Tietoja blogista
Tervetuloa karjalan kielen elvyttämisen blogiin!
Itä-Suomen yliopistossa toimi vuosina 2021–2024 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama karjalan kielen elvyttämishanke. Tammikuussa 2025 karjalan kielen elvyttäminen liitettiin osaksi yliopistolle osoitettua kansallista erityistehtävää, joka jo aiemmin kattoi karjalan opettamisen ja tutkimuksen. Karjalan elvyttäminen yliopistolla siis jatkuu hankkeen päätyttyäkin.
Itä-Suomen yliopisto pyrkii tukemaan ennen kaikkea karjalan kielen puhumista ja kirjoittamista. Elvyttämisen keskeisimmät tavoitteet ovat karjalan kielen kehittäminen, uusien karjalankielisten materiaalien tuottaminen ja tietoisuuden lisääminen. Näiden lisäksi yliopiston karjalan kielen elvyttäjät voivat toimia yhteistyössä esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kanssa.
Elvytystoimintaa johtaa suomen ja karjalan kielten professori Helka Riionheimo. Lisäksi elvytykseen liittyvissä tehtävissä työskentelevät kieliasiantuntijat Natalia Giloeva (livvinkarjala), Katerina Paalamo (eteläkarjala) ja Olga Karlova (vienankarjala) sekä koordinaattori Niko Tynnyrinen. Kieliasiantuntijat muodostavat lisäksi sanastoryhmän, jonka tehtäviä ovat esimerkiksi karjalan kielen uudissanoista huolehtiminen ja niiden kokoaminen verkkoon kaikkien ulottuville.
Tässä blogissa julkaistaan Itä-Suomen yliopiston karjalan elvyttäjien ja sen yhteistyökumppaneiden tuottamia karjalankielisiä materiaaleja ja viestitään elvytyshankkeen toiminnasta. Blogissa on mahdollista julkaista myös kieliyhteisön jäsenten tuottamia kirjoituksia tai sanastoja. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä!
Yhteystiedot
Sähköposti: karjalanelvytys@uef.fi
Instagram: @karjalan_elvytys. Linkki Instagramiin.
Facebook: Karjalan kieli eläy. Linkki Facebookiin.
Kieliperiaatteet
Kieliperiaatteisiin on kerätty vastauksia elvytysjoukon useimmin saamiin kieliaiheisiin kysymyksiin. Periaatteissa kerrotaan esimerkiksi, millä perustein yliopiston viestinnässä käytetään eri kieliä ja murteita ja mitä nimityksiä elvytyshanke eri kielimuodoista käyttää. Lisäksi periaatteissa kerrotaan, millaista kieliapua työntekijät voivat kieliyhteisön jäsenille tarjota ja millaisia materiaaleja blogiin voi lähettää julkaistavaksi.