Vienankarjalaini pakinaklupi kevyällä 2024, toini pakinakerta

Stolakirja 5.2.2024

Kirjuttan: Olga Karlova

Ylen ilahutti še, jottei miän klupilaisien rivit ole harvettu – tuaššen meitä oli 15 pakinoilla keräytyn.

Alkuh klupin vetäjä Olga, elikkä preda tverinkarjalaisittain, kerroisti yliopisson karjalan kielen opaššukšen uutisie. Karjalan kielen murtehet -kuršši pietäh 19.3.-29.4.2024. Tulkua terveh opaštumah! Liittehistä löyvät pp-diat (kopijana pdf-tiijoššon), kumpasessa on peruštietuo kurššista linkkineh päivineh.

Šiitä šiirtymä pakajamah Šuomuššalmen vienalaisista kylistä, tällä kertua Hietajärveštä tahikka Hietarvešta, kuin šitä paikalliseh tapah vienankarjalakši on kučuttu (vrt. Hietarvi, Kuivarvi, Niskarvi). Hietajärven ta Kuivajärven vienalaini eloš oli alkan 1700-luvun lopulla, kun täh rajačupukkah oli ašettun Venyähän Vienan Karjalan puolelta tullut piekloi Tomenttei Siikow. Liittehistä löyvät tarkempua tietuo ta linkit, kumpasien kautti piäšet kaččomah kinosie ta tiijuššat Šuomen vienalaiskylien istorijua. Matkuajana vuotena 2024 ilmeštyy Ella Karttimon kyläkirja ”Kyllä mie sukuni tiijän” -tarinoita Huovisten vienalaiskylistä. Äijälti vuotamma!

Pakasima šitäki, jotta valtakunnallini raja ta kulttuurini raja ollah eri asiet karjalaisien kohalla. Šuomen ta Venyähän puolen vienalaiset elettih yhtehistä rahvahan elošta 1922 vuoteh šuaten, kuni raja oli kahallah. Ta tiettäväini 1990-luvušta miän aikoih šuaten yhteyvet ruvettih kohentumah parempah päin, ka 2020-luvun muailman tilanneh on tuaššen isken kahen puolen rajua eläjih.

Kuuntelima pienen palasen vuokkiniemeläisen Outi Lipkinän pakinašta, missä hiän kertou käynnäštäh (ennein 1920-lukuo) Hietarven kyläh Olekseintaloh, kun šiitä talošta oli lähten hänen vanha ämmö miehol’ah onnakko Niskajärveh. 90-vuotista Outie on pakauttan Pertti Virtaranta 1968 vuotena ta iänittehet ollah tallešša Šuomen kielen iäniteharhiivašša (Kotus). Voitta šen pakinapalasen kuunnella koissaki perehen kešen, ka ei šitä šua julkisešti ruveta levittämäh. HUOM. Jälempäini virkeh lisätty 13.3.2025: Köykän Outin starinoja voit nyt kuunnella Vuokkiniemi-šeuran YouTube-kanavalla. Linkki.

Lopušša ken mitäki muisteli Hietajärveštä. Oli ylen mielehiset kuunneltavat, passipuo kun juatta tietuona ta kokemuštana. Jussi Huovisen šyntymäštä (2.4.1924) tulou 100 vuotta tänä vuotena. Ainaški Šuomuššalmešša ta Hietajärveššä pietäh muissinpituo. Heinäkuun jälkimmäisenä pyhänäpiänä piettäväštä Jussin muistokonsertista on tullunki jo perintehini pito.

Jussin tytär Pirjo kaikkien muijen starinoimisien kešen kerto, jotta v. 1986 Jussi pienen matkovehen keralla piäsi käymäh vanhalla šuomen- ta venäjänvienalaisien yhtehisellä kalmismualla, kumpani on rajavyöhykkehellä ta šentäh šinne ei ole vällyä piäšyö. Heikki Rytkölä kertou šiitä kirjaššah Vainajan metsä. Jussi vei ičen luatiman rissin velleh hauvalla.

Pakinašša tuli mainitukši Murhijärvi, kumpaista tiijetäh kullankarvasena kala-apajana. Nunnu muisti, jotta kerran heijän Murhijärven šualis oli šäynyä ta hauki. Šäynyä jätettih ičelläh ta hauki vietih Jussilla, kumpani ylen ilahtu kuultuo, jotta Murhijärvellä tuaš puuttuu šäynyätä. Murhijärvellä oli kuulemma äijä leikattu meččie ta še johti šiih, jotta šäynyä oli katon koppinah. Šäynyätä karjalaiset pietäh arvokkahana kalana, šuolatah šitä ruškien kalan tapah.

Sirpa juohatti vanhua Murhisaari-kirjua (1914), kumpasešša peittonimellä kirjuttaja šanelou rajakylien elokšešta. Pitänöy panna konšaki luvettavien kirjojen čottah, kun vain löytäis aikua!

Enni on opaštun šoittamah Jussin Vierissän jenkkua viululla ta on jakan musiikkivideon Feispuukissa olijan Vienankarjalaisen pakinaklupin šivulla. Oikein vesselä on, käykyä kuuntelomah!

Tulijalla kertua jatamma pakinua ta šiirrymmä pakinoissa Kuivajärveh.

Näkeyvymmä 19.2. klo 16.40 Zoomissa!