Viisi vuotta opintoja Itä-Suomen yliopistossa ja Joensuussa takana – Miksi olen tyytyväinen että valitsin juuri UEF:in?

Yliopisto-opintojen lähestyessä loppuaan on hyvä aika reflektoida kuinka hyvin lukioaikaiset toiveet tulevasta koulutuspaikasta ovat viimeisen viiden lukuvuoden aikana toteutuneet. Kerroinkin mistä olen erityisesti pitänyt omassa alassani metsätieteessä edellisessä kirjoituksessa. Kyseistä koulutusohjelma olisi kuitenkin ollut tarjolla myös toisessa yliopistossa. Miksi en kuitenkaan ole hetkeäkään katunut valintaani laittaa Itä-Suomen yliopisto ensimmäiseksi hakuvaihtoehdoksi?
Opiskelu ja opiskelijaelämä Joensuussa on alusta asti tuntunut vaivattomalta. Muuttaessani kaupunkiin sain edullisen opiskelijayksiön nopeasti ja lämminhenkinen ilmapiiri teki kotiutumisesta nopeaa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja ympäristö esimerkiksi luonnonläheisyyden myötä viihtyisä. Kaupunki on myös mukavan tiivis, mikä tekee paikasta toiseen liikkumisesta helppoa. Opintojen alkuun oli koronavuodesta huolimatta järjestetty tuutoreiden toimesta paljon aktiviteetteja. Opettajat tuntuivat alusta asti helposti lähestyttävältä ja ohjausta on aina ollut saatavilla, mikäli jokin mietityttää.
Opinnot lähtivätkin mukavasti käyntiin ja monipuolinen ala vai mukanaan. Opintojen edetessä Itä-Suomen yliopiston erityispiirteet alkoivat konkretisoitua. Toiseksi vuodeksi täytyi valita sivuaine, jota varten tuntui olevan loputtomasti vaihtoehtoja. UEF:illa on vapaa sivuaineoikeus, jonka ansiosta mahdollisia sivuaineita ei juurikaan ole rajoitettu. Koska aloja on enemmän kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa, valinnanvaraa riittää. Tämä mahdollistaa opintojen muokkaamisen todella omannäköisiksi ja erottumisen työmarkkinoilla erikoisemmilla sivuainevalinnoilla. Minua kiinnostaa opinnoissa etenkin metsäekologia, joten päädyin ottamaan tätä tukevaksi sivuaineeksi biologian. Maisterivaiheessa päädyin hyödyntämään vapaata sivuaineoikeutta vielä lisää ja valitsemaan ylimääräiseksi sivuaineeksi geoinformatiikan. Mikään ei myöskään rajoita ottamasta ainoastaan yksittäisiä kursseja eri aloilta. Esimerkiksi itse olen käynyt metsäoikeuden kurssin oikeustieteen puolelta.
Koronavuosien helpottaessa Joensuun vilkas opiskelijaelämä alkoi näkyä niin kampuksella kuin katukuvassa. Kaikki alat toimivat samalla kampuksella ja paikalla on paljon myös ulkomailta saapuneita opiskelijoita, mikä tekee tunnelmasta hyvin poikkitieteellistä ja kansainvälistä. Suuri alojen määrä samalla kampuksella johtaa siihen että myös opiskelijatapahtumia on käytännössä viikoittain ja moneen eri lähtöön. Opiskelijatapahtumien lisäksi olen yllättynyt kuinka paljon muita aktiviteetteja Joensuussa on verrattain pienestä koosta huolimatta tarjolla. Esimerkiksi runsaasti konsertteja, musiikki-, elokuva- ja taidefestivaaleja sekä trooppinen sisäpuutarha.
Opiskeluvuodet ovat olleet antoisia, mutta odotan jo innolla työelämään siirtymistä. Olen viihtynyt Joensuussa sen verran hyvin, että toivoisin myös työllistyväni alueelle. Valmistumisen jälkeen saatan vielä hyödyntää UEF:in alumniopinto-oikeutta, jolla saa opiskella kaksi vuotta valmistumisen jälkeen ilmaiseksi. Mahdollista on esimerkiksi opiskella vielä lisää sivuaineita tai käydä yksityisiä kursseja oman mielenkiinnon mukaan.
– Juho Lehtola / metsätiede