Kielten merkitys yliopisto-opinnoissa

Kun aloitin opintoni, mielessäni pyöri paljon ajatuksia oman kielitaitoni riittävyydestä yliopisto-opintoihin. Riittääkö oma englannin osaaminen? Miten käy virkamiesruotsin suorittamisen, kun en kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa? Miten ylipäätään tulen pärjäämään kielitaitoni suhteen?

Nyt kun minulla on ympäristöpolitiikan opintoja takana jo melkein kaksi vuotta, voin sanoa suoraan entiselle itselleni: tulen kyllä pärjäämään.

Ennen yliopistoa jännitin mm. sitä, kuinka iso osa oppimateriaaleista on englanniksi, ja kuinka haastavaa suurien englanninkielisten kokonaisuuksien omaksuminen tulee minulle olemaan. Nykyään taas en osaa enää kavahtaa englanninkielistä materiaalia, vaan siihen on jo jonkun verran tottunut, sillä on totta että paljon tutkimuksia, artikkeleita ja oppimateriaaleja on englanniksi. Lisäksi myös joillain suomenkielisillä opintojaksoilla voi olla vierailijaluentoja englanniksi. Oli kuitenkin hienoa opintojen alussa huomata, että akateemisen englannin käytäntöjä ei tarvinnut alkaa opettelemaan itse, vaan saimme siihen kahden kurssin verran apua. Vaikka olin jonkun verran tottunut lukemaan englanniksi jo ennen yliopistoa, oli näistä kursseista itselleni mielestäni oikeasti apua mm. alamme akateemisen sanaston opettelussa.

Tällä hetkellä käyn yhtä vapaavalintaista kurssia, joka toteutetaan kokonaan englanniksi. Aluksi ajatus tuntui haastavalta, mutta on ollut yllättävän palkitsevaa huomata, että nykyään pystyy englanniksikin hallitsemaan kohtuullisen suuria kokonaisuuksia. Tämä Critical geography of European Union -kurssi sisältää itsenäisesti opiskeltavaa luentomateriaalia, viikoittaisen osallistumisen keskustelupalstalla ja yhden ryhmässä tehtävän lopputehtävän.

Ruotsin suhteen tilanne oli itselläni aluksi vähän englantia jännittävämpi, koska en tosiaan ollut kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa. Siitä huolimatta pärjäsin kahdessa pakollisessa ruotsin kurssissa ihan hyvin, ja sain virkamiesruotsin suoritettua. Oli hienoa huomata, että kursseilla suhtauduttiin kaikkiin opiskelijoihin hyvin kannustavasti: opetuksessa huomioitiin onnistuneesti opiskelijoiden erilaiset tavoitteet ja lähtötasot. Itselläni ei ole ainakaan tällä hetkellä kiinnostusta lähteä opiskelemaan enemmän ruotsia, mutta halutessani voisin ottaa sen kielikeskuksen kautta vaikka sivuaineekseni, niin kuin jonkun muunkin kielen.

Monipuolisen kielten opiskelun lisäksi täällä kampuksella meillä myös kannustetaan vaihtoon lähtemiseen. Vaihdossa kielitaitoa on helppo kasvattaa, ja vierasta kieltä käytettäessä tietenkin myös rohkeus sen käyttämiseen kasvaa! Lisäksi mikäli ei halua itse lähteä vaihtoon, voi meillä toimia myös kv-tuutorina eli olla ottamassa vastaan niitä kansainvälisiä opiskelijoita, jotka tulevat vaihtoon tänne Itä-Suomeen. Itse olen itsekseni tutustunut Joensuussa myös useampaan kansainväliseen opiskelijaan, jonka kautta olen saanut kasvatettua omaa kaveripiiriäni ja samalla päässyt käyttämään aktiivisemmin englannin kieltä.

Eli jos siellä mietit, riittääkö kielitaitosi yliopistossa, niin todennäköisesti riittää kyllä hyvin! Toisaalta jos se taas on asia jota haluat erityisesti kehittää, niin siihenkin on täällä oikein hyvät mahdollisuudet.

– UEF-lähettiläs Iiris / Ympäristöpolitiikka