ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi on vähäistä ja tarvitsee ennakkoluulotonta yhteiskehittämistä toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi

Millaisia lähestymistapoja kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin on käytetty ja millaista tutkimusta tällä hetkellä tarvitaan päätöksenteon tueksi? ArtWell-selvityshankkeessa on kartoitettu kulttuurihyvinvointitoimintaan ja sen arviointiin liittyvää tutkimusta sekä selvitetty tarpeita jatkoa varten.

ArtWell-selvityshanke syventyy kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hanke (ArtWell) on keväällä 2022 käynnistynyt selvityshanke, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitetään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on tukea päätöksentekoa sekä vaikuttaa yleiseen tietouteen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VN-TEAS-rahoituksella mahdollistettua hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus sekä Kulttuurihyvinvointipooli.

ArtWellin kolmesta osatavoitteesta kaksi on nyt saavutettu. Tässä blogikirjoituksessa avaamme kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuutta sekä taloudellista arviointia kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tuloksia.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan operationalisointi – miksi ihmeessä?

ArtWell-selvityshankkeessa kulttuurihyvinvointitoiminnan monitahoista ja laajaa toiminta-aluetta havainnollistettiin sateenvarjokäsitteen avulla, johon sisältyy ihmisen merkityksellinen toiminta taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin ympäristöissä. Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen hyvinvointia vahvistaa hänen aktiivinen osallistumisensa taide- ja kulttuuritoimintaan ja -tapahtumiin. Kulttuuritoiminta voi olla muun muassa esittävää ja osallistavaa taidetta, kuten tanssia ja laulamista, tai visuaalista taidetta, kuten maalausta ja valokuvausta. Kulttuuritapahtumat voivat pitää sisällään esimerkiksi nähtävyyksiä, museotoimintaa ja muuta koettavaa taidetta.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan käsitteen määrittely on perustavanlaatuinen tekijä, kun halutaan mitata toiminnan vaikuttavuutta yhteiskunnan eri tasoilla. Käsite voidaan operationalisoida eli muuttaa mitattavaan muotoon tarkemman määrittelyn ja rajauksen avulla, jolloin siihen liittyvät muuttujat voidaan luokitella. Näin voidaan saada päätöksenteon tueksi luotettavampaa tietoa kulttuurihyvinvointitoiminnasta.

Kulttuurihyvinvointitoiminta vaikuttavuustiedon äärellä

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastelluissa julkaisuissa tutkittiin kulttuurihyvinvointitoimintaa yhteiskunnan mikro-, meso-, ja makrotasoilla, mikä on keskeistä vaikuttavuuden todentamisessa. Mukaan otetut tutkimukset käsittelivät laaja-alaisesti elämänlaadun eri osa-alueita, kuten psyykkistä ja fyysistä elämänlaatua. Taloudellista arviointinäkökulmaa tarkasteltiin tutkimuksissa kuitenkin niukasti sosiaalisen ja ympäristöllisen elämänlaadun osa-alueilla.

Taloudellinen arviointi kulttuurihyvinvointitoiminnan alueella on ollut toistaiseksi vähäistä, ja kuudestatoista julkaisusta ainoastaan neljä sisälsi tarkempaa tietoa aiheesta. Julkaisuista esiin nousi erityisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittari, jota voitaisiin hyödyntää kustannus-hyötyanalyysissä. Kyseisen mittarin mallintaminen ja kehittäminen aloitetaankin ArtWellin viimeiseen osatavoitteeseen liittyen seuraavaksi.

Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ihminen ja hänen tarpeensa liittyen taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimuksessa tarvitaan yhteiskehittämistä ja ennakkoluulotonta yhteistoimintaa, jossa lähdetään rohkeasti tarkastelemaan mahdollisuuksia syy-seuraussuhteiden todentamiseen. Taiteen ja kulttuurin ensisijaisena tehtävänä ei ole tuottaa hyvinvointia, mutta se voi kokonaisvaltaisuudessaan vaikuttaa monella tapaa ihmisen hyvinvointiin, esimerkiksi yhteisön rakentajana tai terveyttä edistävänä tekijänä.

ArtWell-selvityshankkeen jatko

ArtWellin tavoitteena on syksyllä 2022 mallintaa kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia kahden case-esimerkin avulla. Koko hankkeen tulokset esitellään seminaarissa huhtikuussa 2023. Lisätietoa tilaisuudesta julkaistaan hankkeen verkkosivuilla myöhemmin.

Sonja Kippo (Kuva: Via Ramstén)

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Taru Koivisto (Kuva: Anita Salo)

Tutkija

CERADA-tutkimuskeskus, Taideyliopisto