The International 23rd Puijo Symposium “Physical Exercise for Health Promotion And Medical Care – Translation of Research Evidence To Everyday Practice” June 27-30 2022 in Kuopio, Finland

Puijo Symposium on kansainvälinen Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen organisoima arvostettu kongressi. Tapahtuma on kansainvälisesti tunnettu ja hyvin arvostettu, mikä on havaittavissa myös kongressin esiintyjissä. Ensimmäistä kertaa 1976 järjestetyn symposium luokitellaankin maailmanlaajuisesti yhdeksi merkittävämmistä liikuntalääketieteen tapahtumista.

Symposiumin tavoitteena on välittää terveydenhuollon käytännön ammattilaisten, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön uusinta näyttöön perustuvaa tietoa liikunnan terveysvaikutuksista.

Kansainvälinen 23. Puijo Symposium järjestettiin 27-30.7.2022 Kuopiossa Finnkino Scalassa. Kongressi järjestettiin viimeksi vuonna 2014, reilusti ennen Koronaa. Neljä päiväinen tapahtuma sisälsi monipuolisesti luentoja, joiden puhujat olivat Suomesta, Yhdysvalloista, Espanjasta, Ruotsista, Isosta Britanniasta, Sveitsistä, Saksasta, Italiasta, Australiasta sekä Kanadasta. Päivittäisten luentojen lisäksi iltaisin oli vielä erillistä ohjelmaa, kuten Kuopion Kaupungintalolla juhlatilaisuus sekä Kuopion Sataman ravintolassa posteriesityksiin liittyviä kilpailua.

OSSI – maisterivaiheen opiskelijana konferenssissa

Symposiumin pääantia olivat Kuopion elokuvateatterin pääsalissa järjestetyt asiantuntijaluennot ja väittelyt. Symposiumissa käsiteltiin hyvin erityylisiä liikuntalääketieteen osa-alueita. Kuulimme mm. Australiasta lupaavia tuloksia aikarajoitetun dieetin ja siihen yhdistetyn iltapäiväpainotteisen liikuntaharjoittelun vaikutuksista painonpudotukseen ja tyypin 2 diabeetikoiden insuliinisensitiivisyyden parantamiseen. Itselleni yllättävää antia oli luonnonmukaisesti elävien heimojen parissa tehdyissä tutkimuksissa saadut tulokset, joiden valossa ihmisen luontainen käytös vaikuttaa olevan siinä mielessä varsin inaktiivista, että näiden heimojen parissa tyypillinen päivittäiseen istumiseen käytetty aika lähentelee 10 tuntia ja liikuntaan käytetty aika on hyvin puhtaasti hyötyliikuntaa työnteon ja ruuanhankinnan merkeissä. Näitä tuloksia vasten on ymmärrettävää, että yhteiskunnissa, joissa työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus on jatkuvasti vähentynyt, istuen käytetty aika on kasvanut ja fyysinen aktiivisuus vähentynyt, sillä ehkäpä ihmisen taipumus käyttää aikaansa liikuntaan fyysisen työn puuttuessa ei ole niin luontaista kuin olemme aiemmin ajatelleet. Liikuntamotivaatioon liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja liikuntaan motivoiminen oli yksi teemoista, joihin palattiin useiden puheenvuorojen aikana läpi konferenssin.

Yksi mielenkiintoisimmista osuuksista symposiumissa oli asiantuntijoiden väliset väittelyt, joissa ensimmäiseen osioon oli valittu hyvin mielenkiintoinen ja haastava aihe: ”Fyysinen aktiivisuus lisää elinvuosia”. Rohkenin ajatella ennen väittelyn alkua, että vastaus on itsestään selvä ja toki väittelyn aikana selvisikin, että havainnoivissa tutkimuksissa on nähty vahva ja selkeä yhteys systemaattisesti pienentyneen kuoleman riskin ja fyysisen aktiivisuuden välillä. Vastaväittäjän argumenttina oli kuitenkin se, että asiasta ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä satunnaistetuissa interventiotutkimuksissa (joiden toteuttaminen todettiin myös hyvin haastavaksi tästä aiheesta), joten näiden asioiden välisestä syy-seuraussuhteesta ei ole mahdollista vetää varmoja johtopäätöksiä tämänhetkisellä näytöllä. Väittelyiden päätteeksi yleisö sai arvioida, kumpi väitteistä vaikutti todenmukaisemmalta esitysten ja argumenttien perusteella ja tässä tapauksessa päädyttiin yleisöäänestyksessä tasapeliin. Opinnoistakin tuttu hyvä viesti, mitä asiantuntijaluennot vahvistivat, oli liikunnan potentiaalinen preventiivinen ja hoidollinen hyöty lukuisiin sairauksiin sekä se, että liikunnan aloittaminen kannattaa myös hyvin korkeassa iässä. Liikunnan terveyshyödyt näyttäisivät itse asiassa vain vahvistuvan ikääntymisen myötä.

Asiantuntijaluennot olivat tässä vaiheessa, maisteriopintojen loppupuolella, melko hyvin seurattavissa liikuntalääketieteen opinnoista saadun pohjan avulla. Erityisen paljon koin opintojen aikaisten liikuntafysiologian kirjatenttien ja tutkimusmenetelmiä käsitelleiden kurssien auttaneen tietopohjan kartuttamisessa sellaiseksi, että luennoista sai pääosin paljon irti. Ajatuksenani on tämän kokemuksen pohjalta ehdottomasti osallistua tapahtumaan seuraavallakin kerralla ja suosittelen lämpimästi siihen osallistumista muillekin. Kiitos vielä tapahtuman järjestäjille mielenkiintoisesta seminaarista ja yliopistolle sen tarjoamasta mahdollisuudesta ammentaa konferenssista oppia alan parhailta asiantuntijoilta.

TUULA – jatko-opiskelijana konferenssissa

Minulle tämä oli toinen tieteellinen konferenssi Kuopiossa. Osallistuin Puijo Symposiumiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, ollessani tuolloin maisterivaiheen opiskelijana. Tämän vuoden konferenssia katsoin hivenen eri näkökulmasta kuin vuonna 2014, väitöskirjatutkimukseeni liittyvän suullisen posteri esityksen vuoksi. Tämän vuoden konferenssiin aloitin valmistautumisen jo maalis-huhtikuussa 2022, jolloin laadin abstraktin sekä posterin aiheesta: “Physical activity counseling for patients with type 2 diabetes in primary health care.”  Tämä oli minun ensimmäinen esiintymiseni tieteellisessä konferenssissa ja se toi omat haasteensa ja jännityksensä tähän tilaisuuteen. Oman tutkimuksen suullinen esittäminen sisältyy yhtenä osana jatko-opiskelijan opintoja ja tämän ensi esiintymiseni koin hyvänä kokemuksena tulevaisuutta ajatellen, koska tutkimuksen tekemiseen liittyy keskeisenä osana oman tutkimuksen esitteleminen muille ja siitä keskusteleminen. Puijo Symposium 2022 konferenssin aikataulu oli suhteellisen tiukka ja päivät venyivät pitkiksi, kuitenkin tilaisuudessa esitetyt aiheet olivat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. Tämän tieteellisen konferenssin koin hyödyllisenä foorumina, josta sain uutta tieteellistä tietoa ja uusia näkökulmia eri luentoteemoihin liittyen. Merkittävä osa konferenssin antia olivat myös rakentavat keskustelut ja pohdinnat eri aiheista liittyen mm. terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin eri teemoihin sekä uusien verkostojen muodostamiset. 

JULIA- jatko-opiskelijana konferenssissa

Itselleni tämä oli ensimmäinen tieteellinen konferenssi, johon osallistuin paikan päällä. Matkustin paikan päälle Sveitsistä ja koronavuosien jälkeen oli oma tunnelmansa päästä kuuntelemaan huippuasiantuntijoiden live-esityksiä, verkostoitumaan alan asiantuntijoiden kanssa sekä nähdä pitkästä aikaa opiskelu- ja työkavereita Kuopiossa. Omalta osalta

konferenssiin valmistautuminen alkoi jo keväällä, sillä lähetin väitöskirjatutkimukseen liittyvän abstraktin sekä posteriesityksen konferenssiin aiheesta ”The acute physiological effects of golf to cardiometabolic risk factros in older adults compared to nordic walking and walking: a randomized cross over study”. Kokonaisuudessaan tapahtuma oli mielestäni hienosti järjestetty, vaikka päivät olivatkin pitkiä ja ohjelmaa oli paljon. Mielenkiintoisten luentojen ja uusimpien tutkimustulosten lisäksi sain tapahtumasta lisämotivaatiota oman tutkimuksen edistämiseen. Kiitos tapahtuman järjestäjille ja yliopistolle mahdollisuudesta osallistua konferenssiin.

Julia Kettinen, jatko-opiskelija

Ossi Hella, maisterivaiheen opiskelija

Tuula Martiskainen, jatko-opiskelija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.