Vienankarjalaini pakinaklupi kevyällä 2024, nelläš pakinakerta

Stolakirja 11.3.2024

Kirjuttan: Olga Karlova

Oli tämän kevyän jälkikerta ta meitä keräyty 15 imehnistä. Alkuh oli poikkoita vällyä pakinua ihan kaikkeh nähen, mitä ympärihis tapahtuu. Šemmoista himottais iellähki kehittyä, jotta pakajaisima čuipottamatta, ken kuin vain malttau.

Šiitä šiirtymä kaččelomah virkkehie, kumpasissa oli käytetty lyhyččäisie šanasie “ta”, “i” ta “tai”. Šamanmoisie kielitapahukšie ečittelimä tekstistä, mi esitti hietajärveläisen Miikkula Huovisen pakinua kohahuš-sriäpnöistä. Yhtätietä tiijuštima, kalanrašvua meruttih=šulatettih ta šillä šiitä voijeltih paissokšie.

Iellisillä kerroilla oli pakinua Hietarven ta Kuivarven kylistä ta nyt tuli Rimmin vuoro, kumpani kuuluu Kuhmoh. Slaidiloissa on vanhua ta uutta kuvua Rimmin kylämaiselmista, Ul’l’aškan pirtistä ta Kultakaivošta. Ta tiettäväini Ahtosen Ul’l’aškašta ta hänen jälkeläisistä, kumpaset noššetah piätäh ta vienalaista kulttuurie.

Yhtevyöt Rimmiltä on oltu aina rajan toisella puolella olijih vienalaisih kylih. Akonlahteh käytih kirikköh tai hauvattih rimpiläisie Akonlahen Hukkašalmen kalmismualla. Ul’l’aška-starikka oli jälkimmäini, kenet kevättalvella 1918 kaimattih Iivana-poika ta hänen Varvana-naini viimiseh matkah rajan toisella puolella.

Rimpi on ollun kylä vain karjalaisien kešen, ka virallisešti še on Vartiukšen kylyä. Kuottelima eččie kartalta Rimmin elošijua ta starinanmoista Kultakaivo-hetettä, kun eihän kylä ole merkitty kylänä. “Maanmittauslaitoksen karttapaikasta” voipi kaččuo: “Kostamustie 5655” (Rimminkylä: Ala-Rimpi ta Ylä-Rimpi) ta “Kultakaivo, Kuhmo”. Linkki Karttapaikka-sivulle.

Lopušša pakasima tekstijä, kumpasie pakinaklupin joukolla voisima kirjuttua Jussi Huovisen muistuo kunnivoittuan, 2.4.2024 tulou 100 vuotta Jussin šynnyntäpäiväštä. Olen jo šuanun tai tarkistan kolme tekstie. Oletta poikkoit, Eerika, Mari ta Kai, passipot šiitä!

Tekstien ei pie olla pität, 3-10 virkkehen pituvuini on hyvä! Omat tuumat-smietinnät kevyällä paistuh nähen tahi muiten vienalaisuoh liittyön. Muissot Jussista, kellä vain šemmosie ollou, olis tiettäväini hyvä tiema. Olga hivou kielišeikat. Ta ennein kun tekstit männäh elvytyšprojektin blogih kaikilla nähtäväkši, työnnällän linkin, mistä voitta niitä vielä kaččuo.

Šulkkuset passipot täštä kevyäštä!

Kaunehie päiväispäivie!