Yhtehiskunnallini šanašto (suomi-vienankarjala)

31.5.2021

Tämä šanašto vaštuau 16.5.2021 julkaistuo šuvikarjalan Yhtehiskunnalline sanasto -luvetteluo (luatija Katerina Paalamo). Täh vienankarjalaiseh versijah on lisätty esimerkkivirkkehie, kumpasista nuo yhtehiskunnan perušrakennehta kuvuajat šanat löyvytäh. Esimerkit on merkitty kursiivilla ta ne ollah kiännöšvirkkehie (Natalia Antonova, ABČ. Lapsen kanssa karjalaksi – opas karjalan kielen elvyttämiseen). Natalia Antonovan kirja on julkaistu venäjäkši männä 2020 vuotena Petroskoissa. Šen šuomen- ta karjalankieliset versijat piäššäh ilmoilla tänä vuotena (julkaisija Karjalan Šivissyššeura). Vienankarjalakši oppahan on kiäntän Olga Karlova.

Yhteiskunta – Yhtehiskunta, yhteiskunta

yhteinen – yhtehini

Hyvyä yhtehistä matkua karjalan kielen kera!

yhteiset asiat – yhtehiset asiet

yhteiskunta – yhtehiskunta, yhteiskunta

suvaitsevuus – šuvačenta

Ušein yhteiskunta on vain vailla kielellistä šuvačentua muita kohti.

yhteiskunnallinen – yhtehiskunnallini, yhteiskunnallini

Perehie ei ole kannatettu yhtehiskunnallisella tašolla, šentäh kun ei ole ollun tietuo šiitä, kuin karjalan kielen voipi šiirtyä uušilla šukupolviloilla nykyololoissa, enämmistökielien kešellä.

yhdyskunta – yhyškunta

yksilö – yksilö

yksilöllinen – yksillöllini

sekä, (ja) myös – tai

Opaštumiseh vaikutetah yksilölliset piirtehet tai perehen ta ympäristön kielellini malttamini.

Yhteiskunnalliset toimijat ja talous – Yhtehiskunnalliset toimijat ta talohuš

julkinen – julkini

Toisin šanoin võrun kieleštä on tullun oša alovehen sosialista ta kulttuurista kehityštä, mitä valtijo ta julkiset laitokšet kannatetah.

yksityinen – yksityini

tai – tahi

Kun rahotušta ei voija järještyä valtijon tašolla, voipi kielipešie šuaha ruatamah yksityisien päivähoitomakšujen tahi lahjotukšien avulla.

sektori – sektori

julkinen sektori – julkini sektori

yksityinen sektori – yksityini sektori

kolmas sektori – kolmaš sektori

valtio – valtijo

Kielipešän peruštamisen tilanneh äijälti riippuu šiitä, millä kannalla on valtijovalta ta mitä laki miäryäy.

kunta – kunta

kuntayhtymä – kuntayhtymä

kaupunki – kaupunki, linna

Kaupunkiolot paššatah kielen šiirtämiseh yhtä hyvin kuin muutki elinympäristöt.

yhdistys – yhissyš

järjestö – järještö

Yhistynyijen kanšakuntien kašvatuš, tieteh- ta kulttuurijärještö Unescon mukah noin kahen netälin aikana muajilmašta katou yksi kieli, ta tämän vuokši 2000-luvun loppuh männeššä ihmiskunta voipi kavottua läššä 80 prosenttie kielistä.

jäsen – jäšen

yhteisö – yhtehisö, yhtöveh

Kieliyhtöveh voipi ottua erimoisie roolija ajatellen kielen elvyttämistä: esimerkiksi järještyä jäšenilläh mahtoja paissa karjalakši, olla perehyhtehykšien tukijana, eččie elinympäristöštäh lisyä karjalan kielen pakasijie ta spesialistija, järještyä kyšelyjä, näkeytymisie tahi kerhoja šekä tiijuštua ta kerätä tukkuh karjalan kielen kyšyntyä ta ihmisien kiinnoššušta kieleh.

yritys – yrityš, firma

yrittäjä – yrittäjä

talous – talohuš, talouš

taloudellinen – talohuollini, talouvellini

kauppa, kaupankäynti – kauppa

kaupallinen – kaupallini

voitto – voitto

voittoa tavoittelematon – voittuo tavottelomatoin

tulo – tulo

tuloero – tuloero

tulonsiirto – tulonšiirto

pienituloinen – pienituloni

suurituloinen – šuurituloni

elintaso – elintašo, elännän tašo

hyvinvointi – hyvinvointi

köyhyys – köyhyš

sosiaaliturva – sosialiturva

tuki – tuki

Karjalan tašavallašša opaššušhallinto on antan hyvyä tukie karjalankielisien opaššušmaterijalien luatimiseh.

eläke – eläkeh, pensija

vero – vero

verottaa – verottua

verotus – verotuš

maksaa – makšua

maksu – makšu

maksullinen – makšullini

markkinat – markkinat

pankki – pankki

Työ – Ruato, työ

työskennellä, tehdä työtä – ruatua, työjellä, ruatua työtä

Opaštajana voipi ruatua päiväkojin kašvattaja, kieliaktivisti tahi kennih yhtövehen täh ruatoh valliččoma kielenpakasija.

työntekijä – ruataja

toiminta – toiminta, ruanta

Kielen opaštumisen kannalta kaikista pätövin on kokonaini kielipešäpäiväkoti, missä kaikki ruatajat käytetäh vähemmistökieltä, ta hallintoasiet šamah pantuo, päiväkojin ruanta täyšin järješšetäh vähemmistökielellä.

työ – ruato, työ

Kielipešän ruatajat kehitytäh ruavoššah, kun vain heilä ollou työh riittäjyä tietuo ta taituo šekä intuo.

työpaikka – ruatopaikka, työpaikka

työnantaja – ruavonantaja, työnantaja

(työ)kumppani – sluatniekka

Hyö voijah ruatua sluatniekkaparissa ta auttua toini toistah šelviytymäh jokapäivisistä tilantehista.

työtön – ruavotoin, työtöin

työttömyys – ruavottomuš, työttömyš

työllisyys – ruavollisuš, työllisyš

vapaaehtoinen – omatahtoni

vapaaehtoistyö – omatahtoni ruato, omatahtoistyö

vapaaehtoistyöntekijä – omatahtoni ruataja, omatahtoistyönruataja

palkka – palkka

pienipalkkainen – pienipalkkani

suuripalkkainen – šuuripalkkani

ammatti – ammatti

Vähemmistökielisien spesialistien tietuo ta neruo yritetäh hyövyttyä ta šuahah nykyaikah pätövie termijä, ammattišanaštuo ta kielen käyttöh liittyjie käytäntöjä.

ammattiliitto – ammattiliitto

ammattiyhdistys – ammattiyhissyš

Palvelut – Palvelut

palvelu – palvelu

sosiaalinen – sosialini

Ka on oikein vaikie šuaha kielitaijot pisymäh tašavertasina eri kielien välillä, šentäh kun karjalan kielellä ei ole nykyjäh vältämättömie sosialisie tehtävie: karjalan kieli ei ole minkänä muan tahi alovehen virallini kieli, eikä kouluo tahi opistuo šua käyvvä karjalakši, pakajamatta korkiekoulun koulutukšešta.

sosiaalipalvelut – sosialipalvelut

päivähoito – päivähoito

päiväkoti – päiväkoti; suatikka, saadikka, suatikka (pakinakieleššä)

Karjalankielini yhtehisö on vašta tunnistamašša tuven tarpehen, mitä pitäis tarita perehillä, vanhemmilla šekä päiväkotien ta koulujen opaštajilla.

vanhuspalvelut – vanhušpalvelut

vammaispalvelut – vammaispalvelut

terveyspalvelut – tervehyšpalvelut

sairaala – pol’ničča, šairala

terveysasema – tervehyšašema; poliklinikka

neuvola – n’euvola

Šamah ohjelmah kuulutah muamojen ta lapšien n’euvolat ta šynnytyšlaitokšet: vanhemmilla juatah võrun kieleštä kertojie tekstijä, heitä opaššetah võrun kielen käyttöh vaštašyntynyön lapšen kera ta heilä annetah erimoisie kielen käyttöh liittyjie materialija, šemmosie kuin tuuvvitušlauluja.

kirjasto – kirjašto, pipliotiekka (pakinakieleššä)

Kojin ulkopuolella ollešša – kaupašša, autobuššissa tahi kirjaštošša – lapšen kera on paistava entiseh tapah karjalakši muijenki ihmisien kuullen.

liikuntapalvelut – liikuntapalvelut

nuorisotyö – nuorisoruato, nuorisotyö

peruspalvelu – perušpalvelu

ostopalvelu – oštopalvelu

Koulutus – Opaššuš

koulu – koulu

Šuomešša vašta smietitäh kyšymyštä karjalan kielen opaššukšešta koululoissa.

koululainen – koululaini

opiskella, oppia – opaštuo, oppie

Mitä enämpäisen lapši kuulou kieltä, šitä rutompah hiän opaštuu. Kielien opaštumini on ihmisellä ihan luonnollini asie, ta kielien opaššunta ylen äijän kehittäy aivoja.

opetella – opašteliutuo

Šamoin karjalankielisie iänitallentehie voipi kuunnella jo etukäteh, ta šamot’en voipi ruveta opašteliutumah loruttelomah.

opiskelija, oppilas – opaštuja, oppilaš

koulutus, opetus – koulutuš, opaššuš

Šuomešša tämmöistä vähemmistökielien opaššukšeh liittyjyä koulutušta ei ole.

varhaiskašvatuš – aikaiskašvatuš

Hyvän pohjan koulun kielenopaššukšella luatis täššä tapahukšešša aikaiskašvatuš: päiväkoti, missä on kielipešie tahi kokonaini kielipešäpäiväkoti.

esiopetus – esiopaššuš

esikoulu – esikoulu

Ohjelma pitäy tärkienä esikoulun ta koulun kielenopaššušta, pyrittäy perehie ošallistumah ta antau kielellä tärkien roolin yhteiskunnašša.

perusopetus – perušopaššuš

Venäjän Karjalašša koulutetah aikaiskašvatukšen ta perušopaššukšen asientuntijie, kumpasilla opaššetah karjalan kieltä.

peruskoulu – peruškoulu

toisen asteen koulutus – toisen aštehen koulutuš

lukio – lukijo

ammatillinen koulutus, ammattikoulutus – ammatillini koulutuš, ammattikoulutuš; ammatillini

opaššuš, ammattiopaššuš

Ruatajien on pakko šuaha ammatillini koulutuš šemmosissa kielipešissä, kumpaset ruatah ošana julkisešti rahotettuja päiväkotija.

ammattillinen oppilaitos, ammattikoulu – ammatillini opaššušlaitoš, ammattikoulu

ammattikorkeakoulu – ammattikorkiekoulu

korkeakoulutus – korkiekoulutuš, korkieopaššuš

yliopisto – yliopisto, universitietta (pakinakieleššä)

Tekninen infrastruktuuri – Teknillini infrastruktuuri, perušrakenneh

energia – energija

sähkö – šähkö

sähköverkko – šähköverkko

kaukolämpö – loittolämpö

kaukolämpöverkko – loittolämpöverkko

liikenne – liikenneh

joukkoliikenne – joukkoliikenneh

tietoliikenne – tietoliikenneh

vesi – vesi

vesijohto – vesijohto, vesiputki

vesijohtoverkosto – vesijohtoverkošto, vesiputkiverkosto

likavesi, jätevesi – likavesi, jätevesi

viemäröinti – viemärit, likavesikaivot, lika-, vihma- ta šulavesikaivot

jätevedenpuhdistus – likavejen puhaššanta, jätevejenpuhissuš

jäte – jäte

jätteenkeräys – jätteijen keryäntä, jättienkeryäntä

viheralue – vihanta-aloveh

Valtio – Valtijo

Lapšien vähemmistökielillä kašvattamini ta opaššuš ei šua tarvista kannatušta valtijolta ta kielipešät ollah kieliaktivistien ta rahvahan viän šekä tahon varašša.

alue – aloveh

Kielen šiirtämini šukupolvelta toisella on ylen vaikie šilloin, konša kieli on alovehen vähemmistön käytöššä, eikä šitä käytetä opaššukšešša.

alueellinen – alovehellini

raja – raja

itsenäinen – iččenäini

itsenäisyys – iččenäisyš

itsenäisyyspäivä – iččenäisyšpäivä

maa – mua

Šuomešša karjalan kielen pakasijat on šulauvuttu šuomenkieliseh yhtehisöh ta ašettauvuttu ympäri muata.

muuttaa – muuttua

maahanmuutto – muahmuutto

maahanmuuttaja – muahmuuttaja

anoa – pakota, pyrittyä

anoa turvapaikkaa – pakota turvapaikkua, pyrittyä turvapaikkua

anomuš – pyrityš

turvapaikanhakija – turvapaikanpakkuoja, turvapaikanpyrittäjä

pakolainen – pakolaini

kansa – kanša, rahvaš

kansallinen – kanšallini, rahvahallini

Vielä ei niin ammuin karjalaisaktivistienki kešen oli kulken ajatukšie oman murtehen paremmuošta muih murtehih verrattuna. Tämä on muiten kanšallisilla kieliliikkehillä ihan ominaini piirreh, ei vain karjalaisella. Tämmöset mielet ei olla kielen kehitykšeh hyväkši ta muitenki šemmoni mielikanta ei vaikuta positiivisešti vähälukusen rahvahan šäilymiseh.

kansallispäivä – kanšallispäivä

kansallisuus – kanšallisuš

Yhtövehen pitäis olla avoin ta olla valmis ottamah joukkoh kuin šyntyperäsie ta iččie karjalaisina pitäjie niin ni muijen kanšallisukšien etuštajie.

kansalainen – kanšalaini

kansalaisuus – kanšalaisuš

passi – pašši

henkilöllisyystodistus – henkilöllisyštovissuš

henkilökortti – henkilökortti

henkilötunnus – henkilötunnuš

asiakirja – asiekirja, dokumentti

valuutta – val’uutta

raha – raha

euro – euro

sentti – sentti

salasana – peittošana

symboli – simvoli

tunnus, tunnusmerkki – tunnuš

lippu – lippu

hymni, kansallislaulu – gimni, kanšallislaulu

vaakuna – gerbi, vuakuna

pääkaupunki – piäkaupunki, piälinna

hallitsija – halliččija

valtionpäämies – valtijonpiämies

Väestö – Väještö, kanšoveh

asukas – eläjä

ikä – ikä

Opaštumini ilmain stressie, kojin ilmapiiri ta kielen omakšumisen kannalta paššuaja ikä ollah parahat ehot kielen šiirtämisellä.

ikäluokka – ikäluokka

ikärakenne – ikärakenneh

lapsi – lapši

nuori – nuori

aikuinen – aikuhini

Kun lapši paissou aikuhisella enämmistökielellä, aikuhini hyväntahtosešti antau ymmärtyä, jotta hiän malttau lapšen šanonnat, no reagiiruiččou šiih kuiteski kielipešäššä käytettävällä kielellä.

vanhus – vanhuš, vanha ihmini

ikäihminen – ikäihmini

sukupuoli – šukupuoli

nainen – naini

mies – mieš

kaupunkilainen – kaupunkilaini, linnalaini

maaseudun asukkaat – kylissä eläjät ihmiset

kylän asukkaat – kylöveh, kyläläiset

Mäneštynyt kielipešän ruanta lujentau koko yhtövehen kieli-identiteettie ta innoššuttau kylövehtä vetämäh etehpäin kielenopaššuntua ta -käyttyö muillaki tavoin.

kylässä asuminen – kyläššä elämini, kyläššä eläntä

Valta – Valta

valtiomuoto – valtijomuoto

demokratia – demokratija

kansanvalta – rahvahanvalta

tasavalta – tašavalta

Karjalan tašavallašša kielen opaššanta koulun oppiainehena järješšetäh lapšien vanhempien kirjallisen pyritykšen peruštehella niijen mahtojen rajoissa, mitä valtijollini koulutušsistema tariččou.

kuningaskunta – kuninkaškunta

diktatuuri – diktatuuri

lainsäädäntövalta – lajinluajintavalta, sakonoinluajintavalta

toimeenpanovalta – toimehpanovalta

tuomiovalta – suutuvalta

oikeuslaitos – oikevušlaitoš

oikeusvaltio – oikevušvaltijo

eduskunta, parlamentti – parlamentti

kansanedustaja – rahvahanvalittu, kanšanevuštaja, deputatti

hallita – hallita

hallinto – hallinto

aluehallinto – alovehhallinto

itsehallinto – ičehallinto

hallitus – hallituš

valtioneuvosto – valtijoneuvošto

ministeri – ministeri

pääministeri – piäministeri

presidentti – presidentti

politiikka – politiikka

Karjalan kielen ei-hiävini tilanneh liittyy istorijan ta kielipolitiikan mutkikkahih prosessiloih, min tähen karjalaisilla on heikko kielellini omatunto.

poliittinen – poliittini

puolue – puoluveh, puoloveh

enemmistö – enämmistö

Vaikka lapši šiirtyiski enämmistökieleh, kannattau jatkua paissa hänen kera karjalakši ihan entiseh tapah.

vähemmistö – vähemmistö

Kielipešäkši voipi miäritellä päiväkotie tahi päiväkojin ryhmyä, mi ruatau kanšallisen vähemmistön kielialovehella, ta missä kašvattajat alušta šuaten paissah lapšien kera vain kanšallisen vähemmistön kielellä.

oikeisto – oikielisto

vasemmisto – vašemisto

ideologia – ideologija

valita – valita

Opaššušmetodikat on valittava šen mukah, mitä tahtou ta tavottelou, jotta kuin šyväh tahtou opaštua lapšella karjalan kieltä.

vaalit – vualit

kuntavaalit – kunnanvualit

ehdokas – ehokaš

ääni – iäni

äänestää – iäneštyä

ennakkoäänestys – ieltäiäneššyš

äänioikeus – iänioikevuš

aloite – aloteh

kansalaisaloite – kanšalaisaloteh

periaate – prinsippi

Täššä luvušša šelvitelläh kielen šiirtämisen prinsipit, annetah n’euvoja ta kačellah kielen opaštamiseh liittyjie šeikkoja.

esitys – esityš

neuvottelu – n’euvottelu

kompromissi – kompromissi

päättää – piättyä

Aikuhiset piätetäh päiväkoti-ikäsen lapšen puolešta – še, malttauko hiän kielen hyvin vain pahoin, ei riipu lapšešta.

päätös – piätöš

sopimus – šopimuš

uudistus – uuvvissuš

vaikuttaa – vaikuttua

Voit olla vaikie uškuo, jotta karjalan kielen tilanteheh vois vaikuttua omašša pereheššäh tahi yhtöveheššäh.

kokous – kerähmö, kokouš

puhe – pakina

Vaikka koko asieta ei otettais heti tolkkuh, ka pakinat voijah panna ihmistä smiettimäh šitä.

puheenjohtaja – pakinanvetäjä

sihteeri – sekretari, sihteeri

virkailija, virkamies, viranomainen – virkaniekka, virkamieš

virasto – virašto

virallinen – virallini

Toisilla šanoilla opaššuškielie olis kakši: muan virallini enämmistökieli ta paikallini vähemmistökieli.

epävirallinen – epävirallini

toimisto – toimisto

kanslia – kanslija

laitos – laitoš

minih – jokin

Ryhmän voipi avata kouluh tahi mihnih toiseh asiešta kiinnoštunuoh laitokšeh.

byrokratia – b’urokratija

media – medija

kumpani – joka

Internetistä ta sosialisen medijan kautti löyvät ryhmie, kumpasissa juatah lapšilla tarkotettuo kieliainehistuo.

sananvapaus – šananvällyš, šananvapahuš

kritisoida, arvostella – kritikuija, arvoššella

kritiikki – kritiikki

Toičči on vielä oltava valmis ottamah vaštah ulkopuolelta tulijua kritiikkie.

mielenosoitus – mielenošutuš, mielennäyttö

Laki – Laki, sakona

perustuslaki – peruššušlaki, peruššušsakona

säätää laki – luatie laki, sakona

lainsäädäntö – lajinluajinta, sakonoinluajinta

laillinen – lajillini, sakonanmukani

laillisuus – lajillisuš, sakonallisuš

laiton – lajitoin, sakonatoin

pykälä – pykälä

asetus – ašetuš

oikeus – oikevuš

korkein oikeus – korkein oikevuš

oikeus, tuomioistuin; tuomio – suutu

tuomari – sutja, sut’t’a, suutija

tuomita – suutie

puolustaa – puolistua

asianajaja – puolistaja, advokatti

lakimies – juristi, lakimieš

syyttää – viärittyä

syyttäjä – viärittäjä

syyllinen – viärähini, viäräniekka

syytön – viärätöin

todistaa – tovistua

todistaja – tovistaja

vankila – tyrmä, vankila

vanki – vanki

sakko – šakko

rikos – rikoš

täysi-ikäinen – täyši-ikäni

velvollinen – velvollini

velvollisuus – velvollisuš

yhdenvertainen – yhenvertani

Tämmöni ruato näyttäy šitä, jotta kaikki kielet ollah yhenvertasie, oltaneh ne ”pienet” taikka ”šuuret”, ”viralliset” taikka ”epäviralliset” – ei näillä šeikolla ole välie.

yhdenvertaisuus – yhenvertasuš

tasa-arvo – taša-arvo

tasa-arvoinen – taša-arvoni

Maanpuolustus – Muanpuolissuš

maanpuolustusvelvollisuus – muanpuolissušvelvollisuš

puolustusvoimat – puolissušvoimat

armeija – armeija

sota – šota

rauha – rauha

sotilas – šotilaš, saltatta

Kuva: Pixabay