Pieni karjalah liittyjä sanasto (vienankarjala–suvikarjala–livvinkarjala–suomi)

Luadija: Katerina Paalamo

Karjalan kielen elvytysprojekta 2023–2024

Päivännouzu-Suomen yliopisto

*

Sanasson ezimerkkivirkkehet ollah suvikarjalaksi.

karjala – karjala – karjal(a) – karjala (kieli)

Mie pagizen da kirjutan karjalaksi. Minä puhun ja kirjoitan karjalaksi.

Aktivistat paissah kerahmossa karjalan kielen tulijasta aijasta. Aktivistit keskustelevat kokouksessa karjalan kielen tulevaisuudesta.

Karjala – Karjala – Karjal(a) – Karjala (paikka)

Miun juuret ollah Karjalassa. Juureni ovat Karjalassa.

karjalaini – karjalane – karjalaine – karjalainen

Mie olen karjalaine. Myö olemma karjalazet. Minä olen karjalainen. Me olemme karjalaisia.

Hyö pietäh karjalazie ruuttie da ollah kiinnossuttu karjalazista perindehistä. He pitävät karjalaisia vaatteita ja ovat kiinnostuneita karjalaisista perinteistä.

karjalaisuš – karjalazus – karjalažus – karjalaisuus

Karjalazus on miula tärgie dielo. Karjalaisuus on minulle tärkeä asia.

karjalankielini – karjalankieline – karjalankieline – karjalankielinen

Mie kuundelen karjalankielistä muuzikkua da luven karjalankielizie kniigoi. Minä kuuntelen karjalankielistä musiikkia ja luen karjalankielisiä kirjoja.

kieli – kieli – kieli – kieli

Hiän opastuu karjalan kieleh Päivännouzu-Suomen yliopissossa. Hän opiskelee karjalan kieltä Itä-Suomen yliopistossa.

muamonkieli – muamonkieli – muamankieli – äidinkieli

Miun muamonkieli on karjala. Äidinkieleni on karjala.

murreh – murreh – murreh – murre

Karjalan kielen murdehet ollah miula armahat. Karjalan kielen murteet ovat minulle rakkaita.

paissa – paissa – paista – puhua; keskustella

Maltatgo sie paissa karjalaksi? Osaatko sinä puhua karjalaa?

pakasija – pagizija – pagizii – puhuja; paljon puhuva, puhelias

Mie olen pagizija ristikanza. Minä olen puhelias ihminen.

pakina – pagina – pagin – puhe, puhuminen; keskustelu; (se, mitä joku kertoo) puhe, juttu, esitelmä

Mistä on pagina? Mistä on puhe?

*

Sanasson sanoista vain paikannimi Karjala on erisnimi, da se kirjutetah suurella algukirjaimella. Kielien nimet, muijen kessessä karjala, lugietah ylehisnimilöin joukkoh kuulujiksi da ne kirjutetah pienellä algukirjaimella. Tuagieh karjalan yhtevyössä on tarveh käyttiä vielä sanua kieli, ga nenga ei roite yhyssanua, a sanaliitto karjalan kieli. Sidä vastah sanaliiton pohjalda juonnettu karjalankielini / karjalankieline on yhyssana.

Karjalan kielen murdehet – Karjalan kielen murteet

livvinkarjala – livvinkarjala – livvinkarjal(a) – livvinkarjala

varšinaiskarjala – varzinaiskarjala – varzinaskarjal(a) – varsinaiskarjala

Varzinaiskarjalan murdehet – Varsinaiskarjalan murteet

šuvikarjala – suvikarjala – suvikarjal(a) – eteläkarjala

tverinkarjala – tverinkarjala – tverinkarjal(a) – tverinkarjala

vienankarjala – vienankarjala – vienankarjal(a) – vienankarjala

*

pohjaismurreh – pohjaismurreh – pohjasmurreh – pohjoismurre

varšinaiskarjalan pohjaismurreh – varzinaiskarjalan pohjaismurreh – varzinaskarjalan pohjasmurreh – varsinaiskarjalan pohjoismurre

šuvimurreh – suvimurreh – suvimurreh – etelämurre

varšinaiskarjalan šuvimurreh – varzinaiskarjalan suvimurreh – varzinaskarjalan suvimurreh – varsinaiskarjalan etelämurre

*

Livvinkarjalan pagizijat käytetäh omasta murdehesta vielä jo vanhassa rahvahankielessä ollutta nimie liygi, kumbane taibuu livvinkarjalassa liygi, livvin, liygii, ezim. karjalan kielen livvin murreh. Sanan genetiivamuodo on yhysozana kielentutkimuksessa nygöin käytettävässä nimessä livvinkarjala.

Sanassossa olijat murdehien nimet ollah suomelazessa kielentutkimuksessa, yliopisson karjalan opassuksessa da karjalan elvytysprojektassa käytettävie nimilöi. Niidä voijah käyttiä kieliyhtehizössägi. Lizäksi kieliyhtehizössä erähie nimilöi käytetäh eri tabah.

Linkka elvytysprojektan kieliprinsippoih: linkka

Linkka Kotuksen kirjutukseh karjalasta: linkka

Sanasto on jullattu sygyzyllä 2023. Sidä on täyvennetty murdehien nimilöillä oraskuussa 2024.