Pirttijärven nimistö

Luatin Karjalaista nimissöntutkimušta -kurššilla opaššušvuotena 2023–24: Taroin Santra / Aleksandra Soloveva
Päivännoušu-Šuomen yliopisto
Karjalan kielen elvytyšprojekti

Pirttijärven kylä

Kuvašša on vienankarjalaini Pirttijärven kylä. Ei še, kumpani on olomašša, a miun kekšimä.

Lähikylä on Pirttijoki (še on Muštajoven toisella rannalla). Nimijä nikonša ei ole muutettu.

Pirttijärven enšimmäini eläjä on Toivettu, kumpani onnakko tuli pohjasešta. Rahvaš tiijetäh kertuo, jotta Toivetun kotikylän eläjät ei tahottu kiäntyö luterilaisiksi ta puattih ruoččien alta.

Kylän ryhjäššä on kirikkö, kauppa ta koulu. Kylän pruasniekka on 2. elokuuta, šentäh kun še on Il’l’anpäivä. Kaupašša ruatau Okku ta kaupan nimi on “Pikku-manšikka”, hoš šielä ei myyvvä marjoja, ka še on Marjamäjen lähellä. Koulušša ruatau Antipin Santeri ta vielä yksi opaštaja, kumpani tulou kyläh kaupunkista kolme kertua netälissä. Hänen nimi on Serko Minvalejev. Kyläläiset ilokši kučutah häntä Minväläisekši.

Jouhikkojärven (järvi on jouhikon muotoni) rannalla šeisou Tarointalo. Šiellä eläy vanha pariskunta, kumpasella ei ole lapšie, vain heilä on äijä kotielukkua, kakši koirua ta kakši lammašta. Jouhikkojärveššä heilä on ”oma” šuari – Taroinšuari.

Okahvie on lypšäjä täššä kyläššä. Šen takie lehmien nimet niiše aletah o-kirjaimella. Lehmien juontakohta on Muštajoki. Okahviella on kolme lašta. Ken heijän tuatto on? Niken ei tiijä. Kyläläiset toičči kučutah heitä Bogdaniloiksi, esim. Bogdanin Našto.

Kyläššä on vielä kolme taluo. Jokahisešša eletäh perehet, kumpasissa on lapšie, heijän vanhemmat tai ämmöt ta ukot. Heijän nimet ollah kuvašša.

Niiše kyläššä on Muštalampi, Muštajoki, Lämminjoki, Kylmäjoki ta Kukkolampi. Kylmäjoki alkau Kylmäjärveštä ta laškou Jouhikkojärveh, Muštajoki virtuau Muštajärveštä Muštalampeh ta Muštalammešta alkau Lämminjoki. Kyläššä on viisi katuo: Kauppakatu, Kirikkökatu, Koulukatu, Lampikatu, Jokikatu ta niiše šielä on Muštajovenvalkamo. Kauppakatu on kešätie, talvella kyläh voipi piäššä jokie myöten. 5 km kylästä pohjaseh päin on Kehnojärvi, šentäh kun še on kehnon kattiloissa (eli loittona).

Kyläläiset käyväh marjašša ta šieneššä meččäh, kumpani on Kukkolammin rannalla. Paraš šienipaikka on Šuurimäki. Onnakko kaikista paraš marjapaikka on Marjamäjellä, toisenah iče Hospoti niin äijä marjua antau, šen takie šiih rakennettih kirikkö! Ta vielä tottaš šentäh Pirttijoven kyläläiset kučutah pirttijärviläisie pyhämarjoiksi.