Autismikirjo

Materiaalit ja oppaat:

• Papunetin kuvapankki. Kuvia saa käyttää vapaasti kaikkiin epäkaupallisiin tarkoituksiin, kunhan kuvien alkuperäinen lähde on mainittu. Kuvilla CC-lisenssi (Creative Commons). Papunet, 2019. (Lisätty 10/2019)
• Papunetin kuvatyökalu.  Papunetin kuvatyökalu on ilmainen kuvapankki- ja työkaluohjelma, jolla voi tehdä omiin tarpeisiin sopivia kuvallisia materiaaleja. Kuvatyökalu toimii myös tableteissa. Kuvilla CC-lisenssi (Creative Commons). Papunet, 2019. (Lisätty 10/2019)
• Viittomat kommunikoinnissa. Oppaaseen on koottu tietoa tukiviittomista ja esimerkkejä niiden käytöstä erilaisissa elämäntilanteissa. Oppaassa on myös vinkkejä tukiviittomien opetteluun. Tikoteekki, 2018. (Lisätty 10/2019)
• Kuvat kommunikoinnissa. Oppaassa kerrotaan, miten kuvia voidaan käyttää ilmaisun välineenä, ymmärtämisen tukena, arjen jäsentämisessä ja kommunikoinnin apuvälineenä. Tikoteekki, 2014. (Lisätty 10/2019)
• Huomioivan yhdessäolon malli HYP (alkup. Hanging Out Program HOP). Huomioiva yhdessäolo (HYP) on tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa.  Tikoteekki 2014. (Lisätty 10/2019)
• Autismi- ja Aspergerliitto ry. Vienonen, E. (toim.) 2013. Hyvä arki. Työkirja asumisen ja toiminnan kehittämiseen. Kyllin hyvä tuettu elämä –projekti. (Lisätty 10/2019)
• Jonna Oksanen. Seksu: Seksuaaliterveyttä ja suhdetaitoja. Opas autismin kirjon nuorille ja aikuisille sekä heidän kumppaneilleen. (Lisätty 10/2019)
• Nind Melanie, Hewett David: Voimauttava vuorovaikutus – opas toimintatavan käyttöön. Kehitysvammaliitto, Helsinki, 2011. (Lisätty 10/2019)
• HAASTE-toimintamalli. Systemaattinen ja jäsennetty tuen tarpeen tunnistamisen manuaali. Autismiliitto. (Lisätty 11/2020)

Kirjallisuus: 

• Leppämäki, S. & Niemelä, A. (2014). Psykiatrian uusi tautiluokitus selkiyttää autismikirjon häiriöiden asemaa: Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim : lääketieteellinen aikakauskirja, 130(9), pp. 865-866. (Lisätty 10/2019)
• Aspy Ruth, Grossman Barry G.: The Ziggurat model. Autism Asperger Publishing Company, Overland Park, 2007. (Lisätty 10/2019)
• Attwood, A.: Asperger`s syndrome – A Guide for Parents and Professionals. (Lisätty 10/2019)
• Attwood, T, The Complete Guide To Asperger’s Syndrome. (Lisätty 10/2019)
• Attwood, T. 2005. Aspergerin oireyhtymä. Opas vanhemmille ja asiantuntijoille. Haukkarannankoulu. Jyväskylä. (Lisätty 10/2019)
• Attwood, T. 2012. Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Kehitysvammaliitto ry. Kouvola. (Lisätty 10/2019)
• Avellan & Lepistö 2008. Varhis. Opas pienten autististen lasten varhaiskuntoutukseen. (Lisätty 10/2019)
• Delacato, C, 1995, Muukalainen keskuudessamme, Autistinen lapsi. (Lisätty 10/2019)
• Elvén Bo Hejlskov: No fighting, No biting, No screaming. How to Make Behaving Positively Possible for People with Autism and Other Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers, London and Philadelphia, 2010. (Lisätty 10/2019)
• Faherty 2006. Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle. (Lisätty 10/2019)
• Gillberg, C.: Nörtti, nero vai normaali. (Lisätty 10/2019)
• Gillberg, C: Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. (Lisätty 10/2019)
• Huuhtanen Kristiina, toim.: Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto, Helsinki, 2011. (Lisätty 10/2019)
• Kerola Kyllikki, Kujanpää Sari, Timonen Tero: Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus, Jyväskylä, 2009. (Lisätty 10/2019)
• Kerola Kyllikki, Sipilä Anna-Kaisa: Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän koulu, Oulu, 2007. (Lisätty 10/2019)
• Lawson Wendy: The passionate mind. How people with autism learn. Jessica Kingley Publishers, Lontoo  2011. (Lisätty 10/2019)
• Nivarpää-Hukki Emilia, Tanskanen Hannele, Tarpila Sanna: Kommunikaation kolmio ja kulmakivet. Erweko Oy, Helsinki, 2012. (Lisätty 10/2019)
• Partanen Kalle: Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. Autismisäätiö, Helsinki, 2010. (Lisätty 10/2019)
• Sjölund, A. & Beijerot, S. Asumisen lähituki autismin kirjon aikuisille. Autismi- ja Aspergerliitto ry 2014. (Lisätty 10/2019)
• Szegda, D. & Hokkanen, E. 2010. Apua arkeen ja aistihäiriöihin. Ohjeita ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvattamisesta. (Lisätty 10/2019)
• von Tetzchner Stephen, Martinsen Harald: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, 1991. (Lisätty 10/2019)
• Timonen T., Castren M., Ärölä-Dithapo M.: Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. PS-Kustannus 2019. (Lisätty 10/2019)
• Timonen T. , Hämäläinen P.: Autismikirjon kuntoutusmenetelmät. PS-Kustannus 2019. (Lisätty 10/2019)
• Vermeulen P.: Autismi ja kontekstisokeus. Autismisäätiö 2019. (Lisätty 10/2019)
• Parikka J., Halonen-Malliarakis N., Puustjärvi A. (toim): Vaikeudesta voimaksi. Finn Lectura (2017). (Lisätty 10/2019)
• Virnes, M., Kärnä, E. & Vellonen, V. (2015). Review of Research on Children with Autism Spectrum Disorder and the Use of Technology. Journal of Special Education Technology, 30(1), pp. 13-27. doi:10.1177/016264341503000102. (Lisätty 12/2019)
• Castrén ML, Kylliäinen A. Autistisen käyttäytymisen monitekijäinen tausta. Suomen Lääkärilehti. 2013, 8:569–574 (Lisätty 1/2020)
• Moilanen I, Mattila M-L, Loukusa S, Kielinen M. Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim. 2012;128:1453–62. (Lisätty 1/2020)
• Mäkinen, L., Loukusa, S., & Kunnari, S. (2018). Tyypillisesti kehittyneiden lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuminen Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI)-kerrontatestissä. Puhe ja kieli, (1), 23-40. (Lisätty 1/2020)
• Raatikainen, V., Korhonen, V., Borchardt, V., Huotari, N., Helakari, H., Kananen, J., … & Ebeling, H. (2020). Dynamic lag analysis reveals atypical brain information flow in autism spectrum disorder. Autism Research, 13(2), 244-258. (Lisätty 3/2020)
• Korhonen, V., Räty, H., & Kärnä, E. (2017). A pilot study: a computer game-based assessment of visual perspective taking of four children with autism with high support needs. Scandinavian Journal of Disability Research, 19(4), 281-294.  (Lisätty 3/2020)
• Korhonen, V. (2017). High support need and minimally verbal children with autism : exploration of technology-based research methodology and the case of attending to eyes . University of Eastern Finland, Joensuu. (Lisätty 3/2020)
• Sani Bozkurt, S., & Vuran, S. (2014). An Analysis of the Use of Social Stories in Teaching Social Skills to Children with Autism Spectrum Disorders. Educational Sciences: Theory and Practice, 14(5), 1875–1892. https://doi.org/10.12738/estp.2014.5.1952  (Lisätty 3/2020)
• O’Malley, P., Lewis, M., Donehower, C., & Stone, D. (2014). Effectiveness of Using iPads to Increase Academic Task Completion by Students with Autism. Universal Journal of Educational Research, 2(1), 90–97. https://doi.org/10.13189/ujer.2014.020111 (Lisätty 3/2020)
• Kärnä-Lin, E., Pihlainen-Bednarik, K., Sutinen, E., & Virnes, M. (2007). Technology in finnish special education–toward inclusion and harmonized school days. Informatics in Education, 6(1), 103. (Lisätty 3/2020)
• Flippin, M., Reszka, S., & Watson, L. R. (2010). Effectiveness of the picture exchange communication system (PECS) on communication and speech for children with autism spectrum disorders: A meta-analysis. American Journal of Speech-Language Pathology, 19(2), 178-195. doi:10.1044/1058-0360 (Lisätty 3/2020)
• Calder, Lynsey & Hill, Vivian & Pellicano, Elizabeth. (2012). ’Sometimes I want to play by myself’: Understanding what friendship means to children with autism in mainstream primary schools. Autism : the international journal of research and practice. 17. 10.1177/1362361312467866. (Lisätty 3/2020)
• Bellini, S., & McConnell, L. L. (2010). Strength-based educational programming for students with autism spectrum disorders: A case for video self-modeling. Preventing School Failure, 54(4), 220-227. (Lisätty 3/2020)
• Ayres, K., Mechling, L., & Sansosti, F. (2013). The use of mobile technologies to assist with life skills/independence of students with moderate/severe intellectual disability and/or autism spectrum disorders: considerations for the future of school psychology. Psychology in the Schools, 50(3), 259–271. https://doi.org/10.1002/pits.21673. (Lisätty 3/2020)
• Stevanovic & Koskinen. (2018). Sosiaalinen vuorovaikutus autismikirjon häiriössä – keskusteluntutkimuksen näkökulma. Duodecim 2018; 134 (21). (Lisätty 3/2020)
• Rämä, I., Pirttimaa, R., Ojala, T., Pesonen, H. & Kontu, E. (2019). Teacher Training for children with autism spectrum disorders in Finland. Teoksessa Xiaoyi Hu & E. Kärnä (toim.), Educating Students with Autism Spectrum Disorders in China and Finland, s. 183–196. Singapore: Springer. (Lisätty 4/2020)
• Pesonen, H., Pirttimaa, R., Rämä, I. & Kontu, E. (2019). The transition to further education after basic education for adolescents with ASD. Teoksessa Xiaoyi Hu & E. Kärnä (toim.), Educating Students with Autism Spectrum Disorders in China and Finland, s. 207–224. Singapore: Springer. (Lisätty 4/2020)
• Rämä, I., Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2018). The usefulness of the ICF framework in goal setting for students with autism spectrum disorder. Journal of International Special Education Needs. Online first. https://jisne.org/doi/abs/10.9782/16-00027 (Lisätty 4/2020)
• Rämä, I., Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2014). Communicative spontaneity in autism: Exploring supportive prompts in an educational context. European Journal of Special Needs Education, 29 (2),184–199. http://dx.doi.org/10.1080/08856257.2014.891720) (Lisätty 4/2020)
• Rämä, I., Pesonen, H., Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2013). Autismin kirjoon kohdistunut DSM-uudistus jakaa mielipiteitä. Kuntoutus, 3, 24–34. (Lisätty 4/2020)
• Rämä, I. & Kontu, E. (2012). Searching for pedagogical adaptations by exploring teacher’s tacit knowledge and interactional co-regulation in the education of pupils with autism. European Journal of Special Needs Education,27 (4), 417–431. http://dx.doi.org/10.1080/08856257.2012.701064 (Lisätty 4/2020)

Verkkosivut:

• Autismiliitto ry. (Lisätty 10/2019)

Sivustoa ylläpitää TUVET-hanke

Sivustolle kerätyt materiaalit ovat eri tekijöiden tuottamia. TUVET-hanke ei omista materiaaleja ellei niin ole erikseen merkitty.