ArtWell: Sosiaalinen hyvinvointi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin keskiöön

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeen (ArtWell) yhtenä osatavoitteena oli selvittää asiantuntijalähtöisen tutkimuksen avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannushyötyyn ja -vaikutukseen liittyviä tekijöitä ja mekanismeja.

Tässä blogikirjoituksessa esitellään sidosryhmätyöpajasta ja yhdeksän avainasiantuntijan haastatteluista saatuja osatavoitteen tuloksia. Pääset tutustumaan hankkeessa aiemmin toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksiin täältä.

Lähtökohtia kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa merkityksellistä toimintaa taiteen ja kulttuurin kontekstissa. Kulttuurihyvinvointitoiminta on eri ammattiryhmien toteuttamaa kulttuurihyvinvointia edistävää toimintaa tai palvelua eri toimintaympäristöissä (esim. ikäihmisten palvelut, maahanmuuttopalvelut, nuorisotyö, vammaistyö).

Kulttuurihyvinvointitoimintaan liittyvien palvelujen taloudellinen arviointityö on vasta aluillaan. Ajatus toiminnan arvioinnista ja mittaamisesta voi tuntua vieraalta monelle taide- ja kulttuurialalla työskentelevälle. Vaikka toimijoilla on selvityksen valossa valmiuksia arviointiin kaikilla kulttuurihyvinvoinnin sektoreilla, tarvitaan täydennyskoulutusta ja lisätietoa arvioinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sen toimintaympäristöjen laaja-alaisuus muodostaa merkittävän haasteen arviointitoiminnalle. Toimintaa arvioivan tulisi tunnistaa kyseiselle toimintaympäristölle keskeiset piirteet, joita määrittävät toiminnan luonne, yhteistyössä sovitut tavoitteet sekä asiakasryhmät ja heidän tarpeensa.

Jotta arviointia voitaisiin hyödyntää paremmin tiedolla johtamisessa, organisaatioissa tarvitaan ArtWellin selvityksen mukaan enemmän ymmärrystä kulttuurihyvinvointitoiminnan edellytyksistä ja toteuttamisesta.

Arviointia kahdesta eri näkökulmasta

ArtWellin toteuttamassa tutkimuksessa asiantuntijat tarkastelivat kulttuurihyvinvointitoimintaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta. Yhteistä näiden alueiden eri toimijoille oli kokonaisvaltainen käsitys siitä, että taide- ja kulttuuritoiminnan sisältöjen ohella etiikka, estetiikka, luonto, ihmissuhteet ja pitkäjänteinen toiminta ovat kulttuurihyvinvointitoiminnan keskeisiä vaikuttavuuden osatekijöitä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuvien ryhmien tarpeita tunnistettiin erityisesti (1) syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn, (2) osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen sekä (3) yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen liittyen. Sosiaalinen hyvinvointi tulisikin selvityksen mukaan ottaa nykyistä paremmin huomioon kulttuurihyvinvointitoiminnan arvioinnissa ja mittaamisessa.

Terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta asiakasryhmien tarpeita tunnistettiin (1) ehkäisevien palvelujen, (2) sairauden hoidon ja hallinnan, sekä (3) terapian ja kuntoutuksen konteksteissa.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja taideterapioiden erityisosaaminen kuntoutuksen ja erityissairaanhoidon alueella vaatii erityisasiantuntijuutta. Ehkäisevissä palveluissa (esim. ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä ja terveysviestinnässä) kokeellisempi taide- ja kulttuuritoiminta ja tutkimus voi asiantuntijoiden mukaan olla tarkoituksenmukaisempaa tällä hetkellä, koska alueelta on vähemmän tutkimustietoa saatavilla.

Näkemyksiä kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisesta arvioinnista

Asiantuntijat kuvasivat vaikuttavuutta yleisimmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden vahvistumisen kautta. Kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannusvaikuttavuuden tekijöitä tunnistettiin mm. terveyskäyttäytymiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen liittyen.

Asiantuntijat tunnistivat erilaisia taloudellisen arvioinnin toteuttamisen lähtökohtia esimerkiksi toiminnan järjestäjälle tai siihen osallistuneelle kertyneiden kustannusten kautta. Taloudellisessa arvioinnissa voisi heidän mukaansa hyödyntää myös euromääräisiä kustannusarvioita esimerkiksi laitosjaksoihin, sairaspoissaoloihin ja lääkkeiden käytön vähentymiseen liittyen. Lisäksi pohdittiin vaihtoehtoiskustannusten arviointia resurssien jakamiseen liittyvien vaihtoehtojen kuvaamiseen ja arvottamiseen liittyen.

Hankala vai helppo mittaaminen? Tulosten yhteenvetoa

Taloudellinen arviointi ja sen kehittäminen voidaan nähdä pääomana, jonka avulla kulttuurihyvinvointitoiminta voi kiinnittyä osaksi julkisia palveluja ja hyvinvointitaloutta. Tutkimukseen osallistuneilla sidosryhmillä ja avainasiantuntijoilla on kulttuurihyvinvointiin liittyvää osaamista yhteiskunnallisen palvelu- ja tietotuotannon eri tasoilla.

Taiteen ja kulttuurin toimijoiden osallisuus hyvinvointitaloudelliseen päätöksentekoon tukee taloudellisen arvioinnin ja resurssoinnin oikeudenmukaisuutta. Kulttuurihyvinvointitoimintaan soveltuvia arviointi- ja mittaamismenetelmiä voidaan yhteiskehittää moniammatillisten oppimisprosessien kautta niin yksilöllisellä, alueellisella kuin väestötasollakin. Kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointivastuuta tulisi jakaa tasapuolisemmin eri sektoreiden ja toimialojen kesken.

Yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta edistävät ympäristöt tunnistettiin tärkeäksi osa-alueeksi tulevassa kulttuurihyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Tulossa ArtWell-selvityshankkeessa

ArtWell mallintaa ja kehittää syksyllä 2022 kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaria case-esimerkkien avulla. Selvityshankkeen tulokset esitellään loppuseminaarissa huhtikuussa 2023.

Taru Koivisto (Kuva: Anita Salo)
Tutkija
CERADA-tutkimuskeskus, Taideyliopisto

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeessa (ArtWell) tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia, arviointimenetelmiä ja tehdään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VN-TEAS-rahoituksella mahdollistettua hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus sekä Kulttuurihyvinvointipooli.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla.