni tässä ilosanoman jaossa on kulkenut valmentajasta opettajaksi ja tutkijaksi, yrittäjäksi heittäytymisen ja hyvinvoinnin asiantuntijuuden kautta takaisin opettamisen ja tutkimuksen pariin. Kohderyhmänä ovat olleet urheilijat, varusmiehet, opiskelijat, työntekijät ja organisaatiot.
Kuormittumisen ja palautumisen hallinta
Kaikissa näissä kohderyhmissä keskiössä on ollut kuormittumisen ja palautumisen hallinta. Valmentajana tavoite oli urheilijan tuloskunnon ja terveenä pysymisen tukeminen, mikä johti väitöskirjatutkimukseen varusmiespalveluksen kuormittavuudesta. Tämä puolestaan avasi tien tutkimukseen kokonaisvaltaisen hyvinvointivalmennuksen vaikutuksista työikäisten parissa – hyödyntäen hyvinvointiteknologiaa. Tutkimuksessa esiin nousseet hyvät käytänteet jatkojalostettiin edelleen liiketoiminnaksi. Uuden tiedon jano ja halu kehittää uutta ovat kulkeneet mukana koko matkan ajan.
Liikuntalääketieteellinen näkökulma
Liikuntalääketiede on kiehtova ja tärkeä tieteenala, joka auttaa ymmärtämään, mitä kehossamme tapahtuu, kun sitä liikutetaan, ja kuinka fyysinen aktiivisuus vaikuttaa elimistöömme. Olemme tekemisissä todella vaikuttavan ”lääkkeen” kanssa, jota on saatavilla täysin ilmaiseksi ja jota saa nautiskellen käyttää. Sen positiiviset vaikutukset kohdistuvat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan [1], sekä mielen hyvinvointiin ja unen laatuun [2] ja toimii yhtenä lääkkeenä muun muassa tyypin 2 diabeteksessa.
Motivaatio ja konkreettiset tavoitteet
Kaikki edellä mainittu on jo varsin hyvin tietoisuudessa. Tekoäly tekee tuloaan ja juurtumistaan, mutta toistaiseksi oman hyvinvoinnin ja edistymisen eteen on tehtävä ponnisteluja itse. Olipa kyse urheilijan tuloskunnon parantamisesta, työntekijän tai opiskelijan hyvinvoinnin ylläpitämisestä tai seniorin toimintakyvyn säilyttämisestä – kaikissa tapauksissa kyse on lopulta motivaatiosta.
Siksi on tärkeää, että päätavoite on sisäistetty niin houkuttelevaksi, että sen saavuttamisen eteen jaksaa tehdä töitä. Konkreettiset ja saavutettavissa olevat välitavoitteet auttavat etenemään kohti päämäärää. Esimerkiksi: minkä mielikuvan antaa välitavoite ”luen koko kirjan yhden illan aikana” verrattuna siihen, että ”luen kaksi kappaletta päivittäin klo 10–12 välillä”?
Eustressi ja distressi
Yksi kuormittumisen ja palautumisen kulmakivistä on erottaa eustressi ja distressi toisistaan. Eustressivaiheessa ollaan innostuneita ja saadaan paljon aikaiseksi – esimerkiksi uuden lukukauden alkaessa. Tätä eustressiä on hyvä ruokkia hallitusti, niin ettei anna sille liikaa valtaa, vaan pitää sen ns. pienessä liekissä. Jos sen päästää täysin valloilleen ja roihahtamaan kunnolla, se voi johtaa distressiin ja lopulta uupumiseen.
Liikunta auttaa tähänkin – kunhan se on sopivasti annosteltua. Eustressin houkutus kannattaa siis välillä jättää lepäämään ja antaa aikaa palauttavalle liikkumiselle.
Meillä on vielä tehtävää tehtävänä tämän ilosanoman jakamisessa ja saamiseksi itse teoksi. Olet osa tätä tärkeää muutosta. Jokainen askel, jonka otat kohti omaa hyvinvointiasi, on samalla askel kohti parempaa yhteiskuntaa.
Lähteet:
1. Kujala, U.M., Evidence on the effects of exercise therapy in the treatment of chronic disease. British Journal of Sports Medicine, 2009. 43(8): p. 550.
2. de Almeida, J.R.V., et al., Effect of Physical Exercise on Sleep Quality and Depressive Symptoms in Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sleep Sci, 2025. 18(3): p. e347–e357.
Minna Tervo, LitT, yliopisto-opettaja, Liikuntalääketiede ja terveysliikunta