MILLAINEN ON TYYPILLINEN SUOMALAINEN SAUVAKÄVELYN HARRASTAJA?

Sauvakävely on perinteinen noin 20 vuotta sitten Suomessa kehittynyt terveysliikuntamuoto. Sauvakävelyn terveysvaikutuksia on tutkittu varsin paljon, mutta aineistot ovat olleet verrattain pieniä. Pro gradu -tutkielmani kohderyhmänä olivat suomalaiset sauvakävelyharrastajat ja lajista kiinnostuneet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyypillisen sauvakävelijän ”profiili” ja sauvakävelyä säännöllisesti harrastavien ja siitä kiinnostuneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä. Tutkimuksien mukaan sauvakävely on Suomessa hyvin suosittu liikuntamuoto. Noin 11 % suomalaisista harrastaa sauvakävelyä säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa ja lähes 1,1 miljoonaa suomalaista on kokeillut sauvakävelyä viimeisen vuoden aikana. Tämän vuoksi sauvakävely onkin myös tutkimusmielessä houkutteleva tutkimusaihe, sillä se on edullinen, turvallinen ja sopii käytännössä kaikille, ollen kuitenkin oikein suoritettuna perinteistä kävelyä tehokkaampaa liikuntaa. Sauvakävelyä voidaankin perustellusti pitää terveyden edistämisen kannalta erittäin potentiaalisena liikuntamuotona.

Sauvakävelylenkki Puijolla

Sain tutkimusaiheen ja aineiston Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen yliopistonlehtorilta Mika Venojärveltä, joka toimi myös opinnäytetyön pääohjaajana. Toisena ohjaajana toimi väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa työstävä Julia Kettinen, jonka työssä sauvakävelyllä on myöskin roolinsa. Pro gradu tutkielmani alkaa olla osaltani taputeltu ja seuraava tavoite onkin laatia Julian johdolla aiheesta tutkimusartikkeli. Tutkimusartikkelissa on tarkoitus selvittää tarkemmin sauvakävelyharrastajien liikuntamotivaation yhteyttä itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen sekä terveysmuuttujiin.

Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena, johon oli mahdollisuus vastata Tahko Pihkala-seuran sauvakävelykiertueella sekä verkossa Suomen latu Ry:n Facebook-sivulla ja Iltalehden verkkosivustolla. Tahko Pihkala -seuran organisoimalla sauvakävelykiertueella oli tarkoitus jalkauttaa ympäri suomea tutkimustietoa sauvakävelyn terveysvaikutuksista, opastaa oikeaoppiseen kävelytekniikkaan sekä mahdollistaa kiinnostuneille lajikokeilua. Kysymykset olivat Mika Venojärven käsialaa ja perustuivat validoituihin tutkimusmittareihin. Kyselyn sähköisestä toteutuksesta Kyselynetti -ohjelmalla vastasi liikuntalääketieteen maisterivaiheen opiskelija Hanna Lassila. Tutkimusaihe herätti selkeästi kiinnostusta, sillä vastauksia saatiin aikavälillä 11.9.-29.10.2020 erittäin hyvä määrä, yhteensä 715, joista lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 98 %.

Sauvakävelykiertue Puijolla 2020

Tutkimuskyselyllä selvitettiin taustatietoina sukupuoli, ikä, pituus, paino ja koulutustaso. Lisäksi kysyttiin, harrastaako vastaaja säännöllisesti sauvakävelyä, kuinka kauan hän on sitä harrastanut sekä sauvakävelylenkkien useutta ja kestoa ja tyypillisintä lenkkeilymaastoa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan elämänlaatua, fyysistä aktiivisuutta, terveydentilaa, niska-hartiaseudun kipua sekä ikätovereihin verrattuna fyysistä kuntoa ja tasapainoa.

Vastaajien keski-ikä oli noin 60 vuotta ja vastaajista 79 % oli naisia. 74 % vastaajista harrasti sauvakävelyä säännöllisesti, noin 3 kertaa viikossa. Lajia oli harrastettu pitkään, keskimäärin 12,6 vuotta. Sekä mies- että naissauvakävelyn harrastajat arvioivat elämänlaatunsa, fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen kunnon tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin ei-harrastajat. Naisharrastajat arvioivat edellisten lisäksi terveydentilansa ja tasapainonsa ei-harrastajia paremmaksi ja heillä esiintyi vähemmän niska-hartiaseudun kipuja kuin ei-harrastajilla. Harrastajia ja ei-harrastajia vertailtiin myös jakamalla heidät kahteen ryhmään itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden määrän perusteella. Sekä alemmassa että korkeammassa fyysisen aktiivisuuden ryhmässä harrastajien painoindeksi oli ei-harrastajia alhaisempi ja niskahartiaseudun kipua esiintyi harrastajilla vähemmän kuin ei-harrastajilla. Vähiten niskahartiaseudun kipua esiintyi sauvakävelijöillä, jotka kävelivät ≥ 270 min/vk verrattaessa ei-harrastajiin.

Tutkimuksen perusteella tyypillinen suomalainen sauvakävelyharrastaja on noin 60-vuotias nainen. Tutkimusten perusteella sauvakävely on Suomessa siis erityisesti ikääntyvien naisten suosiossa, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että laji soveltuu iäkkäille. Tieto puhuu toisaalta myös sen puolesta, että kansanterveyden kannalta erityisen tärkeä kohderyhmä on löytänyt lajin pariin ja että lajiin sitoudutaan. Sauvakävelyn suosiota vanhemmissa ikäryhmissä saattaa selittää lajin turvallisuus, edullisuus ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Lajin suosioon etenkin nuorempien keskuudessa laskevasti saattaa puolestaan vaikuttaa esimerkiksi se, jos sauvat mielletään enemmän liikkumisen apuvälineeksi kuin liikunnan tehostamiseksi. Lajin imagoon voisi mahdollisesti vaikuttaa valmistajien ja jälleenmyyjien kautta, mikä saattaisi auttaa lajia leviämään myös miesten ja nuorempien ikäryhmien keskuuteen.

Välinetesti HUMEA-laboratorio

Sauvakävelyharrastajat olivat fyysisesti aktiivisempia ja kokivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin kyselyyn vastanneet sauvakävelystä kiinnostuneet vastaajat. Runsaasti sauvakävelevillä oli vähemmän niskahartiaseudun kipuja ei-harrastajiin verrattuna myös silloin, kun itsearvioitu fyysinen aktiivisuus oli samaa tasoa. Sauvakävelyn terveyshyötyjä on tutkittu melko paljon, mutta aineistot ovat olleet verrattain pieniä. Tämän tutkimuksen vahvuutena oli erityisesti iso otoskoko, mikä paransi tulosten luotettavuutta. Tutkimus vahvisti aikaisempaa tietoa sauvakävelyn terveyshyödyistä ja antoi lisäksi viitteitä siitä, että jo vähäiselläkin sauvakävelymäärällä on mahdollista edistää terveyttä riippumatta siitä, onko henkilö muutoin fyysisesti inaktiivinen tai aktiivinen. Jatkotutkimuksia kaivataan kuitenkin erityisesti niskahartiaseudun kivun osalta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näillä mittareilla mitattuna sauvakävelyn harrastajat kokevat olevansa terveempiä ja fyysisesti aktiivisempia kuin ei-harrastajat. Tuloksia ei kuitenkaan voine yleistää itsevalikoituneen otoksen vuoksi laajemmin.

Iso kiitos Mikalle aineistosta ja molemmille ohjaajille työn ohjauksesta!

Jonna Alanko, Liikunta- ja urheilulääketiede, opintojen loppusuoralla

Yksi vastaus artikkeliin “MILLAINEN ON TYYPILLINEN SUOMALAINEN SAUVAKÄVELYN HARRASTAJA?”

  1. Kiitos tutkimuksesta, analyysistä ja johtopäätöksistä. Ylpeitä voimme olla siitä, että liikuntamuoto / laji on levinnyt Eurooppaan, Amerikkaan ja
    Moniin muihin maanosiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.