Talvišanašto (suomi–vienankarjala)

Talvisanastoa – Talvišanaštuo

suomi–vienankarjala

 

Luatin ta tukkuh kerännyn Olga Karlova

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Karjalan kielen elvytyšprojekti

 

Täh šanaštoh on kerätty talveh – talven luontoh, šiäh ta ruatoloih – liittyjyä šanua. Šamoten on luajittu virkkehie ta pienie dialogija karjalakši, kumpasista nämä talvišanat löyvytäh. Tätä luvetteluo on meininki täyventyä. Ehotušta ta palautehta voipi työntyä šuorah luatijalla: olga.karlova(at)uef.fi

 

Luonto talvella ja sää – Luonto talvella ta šiä

lumi – lumi

Pihalla on äijä lunta.

luminen – lumehini, lumikaš, lumini, lumisa

On ollun lumisa talvi. Lumikkahat ollah pihat.

sataa – šatua

räntä – räntä

rae, raesade – ruah

Šatau lunta / räntyä / ruahta.

Min šuuruvuiset rakehet ollah, puitto jiäličät!

lumihiutale – lumihiutaleh, lumitähti

Luajimmako paperista lumihiutalehen?

Ka luatikka myö!

suuret lumihiutaleet – hattaraiset, hattaralumi

Kačo, mimmoista hattaralunta šatau! Tuuli kantelou hattaraisie.

vastasatanut kevyt lumi – höyhtelölumi, höytelölumi

lumisade
Höyhtelölunta

kuohkea, pehmeä – kuohakka, kouhakka

Höyhtelölumi on kuohakka, kepie ta pehmie.

kinos, nietos – kinoš, kulvehuš

Tiellä on kinokšie. Tuuli on ajan šuuret kulvehukšet.

nietostaa, kinostaa – kulvehtie

On kulvehtin tien umpeh.

lumikasa – lumikko, lumitukku

Lapšet telmetäh lumikošša.

lumipaakku, lumikokkare – lumikurkko, lumikuakku, lumikokkareh

Pikkaraini poika völjyäy lumikuakkuja yhteh tukkuh.

kahlata – kualua

Piti kualua lumešša niärävöih šuaten.

aura traktori
Lumiatra

aura-auto – atra-auto

Atra-auto puhaštau teitä.

lumiaura – lumiatra

Traktorissa on lumiatra.

hanki, hankiainen – (lumi)hanki

Kevyällä hanki kantau. Motočuna on ajan hankeh.

hankiainen – hankini

Hankisen aikah on mukava hiihtyä mečäššä.

tuiskuttaa – tuiskuttua

pyryttää – pyryttyä

tupruttaa – tupruttua

Lunta rupesi tuiskuttamah, šiäeinuššukšen mukah kotvanki tupruttau.

tuisku
Purku kulvehtiu tiet umpeh

lumipyry, tuisku – lumipyry, tuisku, purku

Emmä lähe ajamah tämmösellä purulla.

lumimyrsky – lumimyršky

myräkkä – myräkkä

puuskainen myrskytuuli – hyöhkätuuli

Nousi myräkkä ta hyöhkätuuli.

pakkanen – pakkani

Miula pakkasella varpahie kylmäy.

kova (pakkasesta) – kova, luja, šuuri

Kuin äijä pakkaista on pihalla? / Kuin šuuri pakkani ollou?

10 aštetta pakkaista.

kireä, ankara (pakkasesta ja kelistä) – kičakka

Kičakka keli on, paha hiihtyä, šukši ei luija.

pakkaslumi – pakkaislumi

Kepietä pakkaislunta hil’l’ah šatau.

narskua, kirskua – ročata, kročata

Lumi ročajau jalkojen alla aštuos’s’a.

kirkas, pilvetön – kajokšini

Tänäpiänä on kajokšini pakkaisšiä.

häikäistä – häijätä

Kevyämmällä päivän paistuas’s’a ei voi kaččuo lumeh, niin šilmie häikyäy.

selkeä – šelkie

Šelkien ilman pakkaista šanotah valkiekši, hämärän – muššakši pakkasekši.

leuto, suojasää – šuoja, šuvi, šuvišiä

Kešen pakkasien tuli ni šuvi. On šuoja ilma.

usva – ušva

Huomenekšella mua on ušvašša.

huurre – huurre, huuvveh

Puut šeisotah huutehešša, huurtiešša. Huurre on peittän mečän.

märkä lumisää, räntäinen, räntäsade – röččä

Röčällä ei himota lähtie pihalla kävelömäh.

loska märkä liukas
Röččä

lumisohjo, sohjoinen keli; nuoskalumi – čipšu

Čipšu on, jalačit kaššutah.

sulattaa lumi nuoskaksi – čipšuta

Päivä čipšuou lumen, čipšukeli tulou.

alijähtynyt vesi – čiite

sataa alijähtynyttä vettä – čiittyä

Männä netälinloppuna vihmua čiitti ympäri muata ta čiitettä takeltu puijen okših, kivilöih tai autojen lasiloih ta peililöih. Tiet oltih pettävän lipiet.

hyhmä, lumi- tai jääsohjo – hyyhmä, šošle

Šošliešša matkasima jiäverkkoloilla.

jääpuikot
Jiätorahat

jää – jiä

heikko, hauras – hutra

Elä mäne hutralla jiällä!

ritistä – ričata

heikko, ohut – hoikka

Hoikka jiä kävelleššä ričajau.

hile, jääkide – hile

Rannašša jiän hilettä on; kaunis kaččuo, kun kiilottau.

jääpuikko – jiäpuikko, jiätoraš

Pität jiätorahat ollah räyštähissä.

liukas – lipie

liukastua – liveštyö

Liveššyin aštuos’s’a lipieh kohtah.

liukas tie
Lipie tie

liukas jää tai maa, iljanne – illen

Tie on illenellä. Elä mäne illeneh paikkah, lankiet!

revontulet – revontulet

palaa – palua

läikkyä – läikkyö

hohtaa – vohoistua, vohoštua,

Revontulet paletah / läikytäh / vohoissetah taivahalla.

 

Talviharrastukset – Talviharraššukšet ta -ruavot

tehdä lumitöitä, lapioida – šuomie lunta

Mänen pihua šuomimah. Šuomin lumet polulta. Kuin pitälti šiula mänöy lumen šuomintah?

lumilapio – lumilapie

lumikola – lumikola

kolata – kolata, šuomie lumet kolalla

Olen nyt kylyn ieššä koluamašša.

hiihtää – hiihtyä, šukšittua

Lähetkö hiihtämäh pyhänäpiänä?

Ka läkkä myö!

hiihtää perinteistä hiihtoa – hiihtyä perintehistä hiihtuo

hiihtää luisteluhiihtoa – hiihtyä luisteluhiihtuo

umpihankihiihto – umpihankihiihto, umpilumihiihto

Miula on tavalliset meččäšukšet, kumpasilla on hyvä hiihtyä umpilumešša. Umpilumihiihto on mieleh miula.

hiihtolatu – hiihtolatu / šukšilatu, hiihtosel’l’a / šukšisel’l’a

Kuottelehan pisyö lavulla!

No sel’l’ua myöten mie kulenki.

hiihtolatu metsässä
Hiihtosel’l’a mečäššä

sukset – šukšet

Mimmoset šukšet meinuat oštua?

Noo perintehiset.

liukua, luistaa – luitua, luistua

Ei tämmösellä pakkasella šukši luija.

suksisauvat – šukšišauvat, šukšikepit

hiihtokengät, monot – šukšijalačit, šukšikenkät

Jakšatko (šukši)jalačit, muiten lumeutat šinčin lattiet.

suksiside – šukšisije

Muamo, autatko milma šukšišitiet kiinittyä?

Ensin pitäy kantapiä noššaltua ta šiitä kenkän n’okka ašettua oikieh kohti täh urah. Hyvä!

suksivoide – šukšivoije

Millä voitiella šie voijat šukšet?

luistella – luissella

Šuorien luistelomah. Läksiskö Anni miun kera?

Hiän juštih jotta tuli luistelomašta.

luistimet – luistimet

luistimet
Luistimien piiruššukšie

kypärä – čoho, kypärä

luistinkenttä – luissinkenttä

luistelurata – luistelurata

retkiluistelu – retkiluistelu

pelata jääkiekkoa – pelata jiäkiekkuo / jiäkiekkoh, pelata hokkeita / hokkeih

Yksi joukko lusteli ympäri kenttyä, toini pelasi hokkeita.

maali – (jiäkiekko)veräjä(t)

Kenpä šeisou veräjillä?

Veräjänvarteiččija, mualivahti!

tehdä maali – lyyvvä kiekko veräjäh, luatie muali

lumikengät – lumikenkät

Oletko konšanih kävellyn lumikenkillä?

En ole, ka tahtosin kuotella.

laavu – kota, maja, luavu

Makasima viime yön erähäššä meččämajašša. Kävelimä melko pitälti mečäššä ta šiitä mänimä šyömäh evähie kovalla. Karttah on merkitty kolme luavuo.

tehdä nuotio – luatie ropivo

keittää kahvit, teet nuotiolla – keittyä kahvit, čäijyt ropivolla

makkaran paisto
Ropivolla

paistaa makkaraa – paistua makkarua, paistua kalpassua

Onko meilä virityštä matašša? Luajimma nyt ropivon.

On, olen čokannun repun kormanoh tuohta.

Hyvä! Piäšemmä paistamah makkarua.

laskea mäkeä; luistaa, liukua – čurnie, čurata

mäki – mäki, termä, korkka

Ken veti termäh čunua, ken luitočču kainalošša aštu, a ken ni šukšiloilla mäkeh nousi.

kelkka – čuna

Mie čurnin tältä termältä čunalla, a šie šukšilla. 

kelkka mäki laskea
Čunalla čurnimah!

rattikelkka – rul’ačuna

Rul’ačunašša on hyvät jarrut.

moottorikelkka – motočuna, mouttorikelkka

Motočunalla poikkoh ajau.

liukuri – luitočču

Luitočulla luijan loitommaš.

pulkka – ahkivo(ini), pulkka

potkukelkka – potkučuna, potkukelkka

tehdä lumienkeli – luatie lumianheli

Luajitko lumianhelin?

rakentaa lumiukkoa – luatie lumiukkuo

Rupiemmako lumiukkuo luatimah? Täššä olis hyväččäini kurkko alukši!

Hyvä! Mie vierettelen toisen pallon.

Ta mie luajin kiät vičoista.

tehdä lumipallo – luatie lumipallo / lumini

Ruvekka lumisilla kisuamah! Luajimma ta heittelemmä lumipalloja.

lumilinna – lumilinna, lumipirtti

Tule lumipirtin šiämeh, rupiemma leikkimäh!

Myö tulemma Maikin kera.

Hyvä!

käydä avannossa – käyvvä avannošša, käyvvä avantoh

Tykkyän käyvvä avantoh kylyštä.

pilkki – talvionki

Šain talvionkeh matikan.

olla / istua / käydä pilkillä – olla / istuo / käyvvä (talvi)onkella

Kevyämmällä tuaš ni issumma jiällä onkittamašša. Talvionkella käyntä parentau mieltä.

jäätuura – puraš

hakata jäätä, jyystää – jyštyä

jyystää jäätuuralla avantoa – puraštua

Purahalla jiätä jyššetäh. Puraššetah avantuo, reikyä, loukkuo jiäh.

jäänaskali – jiäorani

Jiällä ollešša jiäoraset olis hyvä olla matašša.

bongata – tokatie

Tykkyän kačella talvilintusie ta kerran tokatin viirupöllön.

talitiainen – pakkaistijani

punatulkku – ruškierintani, pakkaisčirkkuni

Ruškierintasella vaččapuoli on ruškie.

lintulauta – šyötinlauta, lintulauta

Pirotan lintuloilla šiemenie.

talintti lintulauta
Pakkaistijasie šyötinlauvalla

 

Talvivaatteet – Talvivuattiet

pukea päälle – šuoriutuo

Šuoriuvu lämpimäšti, pihalla on vilu.

riisuutua – jakšautuo

Ei himota jakšautuo, kun on kylmä.

riisua – jakšua

Jakšan jalačit ta puissallan lumet šiitä.

haalari – hualari, kombinesoni

Hualari piällä ei vihakka tuuli piäše käymäh.

villahousut – villapukšut

Muissa panna lämpimät villapukšut!

villapaita – villapaita

villahuivi – villapaikka

Šivon villapaikan šivuloih, vetäy tiälä.

talvivaatteet
Villavuatetta

kaulaliina – kaklapaikka

Hänellä on ičen tikutettu kaklapaikka.

lapaset, kintaat – kintahat

Šormie kylmäy, panen toiset kintahat käteh.

(pääli)rukkaset – piäliset

Halkuo kantuas’s’a pien piälisie.

pipo, lakki – lakki

Pane karvalakki piäh!

huopikkaat – kuatančat, toššut

Kuatančat lumeššuttih.

heijastin – valonkuvaššin

Kiinitän takkih valonkuvaštimen.

heijastinvaljaat – kuvaššinval’l’ahat

Pimiellä kävelen kuvaššinval’l’ahat piällä.

liukueste – luitoeššeh

Pitäis šuaha luitoeštehet jalaččiloih. Šinčin lattiella ollah luitoeššehmatot.

nastakengät – šiippakenkät, hokkikenkät

Pirtissä ei kävellä šiippakenkillä.

 

Kuvat: Pixabay