Opastusvideot livvinkarjala
Unis da mierol – Monolouguteatrua livvinkarjalakse
Timoi Munnen koskettai monologuozutelmu kierdäy Suomie sygyzyl 2021, sanellen Hyrzylän pienen brihačun kazvandukerdomustu suomekse pagizijas yhteskunnas. Täs videos kuuluu sežo suomen kieldy.
Timoi Munnen koskettava monologinäytelmä kiertää Suomea syksyllä 2021, kertoen Hyrsylän pikkupojan kasvukertomuksen suomea puhuvassa yhteiskunnassa. Tässä videossa kuullaan myös suomen kieltä.
Karjalankielizet uudizet roitah nenga
Karjalankielizii uudizii on kuultu jo seiččie vuottu. Net ollah Ylen uudizii, kudamii kiändäy da lugou karjalakse Natalia Giloeva, karjalazilleh Hiloin Natoi. Uudizii kiändäjes puaksuh pidäy luadie uuttu sanastuo. Toiči pättävien sanavastinehien ečindäs da azundas keräl ollah muutgi. Videos abuniekannu on Timoi Munne. Häi keräi erähii suomenkielizii sanoi, kuduat voijah tulla vastah uudizis. Nygöi hyö yhtes mietitäh, mittustu sanavastinehtu vois luadie. Puaksuzeh Natoi pidäy omal Facebook-sivul Kuibo parem karjalakse -kyzelyy, kuduah suau sanaehoituksii suurembas joukos. Natoi ylen suvaiččou nečidä uudisruaduo. Linku Ylen karjalankielizih radivouudizih. Linku Ylen karjalankielizih kirjutuksih.
Karjalankielisiä uutisia on ollut Yleisradion ohjelmistossa jo seitsemän vuoden ajan. Ne on YLEn materiaalista kääntänyt ja lukenut Natalia Giloeva, Hiloin Natoi. Välillä hän hankkii yhteistyökumppaneita uudissanojen ja sanavastineiden kehittelyyn. Videolla apuniekkana on Timoi Munne, joka keräsi joukon uutistyössä mahdollisesti tarvittavia suomenkielisiä sanoja, joita mietittiin yhdessä. Toisinaan Natalia tekee myös laajemmalle joukolle Kuibo parem karjalakse -kyselyjä. Natoin mielestä uutistyö on varsin antoisaa. Linkki Ylen karjalankielisiin radiouutisiin. Linkki Ylen karjalankielisiin tekstiuutisiin.
Hairiehvedäjät sanat: älä öntästy
Lähäzis sugukielis olettelou moizii sanoi, kuduat ozutetahes buitegu samazikse da yhtenjyttymikse, ga eibo ainos ole nenga. Erähät sanazet ollahgi hairiehvedäjät. Timoi da Natoi šelaillah omassah yhtes Santtu Karhunke luajittuu kniigua ”Opi, opastu, ga älä öntästy” (jullannuh Karjalan kielen seuru), kuduah on kerätty parahat hairiehvedäjät sanamuvvot.
Hassuja käännöskukkasia suomen ja karjalan kielen välillä, samat sanat tarkoittavatkin eri asioita ja syntyy väärinymmärryksiä, joille voi nauraa makeasti. Timoi ja Natoi selailevat kirjaa ”Opi, opastu, ga älä öntästy” (kust. Karjalan kielen seura), johon on koottu parhaat hairahdukset.
Timoin eloksenmuutos
Helsingiläine da allunperin suomenkieline karjalastagalaine Timoi on monipuoline mies: kieliaktivistu, tutkii, muzikantu, ozuttelii. Santtu Karhu da Talvisovat -yhtyveh viritettih hänes himon opastumah karjalan kieleh. Nenga kogo mies on muuttunuh: Timo Petri Munnes rodih Timoi Pedri Munne, muamankielekse karjala da uskondokunnakse pravoslaunoi kirikkö.
Helsinkiläinen ja alun perin suomenkielinen, karjalaistaustainen Timo on monipuolinen mies: kieliaktivisti, tutkija, muusikko, näyttelijä, jossa Santtu Karhu ja Talvisovat-yhtye käynnisti voimallisen halun oppia karjalan kieltä. Siinä prosessissa koko mies muuttui: väestörekisterissä nimestä tuli Timoi Munne, kielestä karjala ja uskontokunnasta ortodoksinen kirkko.
Hiloin Natoi tutukse
Natalia Giloeva (Hiloin Natoi) kazvoi Tuuksen hierus Anuksen lähäl. Hänen perehes paistih livvinkarjalakse, ga ezimerkikse kielioppih häi opastui vaste Petroskoin valdivonyliopistos, kus opastundan loppiettuu ruadoi livvinkarjalan opastajannu 1996–2011. Nygöi häi opastau livvinkarjalah Päivännouzu-Suomen yliopistos. Kieliaktivistu Natois rodih Kiännä!-projektan aigua. Yhtes Risto Salmelanke häi avai Jovensuus karjalazien Paginpertin, kunne ollah käydy eri murdehien pagizijat. Nygöi Paginperti ruadau Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan elvytysprojektan hantuzis. Paginpertih piäzet Suomen eri čurilpäi, sendäh gu sidä pietäh Zoomas. Hiloin Natoidu tietäh Yle uudizien karjalakse kiändäjänny da lugijannu.
Natalia Giloeva kasvoi Aunuksen Tuuksen kylässä, kotikielenään livvinkarjala, jonka opiskelut hän aloitti Petroskoin yliopistossa, ja opettaa nyt kieltä Itä-Suomen yliopistossa. Kieliaktivisti hänestä tuli ”Kiännä”-hankkeen yhteydessä, hän käynnisti Joensuussa Risto Salmelan kanssa Paginperti-keskustelukerhot, joissa yhdistyvät eri murteiden puhujat, ja on tullut tutuksi karjalankielisten radiouutisten lukijana.
Armas Petroskoi
Karjalankielizien keskeine linnu on Petroskoi, kus on kanzalline teatru da kus jullatah karjalankielisty kirjalližuttu. Petroskoil piäzöy ilmah Oma Mua -lehti sego ruadau Karjalan radivo- da TV. Sie luajitah sežo karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tutkumustu.
Karjalankielisten keskeinen kaupunki on Petroskoi, jossa kukoistaa teatteri, kirjallisuus ja karjalankielinen lehdistö, radio- ja TV-toiminta, karjalan kielen ja kulttuurin tutkimus.
Lapsi da kodikieli
Maria Kuismin da Rinoi Ylönen paistah omis lapsis, pagizendas karjalakse da päivykoin kohtavundas lapsen karjalan kieleh.
Maria Kuismin ja Rinoi Ylönen keskustelevat lapsistaan, kielen puhumisesta ja päiväkodin suhtautumisesta lapsen karjalan kieleen.
Lapsienke puustos
Lapsienke pihal olles voit yhteltiedy luadie midägi hyövyllisty. Täl kerdua Maria toi keräle puustoh piihtet, kudamien vuoh hyvä on kerätä muaspäi toppua da nenga ymbäri sit roihgi čomembi.
Kun lasten kanssa ulkoillaan, voi samalla tehdä jotain hyödyllistä. Maria toi mukanaan puistoon pihdit, joilla voi mukavasti kerätä maasta roskia ja kaunistaa maisemaa.
Muamat paistah da elostetah
Marian da Rinoin pienet poijat kižatah da elostetah. Lapsien kižuandukohtan agjal yksinhuoldajat muamat paistah sih näh, kui hyö voidas kiirehellizes elokses parem hoidua iččeh kunduo.
Marian ja Rinoin pikku pojat leikkivät, ja kentän reunalla yksinhuoltajaäidit miettivät, miten voisivat kiireisessä elämässään hoitaa paremmin kuntoaan.
Maria löydi oman karjalan kielen
Maria Kuismin on kieliaktivistu, kudai opastuu karjalan kieleh Päivännouzu-Suomen yliopistos. Hänen Iivo-poigu pagizou karjalakse kois da muijalgi, da sit on muamale hyviä mieldy.
Maria Kuismin on kieliaktivisti, joka opiskelee karjalan kieltä Itä-Suomen yliopistossa. Iivo-poika puhuu karjalaa kotikielenä, ja se ilahduttaa äitiä.
Iivo-poigu da muamo yhtesruavos
Iivo on 7-vuodine brihačču, ga häi jo on oman muaman Maria Kuisminan abuniekannu äijäs ruavos. Täl kerdua yhtehizenny ruavonnu on karjalankieline kniigu eziškolaniekkoih näh.
Iivo on 7-vuotias mutta osaa jo olla apuna äidilleen Maria Kuisminille, jolla on työn alla karjalankielinen kirja esikoululaisille.
Muamanke mečäs
Ylöin Rinoin buabo da died’oi oldih evakot, da buaban sego vahnembien paginoi kuultes hänel virii kiinnostus vesselih karjalankielizih sanoih. Rinoi iče opastui livvinkarjalah da nygöi pagizou oman poijanke karjalakse. Yksinhuoldajale se on toiči jygiettävy, ga Rinoi on piättäväine. Rinoi kävelöy 6-vuodizen Icaro-poijanke syvysmečäs. Sie löydyy materjualastu čomenduksih näh kegripruazniekkah niškoi sego muudugi mieldykiinnittäjiä.
Rinoi Ylösen isovanhemmat olivat evakkoja, ja isoäidin ja vanhempien puheista tarttui kiinnostus hauskoihin karjalankielisiin sanoihin. Hän opiskeli itsenäisesti livvinkarjalaa ja puhuu karjalaa pojalleen kotikielenä. Yksinhuoltajalle se on toisinaan haasteellista, mutta Rinoi on hyvin päättäväinen. Rinoi retkeilee 6-vuotiaan Icaro-pojan kanssa syksyisessä metsässä. Sieltä löytyy kekrijuhlaan koristuksia ja muutakin mielenkiintoista.
Rinoin # Omua čomua
Rinoi da Icaro kerättih mečäs sammaldu, muarjua da lehtie. Nygöi hyö luajitah niilöis kegričomenduksii. Neče dielo puuttuu vuitikse Rinoin karjalankielisty sivuu Instagramas. Rinoi on ruadanuh monel alal, ga nygöi häi on ohjuajannu moizes ruadopajas, kudamas pietäh kundovuttajua ruadotoimindua hätken ruavottah olluzih niškoi. Ruavon rinnal häi opastuu ruadovalmistajakse. Joudoaijal Rinoi eččiy da luadiu yhtevytty nuorien karjalan pagizijoinke. Pagintiemoin piiri on levei, da sih kuulutah ezimerkikse jogapäiväine lapsiperehen elos, luondo da uvven luajindan himo.
Rinoi ja Icaro keräsivät metsästä sammalia, marjoja ja lehtiä. Nyt he askartelevat niistä kekrikoristeita. Tämä tapahtuma päätyy osaksi Rinoin karjalankielistä blogia Instagramissa. Rinoi on työskennellyt monella alalla, mutta toimii nyt ohjaajana työpajalla, jossa järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Työn ohessa hän opiskelee työvalmentajaksi. Vapaa-ajallaan hän blogissaan luo yhteyksiä nuorten karjalan puhujien välille. Aiheet kumpuavat lapsiarjen iloista ja huolista, luonnosta ja uuden luomisen palosta.
Karjalankieline dovariššu Savonlinnas
Savonlinnas Rinoi tundou iččeh ližäkse vaigu yhten karjalan kielen pägizijan. Häi on Savonlinnan rahvahanopiston kielien piäopastai Päivi Harjusalmi. Rinoi, Icaro da Päivi roittih dovarišoikse. Kävelyksen aigua hyö ehtitäh kižata, duumaija lapsien kazvatandua, kommentiiruija Loimolan Voimua da sen konsertoi sego paista kaikkie muudugi mieldykiinnittäjiä. Päivi hätken on opastunnuh karjalan kieleh da on hyväs mieles Päivännouzu-Suomen yliopiston uvvenluaduzes karjalan hibriduopastukses, kuduas on mahtuo loitto-opastundah.
Kotiseudultaan Savonlinnasta Rinoi tuntee vain yhden karjalan kielen puhujan, Savonlinnan kansalaisopiston kielten pääopettajan Päivi Harjusalmen. Rinoi, Icaro ja Päivi ovat ystävystyneet. Kävelyretkellä ehditään leikkiä, pohtia lastenkasvatusta ja kaikenlaista mieltäkiinnittävää. Päivi on pitkään opiskellut karjalan kieltä ja iloitsee yliopiston uusista hybridikursseista, jotka mahdollistavat etäopiskelun.
Verneri da Timoi muziciiruijah
Verneri Munne opastuu gimnuazies. Häi ei pagize karjalakse, ga hyväl mielel muziciiruiččou omassah tuatan Timoi Munnen kel. Muuzikkah näh paistah harjaituksien aigua kahtel kielel.
Verneri Munne on lukiolainen. Hän ei puhu karjalaa, mutta isänsä Timoin kanssa hän musisoi mielellään. Musiikista puhutaan harjoituksissa kahdella kielellä.