Tarinani matkastani maajoukkuevalmentajaksi

Miten minun tieni vei Liikuntalääketieteen opintoihin ja maajoukkuevalmentajaksi? Lapsena äitini kysyi, että mitä haluan tehdä isona niin vastasin, että en tiedä mutta haluaisin innostaa ja motivoida ihmisiä. En silloin tiennyt, mitä se voisi olla. Pikkuhiljaa minulle valkeni, että se olisi valmennuksen ja koulutuksen parissa tehtävää työtä, josta saan elämäniloa ja elämäntarkoitusta. Lisäksi minua kiinnosti aina autot, moottoripyörät ja moottoriurheilu.

Tero Puustinen: ”Innostus ja motivaatio on minun juttuni!”

Vuonna 2005 olin kouluttautunut liikunnanohjaajaksi (LPT) sekä FAF Personal traineriksi ja tein personal trainerin töitä liikuntapalveluita tarjoavassa yrityksessä. Luin artikkelin lääkäri Aki Hintsasta ja hänen tekemästään työstä formula yksi sarjassa. Mietin, että vastaavalla tavalla haluaisin itsekin yhdistää moottoriurheilun ja uran. Siitä syttyi kipinä kouluttautua aina vain lisää, että voisin auttaa huippuautourheilijoita pääsemään maailmanhuipulle. Seuraavaksi halusin oppia käytännön tasolla anatomiaa ja lihashuoltoa ja siihen sopi sillä hetkellä erinomaisesti urheiluhierojan opinnot Vierumäen Urheiluopistolla. Kyseisen koulun aikana tapasin nykyisen vaimoni, joka opiskeli tuolloin Kuopiossa lääkäriksi ja muutin urheiluhierojaksi valmistumisen jälkeen hänen perässään takaisin synnyinkaupunkiini Kuopioon. Vuonna 2009 pääsin opiskelemaan Liikuntalääketiedettä Itä-Suomen yliopistoon. Se sopi hyvin ajatukseeni kehittyä valmentajana, koska halusin kehittää tieteellistä ajatteluani ja kokonaisvaltaista osaamistani aina vain paremmaksi. Lisäksi yliopisto-opintoihin pystyin valitsemaan omaa uraani tukevia opintoja, kuten pitkänä sivuaineena ravitsemustieteen opintoja ja muina opintoina mm. erilaisia fysiologian ja anatomian opintoja. Yliopisto-opintojen aikajakso oli kiireistä, sillä opintojen aikana tein lisäksi samalla keskusvastaavan ja personal trainerin töitä paikallisella kuntosalilla ja lisäksi pääsin mukaan valmentajaksi autourheiluliiton (AKK) huippuvalmennusryhmään. Rutistin opintoni tehokkaasti läpi ja valmistuin vuonna 2013 maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta. Opintojen aikana valmentajan polkuni oli kehittynyt ratakuskien valmentajasta myös rallikuskien puolelle vastuullani fysiikka- ja ravintovalmennus, mutta myös uusien valmentajien koulutus. Samoihin aikoihin aloin myös kouluttaa Personal trainereita FAF Personal Trainer -koulutuksessa.

Kuva autourheilun maajoukkueleirin nopeustaitavuusradalta.

Huomasin koko ajan, että valmennus ja kouluttaminen oli minun juttuni! Sitä tuntui todella hyvältä tehdä ja joka päivä oli kiva herätä uuteen päivään ja seurata, miten valmennusryhmän valmennettavani kehittyivät urillaan eteenpäin. Näin sain innostaa ja motivoida ihmisiä kohti parempia versioita itsestään fyysisen ja ravintovalmennuksen keinoin. Samalla ymmärsin, että kehittääkseni itseäni ja muita haluaisin oppia lisää psyykkisestä valmennuksesta. Aloin ostamaan urheilupsykologiaan ja psyykkiseen valmennukseen liittyviä kirjoja ja ammentamaan niistä oppeja. Kävin lisäksi kaksi psyykkisen valmennuksen koulutusta. Vein niistä ja lukuisista aihetta käsittelevistä kirjoista oppimiani asioita heti konkreettiseen käyttöön valmennettavilleni ja huomasin, miten tärkeää on kiinnittää huomiota urheilijan mieleen eikä vain fyysisiin ominaisuuksiin! Näin valmennettavieni kehitys nopeutui, kun he oppivat itsestään, arvoistaan, identiteetistään, tunteista ja niiden säätelystä, keskittymisestä ja itseluottamuksesta. Nälkä kehittyä valmentajana on minulle sisäänrakennettua ja haluaisin vain koko ajan oppia lisää!

Yksi osa ”aarrekaapistani”.

Pitäessäni valmentajakoulutusta, jossa oli mukana autourheilijoiden lisäksi myös mm. ratsastajia, havaitsin, että ratsastuksen puolella opettamillani asioilla voisi olla hyötyä myös hevosurheilun puolella. Vielä silloin Suomessa ei tätä systemaattisesti hyödynnetty ratsastajien valmennuksessa. Olinkin innoissani, kun pääsin vuonna 2017 ratsastuksen olympialajien (koulu-, este- ja kenttäratsastuksen) maajoukkuevalmentajaksi kehittäen ratsastajien fysiikkavalmennusta, mutta myös psyykkistä valmennusta. Urheilijat arvostivat erityisesti siitä, kun pystyin auttamaan heitä laaja-alaisesti ja yksilöllisesti. Jollakin urheilijalla kehityskohde on fyysisellä puolella ja jollakin taas enemmän psyykkisellä puolella. Pystyimme yhdessä tekemään aiemmista heikkouksista vahvuuksia ja kehittämään urheilijaa kokonaisvaltaisesti eteenpäin niin, että hän on valmis nousemaan lajissaan kohti kansainvälistä huipputasoa.

Ratsastus vaatii ratsastajalta lajitaidon lisäksi kestävyyttä, lihaskuntoa, liikkuvuutta, kehonhallintaa ja psyykkistä vahvuutta.

Maajoukkuevalmennusten lisäksi toimin yrittäjänä pitäen luentoja yrityksille ja yhteisöille, koulutan, teen aikataulujeni salliessa välillä urheiluhierontoja, valmennan eri lajien urheilijoita, mutta toimin myös henkilökohtaisena valmentajana ihmisille, jotka haluavat kokeneemman ja koulutetumman Personal trainerin itsellensä. Katson, että alan kansallinen yhdistystoiminta ja niiden kautta tapahtuva toiminta on tärkeää. Minut on valittu Suomen Fysiikkavalmentajien jäseneksi, johon vaaditaan vankka pohjakoulutus, vähintään 5 vuoden työkokemus fysiikkavalmennuksesta. Lisäksi minut valittiin vastikään Suomen Urheilupsykologiseen yhdistyksen ammattilaisjäseneksi, johon vaaditaan korkeakoulututkinto ja työtehtäviä psyykkisen valmennuksen saralla.

Kartingin MM-kisoissa valmentamassa kollegani Johan Vilon kanssa

Tero Puustinen

TtM (Liikuntalääketiede)

Liikunnanohjaaja (LPT), Urheiluhieroja,

FAF Personal Trainer, FAF Nutrition Coach

Mental Sport Coach, SportFocus Psyykkinen Valmentaja,

PT, kouluttaja, valmentaja, urheiluhieroja -yrittäjä

Autourheilun Maajoukkueen Performance Coach

Ratsastuksen Maajoukkueen Performance Coach

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.