Särkän linna da sen nimistö

Luadin Karjalane nimissöntutkimus -kurssan opastuja Eeva Manni

Päivännouzu-Suomen yliopisto 2025

Särkän linna

Särkkä on pieni linna Suomen Karjalassa. Se on kazvan ravieh kylästä linnaksi sen jälgeh kun sen lähillä perussettih sobafuabrikka Särkän Trikoo. Rahvas paissah enimyölleh suvikarjalua. Toizien karjalan murdehien pagizijoidagi on segä erähie suomelazie da muudama muahmuuttaja. Paikkoin nimet ollah enimyölleh suvikarjalaksi, äijävähä muilla murdehilla.

Linnan nimi on Särkkä, sentäh kun sen keskilinna on kahen järven välissä olijalla harjulla libo särkällä.

Linnan nimistö

Selgiejärvi: Keskilinnan pohjaispuolella olija kirkasvedine järvi

Haukundavuarandoroga: Mučinhaukundavuaralda keskilinnah tulija doroga

Jehkiländoroga: Jehkilän tilan siiričči keskilinnah tulija doroga

Randadoroga: Riäppöizen rannalla kulkija doroga

Koskikadu: Lohikossen rinnalla olija kadu

Särkkäkadu: Piäkadu, kumbane kulgou harjuo myöden

Školakadu: Školan siiričči viejä kadu

Miikkulanuuličča: Kirikön siiričči kulgija kadu

Riäppöine: Keskilinnan suvipuolella olija järvi, mistä suau hyvin mujehta

Lohikoski: Lohi nouzi kossessa Mujehjärvestä Selgiejärveh ennen voimalaitoksen luadimista.

Mujeh-Fed’an abaja: Mujeh-Fed’a oli tunnettu kalamies, kumbane sai äijän kalua, liijatengi mujehta, nuotalla. Fed’an virralline nimi oli Feodor Iivananpoiga Patrakka.

Kapussanuuličča: Kapustaniemeh viejä kadu

Kokonjovenlahti: Kokonjogi heittyy lahteh

Kokonjogi: Joven rannalla oli ammuin kokon pezä

Männikkö: Kalmismua

1. Mučči-Iivanankodi: Muatila Mučinhaukundavuaralla, vuara da tila ollah suadu nimet tilan enzimäzen iänekkähän vahtikoira Mučin mugah. Se haukku äijän melgi kogo aijan.

Tilan enzimäne izändä oli Ivan Brelo, Jyrrin Iivana, Mučči-Iivana. Hänen tuatto oli Jegor Grigorinpoiga Brelo, Rigon Jyrgi.

Tilan nygyne izändä on Artemei Brelo, Mučči-Iivanan Artemei. Tilan emändä on Kol’an Darja. Hänen tuatto oli Nikolai Lindu. Perehen lapset ollah Artemein Jehki, Jeudokia da Jyrgi. Lapset ei tahota, jotta koiran nimi säilyis heijän nimissä vielägi. Enimyölleh rahvas uskotahgi. Tilan nygyne koira on Čibi da kazi Kus’ka.

2. Jehkilä: Muatila, kumbazen enzimäne isändä oli Pun’un Jehki. Nygyne izändä on Feodor Iivinpoiga Pun’u, Jehkin Huoti. Emändä on Natalia Pun’u, Jehkin Huotin Natoi.

3. Särkän Trikoo: Sobafuabrikka

4. Mezipuan kenttä: Kyykkästadion, kumbane on suanun nimen edehpäi hypännyön kyykän mugah. Kačo KKS: mezipada, linkki

5. Teatrapuisto: Puissossa on ezityslava, da Särkän nuorizosebran teatrajoukko ”Ilozet ozuttelijat” ozuttelou kezällä sielä. Sielä on i muuzikkaezityksie. Linnan oma yhtyveh on Linduzet. Viizi vuotta tagaperin sielä ozutteli Santtu Karhu da Talvisovat, mulloin Loimolan Voima.

6. Särkän Sähkö: Voimalaitos, rahvahan paginassa Lohiseinä

7. Särkän Yhysbankka: Bankan virralline nimi on Särkän Yhysbankka, ga rahvahan paginassa se on Van’an bankka sen johtajan Ivan Karhun mugah.

8. Melliččäkessus: Uuzi ossos- da kulttuurakessus srojittih vanhan melličän tilalla. Sielä on muijen kessessä:

Melličän Einehet: Einehlaukka, laukan omistaja on Lidia Čokki, Laukka-Lyyli.

Särkän linnankirjasto: Kirjasson virralline nimi on Šärkän linnankirjasto, ga rahvahan annettu nimi on Kniigačču. Kirjassonhoidaja on Timofei Šmura, Kniiga-Timoi.

Taidočuppu: Kirjasson tagapertissä olija pikkarane ozuttelutila

Kol’an Kino: Kinon perustaja oli Vašlein Kol’a, kumbasen virralline nimi oli Nikolai Truhpone. Hänen tuatto oli Vašlei. Kino muutti Melliččäkessukseh bol’ničan rinnalda. Kinon nygyne omistaja on Stepan Truhpone, Kino-Teppana.

Koufila Rouza: Koufila oli aiembah puisson rinnalla, da puissossa kazvau äijä rouzua. Rouzan omistaja on Maria Kannarvo (Rouza-Maria).

Pietron Pitsa: Pitsarestoranan omistau Jeudokia Agapoff (Pitsa-Oudi), kumbazen mies on italialane Pietro Rossi da Oudi tahtou käyttiä hänen nimie restoranan nimessä. Nuoret kučutah sidä Pešan paikaksi (käymmä Pešah pitsalla).

Pošta

9. Kapustaniemi: Kapussan muodone niemi, kussa on uimala. Uimalah mänijät sanotah, jotta hyö käyväh Kapustah.

10. Särkän perusškola: Školan virralline nimi on Särkän perusškola, ga rahvahan paginassa se on Uuzi škola. Se sroijittih kaksi vuotta tagaperin.

11. Pyhän Miikkulan kirikkö: Kirikön pappi on Dorofei Iivinpoiga Pun’u, Buatuška Toroi. Hiän on Jehkin Huotin velli.

12. Särkän bol’ničča: Bol’ničan virralline nimi on Särkän bol’ničča, ga rahvas käytetäh nimiä Kokonjovensuun bol’ničča libo Jovensuun bol’ničča, sentäh kun se on Kokonjoven suulla.