Syömissanasto

Hannu Turunen da Lapinlahten Kaskikuuzen rahvahanopiston karjalan kielen opastujat ollah kerätty yhteh suuren syömissanaston luvettelon livvinarjalakse. Nygöi sanommo: Leiby-suolu syöjile!

1. Ruokailu – Syöndy

aamiainen – huondesvero
alkuruoka,alkupala – alguvero, algusyömine
eväs– eväs
illallinen – ildaine
jälkiruoka – jälgisyömine, desertu
juomat– juomizet
kastike – painin, soussu
keitto – keitto, rokku, suuppu
kiisseli – kiiseli
kukko – kurniekku
laatikko(ruoka)– pastos
leipä – leiby
lounas, päivällinen – murgin
paisti – žarkoi, žuarittu liha, päččiliha
paistos– pastos
pata(ruoka) – pada
piknikki – pikniekku
puuro – kuaššu, pudro
pääruoka – piäsyömine
salaatti– saluattu
vihannekset – kazvokset, ouvešit
velli – velli, vel´l´oi
välipala– välipala, zakusku
yöpala – yöpala, yösyömine

2. Juomat – Juomizet

alkoholiton – alkogolitoi
kaakao– kakao
kahvi – koufei
kalja – vuassu
kokkelipiimä – kokkeli
kefiiri – kefiiru
kivennäisvesi – minerualuvezi
kurri (rasvaton maito) – razvatoi maido
laktoositon – laktouzatoi
leipäkalva, kvassi – vuassu
limonaati – limonuadu
maito – maido
mehu – mehu, muarjuvezi (kontekst.)
maitojuoma – maidojuomine
olut – piivo
piimä – hapainmaido
punaviini – ruskei viinu/viini
tee – čuaju
valkoviini – valgei viinu/viini
vesi – vezi
viina – viinu
viini – viini/viinu
virvoke– raikosteh

3. Tavallisimpia ruoka-aineita – Tavanmugazet ruohkuainehet

Kalat – Kalat

ahven – ahven
ankerias – ängerjäs
file – file(e)
harjus – harjus
hauki – haugi
kala – kala
kampele – kambala
kiiski – kiiškoi
kirjolohi – kirjolohi, foreli
kuha – kuha
kuiva pikkukala– kidžu, maimu (ezim. kuivattu kuor’oi)
kuore –kuoro’i
kylmäsavulohi – kylmysavvulohi
lahna – lahnu
lohi – lohi
made – majeh
muikku– mujeh, riäpöi
mäti – kalanmiähny, -mähändy
nahkiainen – juna, nahkijaine
pikkukala, sintti– maimu
ruutana – karassi
savulohi – savvulohi
sei – saidu
siika – siigu
silakka –silakku
silli – seldi
särki – särgi
turska – tr’osku

Lihat – Lihat

broileri – broileru
file – file(e)
jauheliha – jauholiha, faršu
jänis – jänöinliha
hirvenliha – hirvenliha
kana – kana, kananliha
kieli – kieli
kinkku – kinku, počinperze, oukorokku
makkara – kalbassu
maksa – maksu
metso – mečoi
munuainen – munuaine, počku
nakki – sosisku
naudanliha – lehmänliha, häkkiliha
lammas – lammas, lambahanliha
liha – liha
pekoni– bekonu
pyy – pyy, pyynliha
riista – riistu
savuliha – savvuliha
sianliha– počinliha
siankylki – počinbokku
silava – läski
sorsa – sorzu
sydän – syväin
teeri – tedri

Juurekset – Juurikoit

bataatti – batattu
fenkoli – fenheli
lanttu – lantu
maa-artisokka – mua-artišokku
nauris – nagris
palsternakka – palsternakku
parsa – sparžu
peruna – kartohku
perunajauho – kartohkujauho
piparjuuri – kargeijuurikoi
porkkana – keldujuurikoi, morkouhku
punajuuri – ruskeijuurikoi, sv’oklu
retiisi – redissu
retikka– rötky

Viljatuotteet – Vil’l’ahizet, vil’l’utuottehet

gluteeniton – gl’utienitoi
grahamjauho – täyzijyvänižujauho
hirssi – brossu
jauho – jauho
jauhoseos – jauhosevos
kaurajauho –kagrujauho
kauraryyni – kagrusuurim
maissi – kukuruuzu
makaroni – makaronu
mannaryyni – mannoisuurim
ohra – ozru
ohrajauho – ozrujauho
ohraryyni – ozrusuurim
talkkuna – talkun
tattari – grečču
riisi – riissu
riisijauho – riissujauho
ruis – ruis
ruisjauho – ruisjauho, rugehine jauho
vehnä – nižu
vehnäjauho – nižujauho, nižuhine jauho

Maitotuotteet – Maidohizet, maidotuotehet

jugurtti– jogurtu
juusto – juusto
juustoraaste – juustot’orkates
jäätelö– jiämaido
kefiiri – kefiiru
kerma – sliuhku, sliuhkat
kevytkerma – vähärazvaine sliuhku, vähärarvazet sliuhkat
kuohukerma – kuohusliuhku
laktoositon – laktouzatoi
maito – maido
maitojauhe – maidoporošku, maidojauho
piimä – hapainmaido
raejuusto – rajehjuusto
rahka – rahto, ruahto
rasvaton – razvatoi
smetana – kannates
suklaakastike – šokoluadupainin, -soussu
vaniljakastike – vanil’l’upainin, -soussu
viili – hapainmaido
vispikerma – vuahtisliuhku, vuahtisliuhkat
voi – voi

Marjat – Muarjat

herukka – čihoi
juolukka – juomoi
karpalo– garbalo, guarbalo
karviainen – karvumarju
kirsikka– višn’u
lakka – muur’oi, šl’uboi
mansikka – mandžoi
marja – marju, muarju
marja-aronia – arounii, mustu pihl’ai
marjatuomipihlaja – irga
mehu – mehu
mesimarja – or’hoi
mustaherukka – mustu čihoi
mustikka – must’oi
saskatoon – irga(puu)
punaherukka – ruskei čihoi
puolukka – buolu
vadelma – vagoi, vavarjo
valkoherukka – kuldaine čihoi, valgei čihoi
viherherukka – vihandu čihoi

Hedelmät – Fruktat

ananas– ananassu
appelsiini – apel’siinu
aprikoosi – abrikossu
banaani – banuanu
hunajameloni – diin’u
kiivi – kiivi
luumu – sliivu
mandariini – mandariinu
mango – mango
omena– juablokku
persikka – persiekku
päärynä – gruuššu
rypäle – rybäleh, vinogruadu
sitruuna – liman, limon

Vihannekset – Kazvokset, ouvešit

hapankaali – suolattu kapustu
herne – herneh, goroh
kaali – kapustu
kesäkurpitsa – gurbičču
kukkakaali – kukkukapustu
kurkku – ogurču
kurpitsa – gurbičču, tikvu
latva-artisokka– artišokku
paprika– paprikku
papu – pabu
parsa – sparžu
parsakaali – sparžukapustu
persilja – petrušku
pinaatti – špinuattu
ruusukaali – rouzukapustu
salaatti – saluattu
selleri – selderi, selderei
sipuli – laukku, laukkaine
tomaatti – tomuattu, pomidoru
valkosipuli – čosnokku
vesimeloni – arbuuzu

Sienet – Sienet da grivat

haaparousku – maidosieni, huabusieni,pilvoi
hapero – pilvoi
herkkusieni – šampinjon
herkkutatti – griba, valgei griba
kantarelli – keldusieni
karvarousku – karvulaukku
koivunkantosieni – kandosieni
korvasieni – korvusieni, ruppisieni
lampaankääpä – lambahankiäby
lehmäntatti – lehmängriba
leppärousku – gruuzni
mustatorvisieni– mustutrubasieni
punikkitatti – oravangriba
rouskut – rouskusienet
suppilovahvero– voronkusieni
tatti – griba
voitatti– voigriba

Mausteet ja yrtit – Mavustehet da yrtit

basilika– bazilikku
chili – čili
curry – karri
fariinisokeri – farinzuahari
inkivääri – imbir’u
kaakao – kakao
kaakaojauhe – kakaojauheh
kaneli – koričču
kardemumma – kardamonu
ketsuppi – ketčuppu, keččuppu
kookospalmusokeri – kokossupal’muzuahari
korianteri – koriandru
kumina – tmiinu
laakerinlehti – lavrulehti
lipstikka, liperi – levistiekku
mauste – mavusteh
maustepippuri – mavustehpippuri
meirami – meiran
merisuola – merisuolu
minttu– dušmanku, m’ata, mintu
mustapippuri –mustupippuri
neilikka – neilikku
oregano – oregano
paprika – paprikku
paprikajauhe – paprikkujauheh
piparjuuri – kargeijuurikoi, pippurijuuri
pippuri – pippuri
raesokeri – rajehzuahari
rakuuna – estragon
rosmariini – rozmariinu
ruohosipuli – heinylaukku, heinylaukkaine
siirappi – puatokku
sinappi– gorčitsu
sipulijauhe – laukkujauheh
sitruunapippuri – limonpippuri
soijakastike – soijapainin
hienosokeri – zuaharipesku
suola – suolu
tomusokeri – tomuzuahari, pölyzuahari
vaniljasokeri – vanil’l’uzuahari
tilli – ukroppu
timjami – timjan
valkopippuri – valgei pippuri

Muita aineksia ja ominaisuuksia – Muidu aineksii da ominažuksii

auringonkukkaöljy – päiväzenkukkuvoi
etikka – uksussu, uksut
gluteeniton – glutienitoi
hapan – hapain, muigei
hiiva – droždei
hillo – varen’n’u
hunaja– mezi
imelä – imel
kananmuna – kananjäiččy
kauramaito – kagrumaido
katkarapu – krevetku
ksantaani – ksantuanu
kuivahiiva – kuivu droždei
kuuma– hiilavu, palavu
laktoositon – laktouzatoi
leivinjauhe – pastosjauheh, tahtahankohottai
luomu – luomu, luonnonmugaine
makea, maukas – magei, mavukas
majoneesi – majoniezu
manteli – mindali
maustamaton – mavustamatoi
marinadi – marinuadu
marmeladi – marmeluadu
oliiviöljy – oliivuvoi
pakaste – kylmäteh
pilaantunut – muijennuh, sportivunnuh (kontekst.)
psyllium – psilium
punaviini – ruskei viinu
pähkinä – oriehu
rapu – kruakku
ruokasooda – soudu
ruokaöljy – siemenvoi, pyhävoi
rusina – izmu, iz’umu
rypsiöljy – harakanheinyvoi
soija – soja
soijamaito – sojamaido
sokeriton – zuaharitoi
sose – pyre(e)
suklaa – šokoluadu
suolaton – suolatoi
säilyke – säilykeh
tofu – sojajuusto, tofu
tumma suklaa – mustu šokoluadu
tuore – tuoreh, veres
tuoretuote – tuorehtuoteh
valkoviini – valgei viinu/viini
viini – viini/viinu
viinietikka – viinu-uksussu, viiniuksut

4. Ruuan valmistaminen – Syömizien varustandu

grillata – grillata, žuarie grillis
hapantua – muijeta, muijota
hapattaa – muijettua, muijuttua
hauduttaa, hautua – hauduo
hienontaa – hienondua
hiilostaa – pastua hiiloksel
jauhottaa – jauhottua
jäädyttää – kylmätä
jäähdyttää – panna vilustumah
keittää – keittiä
kiehua – kiehuo
kiehuttaa – kiehuttua
kuivata– kuivattua
kuoria – kuorittua
kuumentaa – hiilavuttua
kypsyä – kypsetä
kypsentää – kypsendiä
leipoa – pastua, sriäppie
liekittää – flamberuija
lämmittää – lämmittiä
makeuttaa – majendua
makeutusaine – majendusaineh
maustaa – mavustua
marinoida – marinuija
murentaa, murskata – murendua
nylkeä – nylgie
ohentaa – notkendua
paahtaa – räkittiä
paistaa (uunissa) – pastua
paistaa (pannulla) –žuarie
paloitella – paloitella, leikkuo palazikse
pilkkoa – pilkuo
raastaa – t’orkata
ruskistaa – ruskendua
rypyttää – rupittua
ryöpätä – kiehahuttua
sakea – sagei
sakeuttaa, suurustaa – sajendua
sokeroida – majendua zuaharil
soseuttaa – panna pyreekse/pyriekse
sulaa – sulua
sulattaa – sulattua
suolata – suolata
survoa – survuo
säilöntä – konserviiruičendu
säilöä – konserviiruija
täyte – täyteh, syväin
täyttää – täyttiä
umpioida – umbivoija, salvata
vaahdottaa – vuahtata, pieksiä vuahtekse
vaivata (taikina) – sotkie
vatkata, vispata – pieksiä
viipale – viibaleh
viipaloida – viibaloija
voidella – voijella

5. Astiat ja työvälineet – Astiet da ruadovehkehet /-välinehet

astia – aste
grilli – grilli
haarukka – šorpikku, vilku
hella, liesi – plita
jääkaappi – jiäškuappu
jauhokauha – jauhokauhaine
kahvinkeitin – koufeikeitin
kahvipannu – koufeiniekku
kattila – kattil, kast’urku (kontekst.)
kauha (kapusta) – pavaričču, kauhu, koušikku, liuhu
kasari – kost’urku
kirnu – pyöhtin
kulho – juodu, mal’l’u
leipälapio – leibylabju
lusikka – luzikku, lošku
mikrouuni – mikropäčči
monitoimikone – kodikombainu
paistinpannu – riehtil
pakastin – kylmätin, pakastin
pata – pada
patahanko – ufattu, uhvatta
raastin – t’orku
seula – sieglu
siivilä – fil’tru, varzivalutin
sihti – žiittu
teekannu – čainiekku
uuni – päčči
uunipelti – proutivo
valurautapannu – čugunriehtil
valurautapata – čugunpada
vati – vadi, tuazu, tuazaine
vedenkeitin – vienkeitin
veitsi – veičči
vispilä – härkin
vuoka – formu

6. Mittoja ja määriä – Mitat da miärät

desilitra – dezilitru, decilitru
gramma – grammu
hyppysellinen – näppi, näppine
kappa (5 l) – kappu
kilo(gramma)– kilo(grammu)
kourallinen – kobralline
kyynärä(59,3 cm) – kyyrä
litra – litru
lusikallinen –luzikkaine
millilitra – millilitru
ruokalusikallinen – syöndyluzikkaine
runsas – bohattu, rikas, äijälline
syli (n. 1,8 m) – syli
teelusikallinen – čuajuluzikkaine
tuuma – d’uimu
vaaksa– vuaksu
vajaa – vajai

Kaskikuuzen opiston karjalan kielen opastujat luadimas šipainiekkua. Kuva: Hannu Turunen