Tyypin 2 diabetesta sairastaville tarjotun liikuntaneuvonnan vaikuttavuus perusterveydenhuollossa

Tässä blogikirjoituksessa esittelen BMJ Open lehden julkaisemaa ensimmäistä artikkeliani:

Effectiveness of physical activity counselling provided for people with type 2 diabetes mellitus in primary healthcare in North Karelia, Finland: a register-based evaluation study.”

Julkaisuprosessin polku tuntui varsin hitaasti etenevältä ja kivikkoiselta. Julkaisuprosessi alkoi lehden valinnalla ja tarjosin käsikirjoitusta useampaan lehteen, joita pääohjaajani suositteli. Vihdoin viimein BMJ Open lehti hyväksyi käsikirjoitukseni kesäkuussa 2022. Pääohjaajana julkaisussa toimi terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen. Ohjaajina toimivat myös dosentti Mika Venojärvi ja professori Heikki Tikkanen. Lisäksi analyyseissä ohjaajana toimi projektitutkija Marja-Leena Lamidi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida liikuntaneuvonnan tehokkuutta perusterveydenhuollossa T2D-potilailla vertaamalla kliinisiä mittauksia, kuten HbA1c, lipidi- ja BMI-arvoja sekä painoa potilasrekisteristä poimittuihin kontrolleihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimuspopulaatio koostui 19-87-vuotiaista potilaista, joilla oli diagnosoitu T2D (n=1803). Liikuntaneuvontaan ohjattiin kaikkiaan 546 potilasta, joista 521 osallistui liikuntaneuvontaan. Erityisesti potilaat, joilla oli hyvin vähän fyysistä aktiivisuutta, ohjattiin liikuntaneuvontaan. Yhteensä 1382 sukupuolen, iän, diagnoosin ja interventioajan perusteella sovitettuja kontrolleja käytettiin interventioiden vaikutusten arvioimiseen. Diabeteshoitajat, fysioterapeutit ja lääkärit, jotka tapasivat potilaita normaalisti seuranta-aikana, lähettivät potilaita liikuntaneuvontaan. Potilailla oli myös mahdollisuus itsellä varata aika neuvontaan.

Liikuntaneuvonta toteutettiin osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa ja neuvontaa tekivät fysioterapiaan ja motivoivaan haastatteluun perehtyneet terveydenhuollon ammattihenkilöt. Kaikki interventioryhmän osallistujat saivat liikuntaneuvontaa vähintään kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse. Neuvontaan osallistuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua eri liikuntalajien kokeiluihin liikuntaneuvojan kanssa. Liikuntaneuvoja teki yhteistyötä myös kuntien liikuntapalvelujen kanssa. Interventiojakson liikuntaneuvontakäyntien jälkeen potilaat ohjattiin kuntien ylläpitämiin elämäntaparyhmiin tai muiden palveluntarjoajien järjestämiin liikuntapalveluihin tai he jatkoivat harjoittelua itsenäisesti riippuen heidän omasta motivaatiostaan ja valinnoistaan. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan tehokkuuden arvioimiseksi kerättiin rekisteripohjaisia ​​tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta ja potilailta, jotka eivät ole osallistuneet neuvontaan. Jokaisen potilaan mittauksien seurantajakso vaihteli sen mukaan, milloin heidät rekrytoitiin mukaan tutkimukseen, mutta kaikilla osallistujilla seuranta-aika oli vähintään vuosi.

Liikuntaneuvonnan palveluketju Siun soten alueella.

Ensisijainen havainto tässä tutkimuksessa oli, että HbA1c-tasot laskivat interventioryhmässä ja nousivat kontrolliryhmässä. Lisäksi osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vähäistä. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden sekä hoidon- että elämänlaatua. Tämä tutkimus toteutettiin ”real world” – asetelmalla ja se tarjoaa arvokasta lisätietoa sen toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.

Tämän tutkimusprosessin myötä olen saanut huomattavan määrän lisää kokemusta tieteellisen artikkelin kirjoittamisesta ja sen julkaisemisesta.  Julkaisemisessa harmaita hiuksia aiheutti etenkin käsittelyprosessin hitaus, itselläni tämän artikkelin kirjoittamis- ja julkaisuprosessiin kului aikaa noin kaksi vuotta.   Kuitenkin tämä matka on ollut antoisa ja olen tältä matkalta saanut lisää monenmoista oppia myös käytännön työhöni toimiessani elintapakoordinattorina Pohjois- Karjalan kansanterveydenkeskuksella. Tiedostan, että väitöskirjan projektini maaliviiva on vielä suhteellisen kaukana, koska tämä julkaisu oli vasta ensimmäiseni ja tavoitteena olisi vielä saada kaksi artikkelia maaliin saakka. 

Iso kiitos kaikille ohjaajilleni ja tässä prosessissa mukana olleille tähänastisesta yhteistyöstä ja tuesta.  

Julkaistuun artikkeliin pääset tutustumaan tästä linkistä:

http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2021-058546 

Tuula Martiskainen

Jatko-opiskelija/ Terveystieteiden tohtoriohjelma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.