Ohjeita kielikummiudesta kiinnostuneille

Kielikummius tarkoittaa, että joku toimii kielikummina toiselle. Kielikummiuden ideana on tarjota kielikylpy ja siten tukea kielikummitettavan karjalan kielen käyttöä. Kummitettava voi olla nuori tai aikuinen, tai hän voi olla lapsi, kummilapsi.

Kielikummiuden muodosta ja tavoitteista voidaan päättää yhdessä: kielikummin kanssa voi esimerkiksi opiskella karjalaa, mutta kielikummi voi myös yksinkertaisesti olla se, kenen kanssa puhua, kun muuta keskustelutoveria ei ole.

Pieni kielikummiussanasto (karjala–suomi)

kielikuomazus – kielikummius

kielikuoma – kielikummi

kuomakanza – se, jonka kielikummi on, ’’kummitettava’’

kuomalapsi – kummilapsi

kuomakset – kielikummi ja kummitettava

Miksi kannattaa alkaa kielikummiksi tai etsiä kielikummi?

Kielikummius on tehokas tapa lisätä karjalan kielen käyttöä, ja sen hyödyt on tunnistettu niin keväällä 2025 julkaistussa karjalan kielen elvytysohjelmassa kuin toisten uhanalaisten kielten elvytyksessäkin. Kun resursseja on vain vähän, kielikummius on helppo tapa kannustaa esimerkiksi lasta käyttämään lisää karjalaa: toiminnan järjestymiseksi tarvitaan vain kielikummi ja kummitettava, ja tapaamisaikataulun voi tehdä itse.

Karjalan elvytysohjelmassa kerrotaan, että esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa annettu opetus, joka ei karjalan kohdalla ole edes mahdollinen, ei riitä antamaan lapselle kielellistä identiteettiä tai kannustamaan kielen käyttöön vapaa-ajalla. Sitä varten kielen pitää olla kiinnostava ja sellainen, että sitä voi käyttää kaikissa konteksteissa. Tässä auttaa kielikummi, jonka kanssa voi tehdä mitä tahansa, ihan arkisiakin asioita, uhanalaista kieltä käyttäen. Esimerkiksi saamen kielten kohdalla onkin kokeiltu erilaisia opetusmetodeja. Perinteisen opetuksen lisäksi on hyödynnetty henkilökohtaista opiskelua kielimestarin kanssa ja järjestetty esimerkiksi kielen ja kalastamisen tai jonkin muun kulttuuriin liittyvän aihealueen yhdistäviä kursseja.

Kielikummius auttaa kaikkia osapuolia. Lisäksi kielikummius tuo hyvää mieltä, ja se kehittää niin kummitettavan kuin kielikumminkin kielitaitoa. Kielikummitoimintaa voi myös leventää, sillä kielikummiverkoston muodostuessa voi kokeilla erilaisten karjalankielisten lapsienkerhojen ja –kurssien muodostamista.

Elena Ravan kokemuksia kielikummina toimimisesta (aukeaa klikkaamalla)

”Pitää sanoa, että kielitaidon kehittymisen lisäksi olen itse saanut kielikummiudesta paljon hyvää mieltä. Kokemukseni kielikummina toimimisesta on ollut erittäin positiivinen ja voin suositella sitä kaikille. Minusta on tärkeää, että kielikummitoiminta ja sen muodot tulevat tutuksi kaikille karjalankielisille, koska se on hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus sekä tarjota että saada kielikylpyä.”

Lisäksi kielikummitoiminta leventää ja lisää kielikummin omaa karjalan kielen käyttöä, ja karjala voi sen myötä tarttua omiin ystäviin ja perheenjäseniin.

Olga Karlovan ja Siilinjärven karjalankielisen lapsienkerhon kävijän kokemuksia karjalan leviämisestä omassa lähipiirissä (aukeaa klikkaamalla)

Olga: ”Puhun lapseni kanssa karjalaksi. Lapsen kautta karjalan kieli on myös tarttunut mieheeni, lapsen isään. Kotona puhumme enemmän karjalaa, ja suomen kieli on meidän toinen kotikielemme. Lapsi saa tukea karjalan käytössä myös omalta isoäidiltään, eli äidiltäni, jonka kanssa tällä hetkellä pääsemme puhumaan vain videoyhteyden kautta. Oman ikäistä karjalankielistä kaveria meidän Miitrein arjessa ei harmillisesti ole. Hyödynnämme kuitenkin kaikenlaisia mahdollisuuksia ja etsimme karjalankielistä seuraa erilaisissa karjalaisissa juhlissa ja tapahtumissa.”

Siilinjärven kerhon kävijän kokemukset on julkaistu ensimmäisen kerran Uutisjousi-lehdessä 23.11.2025: ”Perhe kertailee porukalla oppimiaan sanoja kotona, ja niitä opetetaan myös isille. Varsinkin hauskat sanat, kuten šlöpöi eli sammakko, yskyniekku eli vauva ja maksankarvainen eli ruskea ovat jääneet mieleen.”

Kuka voi olla kielikummi?

Kielikummiksi voi ryhtyä, vaikkei olisi äidinkielinen karjalan puhuja. Tärkeintä on, että kielikummi osaa puhua ja ohjata keskustelua karjalaksi. Kielikummi voi puhua millä tahansa murteella, eikä haittaa, vaikka kielikummi ja kummitettava puhuisivat eri murteita: karjalan murteet tukevat toisiaan.

Elena Ravan ja Miikku Häkin kokemuksia kielikummina toimimisesta (aukeaa klikkaamalla)

Elena: ”Olen saanut toimia lapsen kielikummina kohta jo kahden vuoden ajan. Minun kummitettava Miitrei on äidinkielinen karjalan puhuja, ja vaikka puhumme eri murteita, ymmärrämme toisiamme hyvin. Eri murteiden käyttämisen kautta opimme välillä toisiltamme uutta sanastuo, mikä on mukava asia.”

Miikku: ”Halusin kielikummiksi, koska ajattelin, että se olisi konkreettinen asia, jolla voin siirtää kieltä eteenpäin. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa minun kummilapseni voi siirtää kieltä jollekin toiselle. Tällainen työ ehkä lisää uskoani siihen, että kielellä on puhujia senkin jälkeen, kun minusta aika jättää. Minusta on ollut hauskaa olla kielikummi! Samalla voi itsekin oppia uusia sanoja, ja itselleni tässä on myös yksi lisämahdollisuus puhua karjalaksi.”

Miten löytää kielikummi tai kielikummitettava?

Kielikummin tai kummitettavan voi löytää tuttavien joukosta, mutta sellaista voi etsiä myös muualta. Kielikummin voi löytää esimerkiksi karjalankielisten keskustelukerhojen, lapsienkerhojen ja tapahtumien kautta – kysele rohkeasti!

Milla Härkkimen kokemuksia kielikummin löytämisestä (avautuu klikkaamalla)

”Minulla on 5-vuotias Viola-tytär ja haluan käyttää hänen kanssaan arjessa suomen kielen lisäksi karjalaa. Olemme yhdessä käyneet paginaperteissä sekä muissa kieliyhteisön tapaamisissa ja pruazniekoissa Joensuussa sekä muualla Pohjois-Karjalassa. Pyrin käyttämään karjalaa päivittäin, mutta itse vasta opiskelen karjalaa ja siksi kielitaitoni on vielä huonohkoa. Kuulin kielikuomatoiminnasta ja innostuin siitä kovasti. Aloitimme kielikuomatapaamiset tänä vuonna ja Violan kielikuoma Miikku on Violalle etukäteen tuttu. ”Miikku on minun kaveri ja hyvä kun hänkin tykkää kissoista”, sanoo Viola. ”Joskus sanon ’en ymmärrä’ ja sitten Miikku kertoo mitä se tarkoittaa suomeksi.” Kielikuomatoiminta on mielestäni mukava tapa tuoda lisää karjalan kieltä arkeen.”

Kielikummia tai kummitettavaa voi etsiä myös karjalankielisten some- ja keskusteluryhmissä. Somesta voi löytyä ennestään tuntematon kielikummi, ja siksi on hyvä miettiä, mistä tunnistaa sopivan kielikummin. Kielikummia etsiessä on hyvä varmistaa esimerkiksi se, että kielikummin ja kummitettavan tai kummitettavan perheen arvot ja kielikummiuden tavoitteet vastaavat toisiaan. Esimerkiksi yksi perhe voi kaivata vain kielikummiutta, kun taas toiselle voi olla tärkeää opia myös karjalaisesta kulttuurista ja esimerkiksi leipoa yhdessä piiraita, käydä tapahtumissa tai oppia tanssimaan. Toisille myös uskonto voi olla tärkeässä roolissa. Lisäksi on hyvä keskustella tapaamismuodoista: joskus vanhemmat tahtovat antaa kummin ja kummitettavan tavata keskenään, joskus vanhemmat tahtovat olla mukana tapaamisissa.

Lisäksi on hyvä huomioida, että kielikummia ei välttämättä kannata etsiä juuri tietyllä murteella, jos siihen ei ole mahdollisuutta, koska kaikki karjalan murteet tukevat toisiaan ja lisäävät karjalan käyttöä.

Miten usein kielikummi ja kummitettava tapaavat?

Tapaamisaika ja tapaamisten määrä voidaan päättää yhdessä. Kielikummiuden on hyvä olla säännöllistä, sillä toistuvat tapaamiset tukevat kielitaidon kehittymistä paremmin. Esimerkiksi kerran viikossa tai kahdessa viikossa voi olla sopiva määrä.

Kuinka vaihtaa kieli karjalaksi?

Karjalan puhuminen voi olla alkuun vaikeaa etenkin lapsen kanssa. Lapsen aiempi kielitaito vaikuttaa olennaisesti kielikummitoiminnan suunnitteluun. Karjalankieliselle lapselle voi riittää tuki ja se, että omaa kieltä pääsee käyttämään, kun taas toisille lapsille karjala voi olla uusi kieli. Suomea osaava lapsi saa paljon apua suomen kielestä, ja hänen kanssaan kielikummi voi puhua karjalaa. Suomen kautta lapsi alkaa pian ymmärtää, vaikka itse puhuisi ensin vain suomeksi. Lapsi voi jännittää karjalan puhumista.

Kielen vaihtamiseen voi käyttää esimerkiksi sellaista metodia, että toistaa kummitettavan sanomat asiat karjalaksi tai tarjoaa keskustelun tueksi karjalankielisiä sanoja. Muita hyviä vinkkejä ovat karjalaksi lukeminen, karjalankielisen median katsominen, karjalankielisen musiikin kuunteleminen ja sanapelien pelaaminen. Lisäksi voi vaikka kirjoittaa tarinaa tai tehdä sarjakuvaa yhdessä. Lapsen kanssa pääasia on, että lapsi saa kuulla karjalaa.

Tuula Iljinin kokemuksia karjalan käyttämisestä lasten kanssa (avautuu klikkaamalla)

”Käymme piirissä lävitse jonkun kehittämäni leikin avulla niitä sanoja, joita sillä kerralla opetellaan. Esim. perheenjäsenet, kehonosat, värit, eläimet, marjat, vaatteet. Siinä opettelemme myös yhdessä jonkun aiheeseen liittyvän laulun/lorun, usein kuvien avulla ja sanat myös kaikille näkyvillä. Sen jälkeen siirrymme pöydän ääreen tehtäviin. Kaikilla on oma ruutuvihko. Siihen leikataan, liimataan, väritetään päivän sanat. Näin jokaiselle jää kotiin ”sanakirja”, johon sanoja lisääntyy pikkuhiljaa. Siitä on vanhempienkin helppo tarkistaa omaan arkeensa sanoja. Kuvat monistan kotona Papunetin kuvapankki ohjelmistosta. Kuvia on siellä todella paljon ja kuvan alle on helppo itse kirjoittaa karjalaksi. Ajattelen, että monikanavaisuus on hyvä. Laulut, lorut, liike, leikit, kuvat tukevat oppimista. Ja toisto erilaisten toimintojen keinoin.”

Samaa metodia voi tietysti käyttää myös aikuisen kanssa. Aikuisten kohdalla kielen vaihtamista hankaloittavat eri ongelmat etenkin silloin, kun kielikummi ja kummitettava tuntevat toisensa entuudestaan. Jos he ovat aiemmin puhuneet keskenään suomeksi, voi karjalankielisen keskustelun aloittaminen tuntua hankalalta. Silloin voi esimerkiksi erikseen sopia, että tulevalla tapaamiskerralla puhutaan tunti karjalaksi ja puoli tuntia suomeksi. Uuden ihmisen kanssa karjalan käyttäminen on helppoa ja luonnollista, kun keskustelukieleksi valitaan alusta alkaen karjala.

Tässä vielä kolme muistisääntöä kielikummille:

Älä pelkää virheitä.
Älä mieti liikaa sitä, puhutko oikeaoppisesti tiettyä murretta. Puhu siten kuin itsellesi on luonnollisinta.
Voit hyvin käyttää tukimateriaalia ja esimerkiksi tarkistaa sanoja sanakirjasta.

Kielikummiuden muodot

Kielikummi ja kummilapsi

Silloin kun kummitettava on lapsi, voi olla helpompaa tavata lapsen kotona. Kummilapsen kanssa pääset sukeltamaan lasten maailmaan. Kummilapsen kanssa voit tehdä kaikkea samaa kuin tavallisestikin lapsen kanssa: leikkiä, askarrella, lukea, pelata lautapelejä tai videopelejä, käydä pihalla, pelata erilaisia sanapelejä tai ihan vain puhua mitä mieleen tulee. Esimerkiksi omien haaveiden miettiminen voi innostaa lasta puhumaan vaikka haaveiden talosta tai lomamatkasta. Kummilapsen kanssa voit hyödyntää myös valmiita materiaaleja, ks. resurssit alhaalla.

Olga Karlovan kokemuksia kielikummin ja kummilapsen tapaamisista (aukeaa klikkaamalla)

”Olemme erittäin hyvillämme kielikummiudesta, josta meidän perheessä alkaa olla jo pitkäaikaistakin kokemusta. Kielikummi Jelena ja meidän Miitrei tapaavat kerran viikossa (joskus kaksikin kertaa). He vain ovat keskenään, keksivät itselleen jotain hauskaa tekemistä – mitä vain haluavat yhdessä tehdä – ja puhuvat karjalaksi. Kielikummius tukee ja nostaa karjalan kielen ’’hyvyyttä’’ pienen puhujan silmissä. Kerran Miitrein isä erehtyi kysymään: Mitäs Jelena on sinulle tänään opettanut? Tähän lapsi nopeasti vastasi: Ei Jelena ole mikään opettaja, hän on minun kaverini! Siinä meille kaikille hyvä opetus kielikummin roolista.”

Kielikummi ja kummitettava

Kielikummi ja kummitettava voivat tavata esimerkiksi kahvilassa tai käydä toistensa luona kylässä. Kummitettavan kanssa voi puhua mitä vain, mutta sen lisäksi yhdessä voi esimerkiksi opiskella karjalan kieltä tai pelata lautapelejä tai videopelejä. Yhdessä voi tehdä vaikka mitä, mutta pääasia on, että kaikki asiat puhutaan karjalaksi.

Etäkeskustelut

Ei pidä unohtaa, että nykyään voidaan tavata myös etänä. Siispä kielikummiuskin voi järjestyä etänä, ja kielikummi ja kummitettava voivat keskustella verkon välityksellä. Etäkeskusteluiden avulla eri puolella maailmaa elävät karjalankieliset pääsevät puhumaan karjalaksi. Keskustelujen lisäksi etänä voi myös pelata sanapelejä.

Erilaiset sanapelit

Sellitä sana

Paginaperteistäkin tuttu selitä sana -peli on tehokas peli opiskelun näkökulmasta. Se kehittää suullista taitoa ja sanavarastoa. Selitä sana -pelin voi laatia itse kirjoittamalla paperilapuille sanoja karjalaksi. Peli toimiikuin Alias: toinen nostaa lapun ja selittää sitä, toinen arvaa. Peliin voi valita sekalaista sanastoa tai teemasanastoa (esim. talvisanastoa, kesäsanastoa, uudissanoja, saunasanastoa, urheilusanastoa…).

Muistipeli

Karjalan Sivistysseura on julkaissut kaksi Katerina Paalamon ja Sanna Hukkazen laatimaa karjalankielistä muistipeliä. Peleistä yksi on laadittu lapsille ja toinen vähän vaikeampi versio aikuisille. Molemmat pelit perustuvat Paalamon ja Hukkasen aiemmin laadittuun Adaman gruunu -sarjakuvasanakirjaan. Pelin kortit on kirjoitettu kaikilla päämurteilla (kääntänyt vienankarjalaksi Olga Karlova ja livvinkarjalaksi Ilja Moshnikov). Pelejä voi tilata Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta. Muistipeliä voi pelata tavallisen muistipelin sääntöjen mukaan, mutta toinen tapa on pelata kuva- ja tekstipuoli ylöspäin, eli yhdistää sanat ja kuvat.

Sanapallo

Tähän peliin tarvitaan pallo. Valitkaa teema. Sano teemaan liittyvä sana ja heitä pallo toiselle. Sitten on hänen vuoro sanoa sana. Kun sanoja ei enää keksitä, voidaan aihetta vaihtaa.

Arvaa sana

Valitkaa teema, esimerkiksi eläimet. Toinen valitsee jonkun teemaan liittyvän sanan mielessään, esimerkiksi sanan kondie. Valinnan jälkeen toinen kyselee siihen liittyviä kyllä-ei -kysymyksiä, esimerkiksi ’’Ongo se bruuni? Eläygö se mečässä?’’ ja yrittää arvata, minkä sanan toinen on valinnut.

Sanasta sanoja

Tämä peli on hieman vaikeampi. Tähän peliin tarvitaan kynät ja paperit. Päättäkää yhdessä joku karjalankielinen sana tai kaksi. Sana voi olla pitkäkin, sillä tässä pelissä siitä on hyötyä. Kun sana on valittu, molemmat alkavat muodostamaan päätetyn sanan kirjaimista uusia sanoja. Huomaa, että samaa kirjainta voi käyttää vain sen määrän, kuin sitä on alkuperäisessä sanassa. Keksittyjen sanojen pitää olla perusmuodossa ja ne voivat olla myös ihmisten nimiä.

Esimerkkinä sana raštavanukko: siitä voi muodostaa esimerkiksi sanat raštava, a, što, ukko ja avata. Toinen esimerkki on paginakanza: siitä muodostuvat esimerkiksi sanat pagina, kanza, i, aiga ja kana.

Kun on kulunut sovittu aikaa (esimerkiksi 15 minuuttia), sanoja ruvetaan tarkistamaan yhdessä. Kun molemmat ovat keksineet saman sanan, se viivataan yli. Sanasta, jota toinen ei ole keksinyt, saa yhden pisteen. Enemmän pisteitä saanut voittaa.

Ristikot

Myös ristikot ovat hyvä tapa kehittää sanavarastoa. Niitä voi tehdä itse paperille tai kätevästi netissä esimerkiksi Crosswords Labs -sivulla (linkki). Ristikon sanojen teemaa voi rajata esimerkiksi eläimiin, väreihin, vaatteisiin, syömisiin, vuodenaikaan tai juhliin. Jos haluaa vaikeamman ristikon, voi teemoja yhdistellä.

Resurssit ja lähteet

Adaman gruunu -muistipeli Karjalan Sivistysseuran verkkokaupassa. Linkki. Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta löydät muistipelin karjalan eri murteilla. Pelistä on kaksi eri vaikeustasoa.

Antonova, Natalia. 2022. Lapsen kanssa karjalaksi/Lapšen kera karjalakši/Lapsenke karjalakse. Kirja opastaa perheitä, jotka haluaisivat opettaa lapsilleen karjalaa ja tehdä siitä perheen käyttökielen. Kirjan voi ostaa esimerkiksi Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta: linkki.

Lapsien čuppu -sivu elvytyksen blogissa. Linkki. Sivulle on kerätty lasten kanssa käytettäväksi soveltuvia karjalankielisiä materiaaleja ja kokemuksia karjalan käyttämisestä lasten kanssa.

Pasanen, Annika. 2015. Kuávsui já peeivičuovâ. ’Sarastus ja päivänvalo’ : Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Linkki. Annika Pasasen inarinsaamen elvyttämistä käsittelevässä väitöskirjassa tarkastellaan myös kielimestareita ja heidän tarjoamaan kielenopetusta (ks. sivut 249–306).

Tynnyrinen, Niko ym. 2025. Karjalan kielen elvytysprogramma: Suuntaviivat kotoperäisen karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa: Linkki. Karjalan kielen elvytysohjelma tarkastelee karjalan nykytilannetta ja visioi sen parantamiseksi vaadittavia toimia. Elvytysohjelmassa pohditaan myös kielikummiutta ja karjalan käyttämistä lasten kanssa.

Ylen artikkelit inarinsaamen elvyttämisestä ja kielimestaritoiminnasta. Linkki 1 ja linkki 2.

Ohjeen tekijät

Sisällöt: Elena Rapa ja Niko Tynnyrinen

Kommentit: Miikku Häkki, Milla Härkin, Olga Karlova ja Tuula Iljin