Marjat ta niih liittyjä šanašto (vienankarjala – suomi)

Marjat ta niih liittyjä šanašto

(vienankarjala – suomi)

Luatija: Olga Karlova

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Karjalan kielen elvytyšprojekti 2021–2022

Läkkäi marjah! – Mennään marjaan!

Mussikan varpa. Kuva: Pixabay

Täh on kerätty kaikenmoista marjoih, niijen poimintah ta käyttöh liittyjyä šanaštuo vienankarjalakši. Ušiemman šanan kohalla on luajittu lyhyččäisie virkkehie, kumpasie on helppo ottua käyttöh omah pakinah. Šanat vienankarjalakši on merkitty pakšulla ta esimerkkivirkkehet kursiivilla. Kaikki šanašto ta virkkehet on kiännetty šuomekši ta marjojen nimet niisi venäjäkši.

Marjojen nimet

Marjat ta niijen šuahuššanta – Marjat ja niiden hankkiminen

marja – marja

meččämarja – metsämarja

Meččämarja on tovellini vitamiinipommi. – Metsämarja on todellinen vitamiinipommi.

satumarja, puutarhamarja – puutarhamarja

Meijän savušša kašvau erisorttista marjua. – Meidän puutarhassamme kasvaa erilaisia marjoja.

Tartukkie on tukkunah. Kuva: Pixabay

männä marjah – olla marjašša – tulla marjašta – mennä marjaan – olla marjassa – tulla marjasta

Hyö männäh marjah aikaseh huomenekšella. – He menevät marjaan aikaisin aamulla. Konša oletta matašša puolah? – Milloin olette lähdössä puolukkametsään? Sussietat ollah hillošša. – Naapurit ovat lakkoja poimimassa. Hiän pyrittäy / kuččuu milma marjah. – Hän pyytää minua marjaan. Mie šuorien mussikkaiseh. – Minä aion lähteä (varustaudun) mustikkametsään.

kerätä – kerätä

Mih šie keryät marjua? – Mihin keräät marjoja?

poimie – poimia

Hiän poimiu ~ poimou mussikkua käsin. – Hän poimii mustikoita käsin.

marja-aika – marja-aika

Piäsimä lomalla parahah marja-aikah. – Jäimme lomalle parhaana marja-aikana.

marjavuosi – marjavuosi

Nyt on oltu hyvät marjavuuvvet. – Nyt on ollut hyviä marjavuosia.

marjikko – marjapaikka

Mie mänen iellä marjikkuo eččimäh. – Minä menen edeltäpäin marjapaikkaa etsimään.

Karpalošuolla. Kuva: Olga Karlova

marjamieš, marjaniekka – marjastaja

marjavakka – marjakori

poimičča, marja-aštie – mikä tahansa marja-astiaksi sopiva astia

Onko šiula poimiččua matašša? – Onko sinulla marja-astiaa mukana?

kos’s’a – sangallinen rove

Kos’s’a on pieni roveh ta šiinä on panka. – “Kosja” on pieni rove ja siinä on sanka. Marjah lähtiessä lapšet šanottih: Čumu čumu, komu komu, miun kos’s’a täyši! – Marjaan lähtiessään lapset sanoivat: “Čumu čumu, komu komu, miun kos’s’a täyši!” (= minun rove kukkurainen)

čumupiä, kukkurapiä – kukkurapää, täpötäysi

vakallini, vakkahini – korillinen

šankko – sanko, ämpäri

Keräsin vakallisen / vakkahisen šientä ta šain ni šankollisen marjua. – Keräsin korillisen sieniä sekä sain ämpärillisen marjoja.

Manšikkua on čumupiä poimičča. Kuva: Pixabay

puhaštua – puhdistaa

Puhaššanko mie mussikat? – Puhdistanko mustikat?

tuultua – tuultaa, puhdistaa tuulen avulla

Miän ämmö tuultau puolamarjoja. – Isoäitimme tuultaa puolukoita.

marjaharava – marjaharava

Toiset käytetäh marjan poiminnašša marjaharavua. – Toiset käyttävät marjanpoiminnassa marjaharavaa.

marjanpoimuri – marjanpoimuri

Mie toičči käsin keryän mussikkua, a toičči ni poimurilla. – Joskus kerään mustikoita käsin ja joskus poimurillakin.

marjanpuhaššin, marjanpuhaštaja – marjanpuhdistaja

ruhka, murto – roska, rikka

Marjoissa ei ollun äijyä ruhkua / murtuo . – Marjoissa ei ollut paljon roskia.

ruhkani, ruhkasa – roskainen

murtohini, murtosa – roskainen

marjaryväš – marjaterttu, ryväs

Puolan rypähät ollah oikein šuuret tänä vuotena. – Puolukan tertut ovat runsaat tänä vuonna. Kačo, kun täššä mussikan varvašša on kokonaini ryväš marjua. – Katso, tässä mustikan varvussa on kokonainen ryväs marjoja.

Puolan rypähät. Kuva: Pixabay

rypäleh – marja- tai hedelmärypäle

Pihjalanmarjat kašvetah rypälehinä. – Pihlajanmarjat kasvavat rypäleinä.

varpa – varpu

Juopukan varvat kašvetah korkeiksi. – Juolukan varvut kasvavat korkeiksi. Katkasin tuomen varvan. – Katkasin tuomen varvun.

okša – okša

Aronijan okšat painuttih muah šuaten. – Aronian oksat painuivat maahan asti.

ruaka – raaka

Ei pie hilluo ruakana kiskuo. – Ei kannata hilloja raakana repiä.

Kypšet hillomarjat. Kuva: Pixabay

kypšä, kypši – kypsä

Ihan kypšyä / kyštä karpaluo oli täyši šuo. – Ihan kypsiä karpaloita oli suo täynnä.

kypšyš – kypsyys

kypšyö – kypsyä

Onnakko viinimarjat myöhempäh kypšytäh. – Taitavat viinimarjat kypsyä myöhemmin.

Muššat vuapukat kypšymäššä. Kuva: Pixabay

tuppi – 1. marjan raakile 2. nuppu

Hillot ollah vielä tupešša. – Hillan kukinto on nupulla.

kettu – verholehdet (esim. lakan marjassa)

Hillon kettuja myö juomma ryvitykšeh. – Lakan verholehdistä haudutettua juomaa me juomme yskään.

riipie – riipiä, repiä

Oletko konša riipin puolan lehtijä? – Oletko koskaan riipinyt puolukan lehtiä? Puolalehtičäijy on tervehellini juomini. – Puolukanlehtitee on terveellinen juoma.

mätäš – mätäs

Mättähiltä on kepiempi marjua poimie. – Marjojen poimiminen on helpompaa mättäiltä.

Tuppihilluo mättähällä. Kuva: Olga Karlova

kankaš – kangas

Kankahalla kašvau mussikkua. – Kankaalla kasvaa mustikoita.

appo – marjojen poimiminen ja syöminen kädestä suuhun.

Läkkä satuh appoh! – Mennään syömään marjoja puutarhaan!

appua – appaa, poimia marjoja suoraan suuhun

Lapšet apetah marjua kykyttyän. – Lapset poimivat marjoja suuhun kyykkysillään.

Appoeväštä. Koprallini marjua. Kuva: Pixabay

pälvimarja – keväällä pälvikohdasta löytyvä puolukka t. karpalo

On ne pälvipuolat tai -karpalot niin hyvät! – On ne pälvipuolukat sekä -karpalot niin hyviä!

aho – aho, nurmettunut kaskimaa

Hepokkua ta meččämanšikkua kašvau aholoilla. – Mesimarjoja ja metsämansikoita kasvaa ahoilla.

aukie – metsäaukio, aho

Aukiella marjat rutompah kypšytäh. – Aholla marjat kypsyvät nopeammin.

matosa, matoni – matoinen

Matosat ollah malinamarjat tänä kešänä. – Vatut ovat matoisia tänä kesänä.

matoutuo – tulla matoiseksi t. toukkaiseksi

Nämä marjat ei matouvuta. – Näihin marjoihin ei tule matoja.

mussikko – mustikoita kasvavasta paikasta

Eklein šattuma šemmoseh mussikkoh, jotta jalkua ei ollun kunne tallata. – Eilen satuimme sellaiseen mustikkapaikkaan, että jalalle ei ollut sijaa. Meijän Mussikki mäni mussikkoh. – Meidän Mustikki meni mustikkapaikkaan.

hillokko – lakkaa kasvavasta paikasta

puolakko ~ puolikko – puolukoita kasvava paikka

malinikko, vavarnikko – vadelmikko, vadelmapensaikko

Ken šielä malinikošša ollou? – Kukahan siellä vadelmapensaikossa on?

Meččämalinikošša. Kuva: Olga Karlova

muštanah ~ muštonah – mustanaan, paljon

Mussikkua on mečissä muštanah. – Mustikoita on metsissä mustanaan.

Saturuavot – Puutarhahommat

kukkie – kukkia

Kiršikkapuut / Višn’apuut ruvettih kukkimah. – Kirsikkapuut puhkesivat kukkaan.

kukinta-aika – kukinta-aika

Kiršikat kukitah. Kuva: Pixabay

marjapuu – marjapuu

pehko, tuhjo – pensas t. pensasmainen muodostuma; tiheikkö

Ruškien smorodinan pehkoloissa on äijä marjua. – Punaherukkapensaissa on paljon marjoja. Pihlajan puut kašvetah tukullah, tuhjot šemmoset ollah. – Pihlaja kasvaa pensasmaisena.

Karvijaispenšaš. Kuva: Olga Karlova

marjapenšaš – marjapensas

penšahikko – pensaita kasvava maa; tiheikkö

lannottua, höistyä, tuahita – lannoittaa

Pitäis lannottua / höistyä / tuahita karvijaismarjan penšahat. – Pitäisi lannoittaa karviaismarjapensaat.

lanta, höistö, tuah – lanta

Levitän tatehet pehkon alla. – Levitän lannat pehkon alle.

lannoteh / lannotanta-aineh, höisseh / höissäntäaineh, tatehinta-aineh – lannoite, lannoitusaine

multa – multa

Ševotan / piekšän multua ta tuhkua keškenäh. – Teen mullan ja tuhkan sekoituksen.

Kašvien issutanta-aika. Kuva: Pixabay

taimen – taimi

Issutan manšikantaimenet. – Istutan mansikantaimet.

manšikkamua – mansikkamaa

kaššella – kastella

Kenpä kaštelou marjapenšahat? – Kuka kastelee marjapensaat?

kitkie – kitkeä

rikkaheinä – rikkaruoho

Mie kiten manšikkamuata. – Minä kitken mansikkamaata. Oletko šieki mitänih kitkömäššä? – Oletko sinäki mitään kitkemässä?

Mimmoni? Min makuni? – Millainen? Minkä makuinen?

marjasa, marjakaš – marjaisa, runsaasti marjoja kasvava

Onpa marjasa / marjakaš tämä mečän aukie! – Onpa runsaasti marjoja tällä metsäaukealla!

marjahini – marjainen, marjojen tahraama

Marjajuomini tahi marjahini juomini. – Marjajuoma.

Kačo šie, kun ollah marjahiset kiät! – Katso, kun kädet ovat marjassa (värjäytyneet).

Mussikkašormet. Kuva: Pixabay

mehukaš, mehuni, mehövä – mehevä

Kypšet hillot ollah mehukkahat / mehuset / mehövät. – Kypsät lakat ovat meheviä. Kuarnehuš on hyvä janoh, mehövä on. Mečäššä ollešša kun vain pistelet šuuh. – Variksenmarja on hyvä janoon, mehevä on. Metsässä ollessa kun vain pistelee suuhunsa.

makie – maukas, hyvänmakuinen

Vain kuin makiet malinaiset ollah! – Onpa hyvänmakuisia vattuja!

muikie – hapan

Karpalošša on muikie maku. – Karpalo on maultaan hapan. Limoni on ylen muikie. – Sitruuna on hyvin hapan.

karkie – karvas, kitkerä

Katajanmarjat ollah karkiet mavultah. – Katajanmarjat ovat karvaita.

mesimakie – hyvä ja makea kuin mesi

Tahotko maissella mesimakieta hepokkua? – Haluatko maistaa maukkaita mesimarjoja?

hieno – pieni

Tänä vuotena on hienuo mussikkua. – Tänä vuonna mustikat ovat pieniä. Hienot puolamarjat šurvon ta hyvyä meštuo niistä šuan. – Kooltaan pienet puolukat survon ja saan niistä hyvää marjapöperöä.

Marjašyömiset – Marjaruokia

marjameštu – survotuista marjoista ja ruisjauhoista t. talkkunasta sekoitettu marjapöperö

Mie luajin meštuo puolamarjoista. – Minä teen marjapöperöä puolukoista.

Meštu še potristau. Kuva: Olga Karlova

marjavesi – marjamehu

Keitettyö marjavettä šanotah vielä morššiksi, a šurvotušta marjašta luajittu on šiitä še vain marjavesi. – Keittämällä valmistetusta marjamehusta käytetään nimiä ‘marjavesi’ ja ‘moršši’, mutta survottuihin marjoihin vettä lisäämällä valmistettu juoma tunnetaan ainoastaan nimellä ‘marjavesi’.

puolavesi – puolukkamehu

moršši – keitetty marjamehu

Miun čikko tykkyäy puolamorššie. – Siskoni pitää puolukkamehusta.

marjakiisseli – kiisseli, marjasoppa

Muamo keittäy karpalokiisselie / kiisselie karpalošta. – Äiti keittää karpalokiisseliä / kiisseliä karpaloista.

juuppo – ruis- t. perunajauhoilla suurustettu marjakeitto

vispipuuro – vispipuuro

Vispipuuro pitäy piekšyä kuohkiekši. – Vispipuuro täytyy vatkata kuohkeaksi.

Vereštä marjua vuahtikerman kera. Kuva: Olga Karlova

kuivata, kuivattua – kuivata, kuivattaa

Malinua, mussikkua ta pihlajanmarjua kuivatah ta šiitä juuvvah. – Vadelmia, mustikoita ja pihlajanmarjoja kuivatetaan ja sitten juodaan. Tykkyätkö šie malina-, muššikka- vain pihjalajanmarjačäijyö? – Pidätkö vadelma-, mustikka- vai pihlajanmarjateestä? Kuivatut mussikat ollah hyvät vaččah. – Kuivattuja mustikoita käytetään vatsavaivoihin.

keittyä – keittää

Myö kuivuamma, keitämmä, šurvomma ta jiävytämmä (=pakaissamma) meččämarjoja talven varah. – Me kuivaamme, keitämme, survomme ja pakastamme metsämarjoja talven varalle.

varen’n’a – hillo

Keitän manšikoista varen’n’ua. – Keitän mansikoista hilloa. Himottais juuvva čäijyö hillovaren’n’an kera. – Tekisi mieli juoda teetä lakkahillon kera.

valuttua – valuttaa

Pihjalanmarjat on hyvä peššä ta valuttua šieklašta läpi. – Pihlajanmarjat on hyvä pestä ja valuttaa seulan läpi.

šurvuo – survoa

Ennein šurvoma puolat korvoiloh, nykyjäh šurvotut marjat šäilytämmä poluuta-ašteissa tahi lasipurkkiloissa. – Ennen survoimme puolukoita saaveihin, nykyään survottuja marjoja säilytämme emaliastioissa tai lasipurkeissa.

liččuo, ličottua – litistää, painella; survoa, muhentaa

Ličo / ličota marjat hyväsešti! – Survo marjat hyvin!

paistua, sriäppie – leipoa

Paistakka marjapiirua! – Leivotaan marjapiirakka! Mie olen sriäppin kukkuo mussikašta / mussikkakukkuo. – Olen leiponut mustikkakukkoja.

mussikkapiirua – mustikkapiirakka

mussikkamaito – mustikkamaito

marjapiirua, marjapiirakka, marjakaini – marjapiirakka

Muamo rupieu sriäppimäh marjakaisie. – Äiti leipoo marjapiirakoita.

Marjapiirua puolašta. Kuva: Olga Karlova

marjašanki – marjapyörö

Marjašankie luajitah puola- tahi mussikkamarjašta. – Marjapyörön täytteenä on tavallisesti puolukoita tai mustikoita.

jiävyttyä, panna pakkaseh – pakastaa

Panin tartukit pakkaseh. – Pakastin tyrnimarjat. Oletko jiävyttän konšanih hepokkua? – Oletko joskus pakastanut mesimarjoja?

vajota – vajota, vajeta

Kyllä ne marjat vajotah pakaštimešta. – Kyllä ne marjat häviävät (tulevat syödyksi) pakastimesta.

Lisyä rahvahan käytöššä olijua marjannimie šekä muutaki marjua (huom. ei-šyötävyäki) – Lisää kansanomaisessa käytössä olevia marjojen nimiä

voimussikka – musta kiiltäväpintainen mustikka

kurenmarja – karpalo

puppelo (ruaka hillo) – lakan raakile

mesimarja – rusina

šikuri, čikuri, šijanmarja, muštamarja, vesimarja – variksenmarja

muamalina, muamuuroini, hepukkaini – mesimarja

viinamarja – viinirypäle

Huom. niisi deminutiivimuotoja: juopukkaini, mussikkaini, malinaini, puolukkaini, hepokkaini ta n.i.

Poimičašša on juopukkaista, malinaista ta hepokkaista. – Marja-astiassa on juolukoita, vattuja ja mesimarjoja.

linnukka ~ linnukkaini ~ linnunkaini, luukkomarja, luumarja, kivimarja – lillukka (Rubus saxatilis) – костяника

Linnukan marjat ollah muikiehkot ta šuurikiviset tahi -luiset. – Lillukan marjat on hapahkoja ja suurikivisiä.

hukanmarja, kivipuola, kuolienmarja – sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) – толокнянка обыкновенная

Kivipuola on värikašvi, šen varrešta šuau šiniharmuata ta muštua värie. – Sianpuolukka on värikasvi, sen varresta saa siniharmaata ja mustaa väriä.

kiänmarja – näsiä, kansanomaisesti myös riidenmarja (Daphne mezereum) – волчеягодник обыкновенный

Kiänmarjat ollah myrkylliset, myrkykkähät ollah šen lehetki. – Näsiän marjat ja lehdet ovat myrkkyllisiä.

pakačču, pakačunmarjat; pakačin, pakaččimenmarjat – paatsama (Frangula alnus) – крушина

Pakaččimenmarjua ei šua šyyvvä. – Paatsaman marjoja ei saa syödä.

Šananpiätä, šanontua ta vertahušta, kumpasissa mainitah marjua – Marja-sanojen kuvaannollista käyttöä

on kun / kuin muan marja – kaunottaresta

on kun / kuin marjani aholla – kaunottaresta

nämä ollah kukkasie, marjat on ieššä päin – vielä ei ole hätä

tämä ei ole kukkasie, tämä on marjasie – vakavasta tilanteesta

hot marjani mečäštä / muašta tai še puolekkah – elämme sovussa, jaamme kaiken puoliksi

karjuu kun / kuin marjavuaran kontie – kovasta huutamisesta

ei ni peittopohjua šuanun – vähäisestä marjasaaliista

čumu čukkeroini (marja-aštie) – kukkurainen, täpötäysi

mussikkaista et peitočči / peitokkali šyö, šuu muštenou / muštuu – sanotaan näin silloin, kun salainen tieto paljastuu

kyynälet kun / kuin karpalot – itkeä pillittää

marjamäki vaštah – tulkoon paljon marjoja (toivotus marjaan menevälle)

Marjamäki šiula vaštah! Kuva: Olga Karlova