Mändymäen nimistö
Luatin Karjalaista nimissöntutkimušta -kurššilla opaššušvuotena 2023–24: Ravan Elena / Elena Rapa
Päivännoušu-Šuomen yliopisto
Karjalan kielen elvytyšprojekti
Mändymäen kylä
Mändymäen kylä on moine čoma kylä, kušša eläy eri luatuh pakasijie karjalaisie. Eräš pakajau, toini pagizou. Šentäh kylän nimissöššäki šuattau nähä eriluatuista nimitäntätapua, esimerkikši talonnimilöissä: Ončintalo, Mämminpertti, Rebola. Kylän eläjät ollah harjauvuttu toini toisen pakinaluatuh, ta hyö šovušša kučutah erähie kohtie esimerkiksi soinnillisien konsonanttien kera ta erähie šliäppä-s:n kera. Nikenen mieltä še ei pahota.
Kartašša voit nähä erähät kyläššä eläjät ristikanšat, heijän talot ta šiivatatki. Osa kylän keškilinnuaki näkyy kartašša. Keškikyläššä elikkä ryhjäššä ollah kylän tärkiet kohat: Mändyškola, Pohjaismännikkö (kalmismua) ta Bibliotiekka Lintuni. Ryhjäššä ollah niise erähät yritykšet ta laukat: Niekla ta Lanka (Hukan Annin käsiruatolaukka), Mauran pikkaraini n’amulaukka, Jelin (Jelenan) koufeičuppuni ta Mämmin marketti. Muut ryhjän tärkiet laukat ta paikat ollah jiäty kartan ulkopuolella.
Keškikylän päivänlaškuh päin männeššä jo piäšemmä luonnon kešellä: on Pieni- ta Šuurimeččä, on vesistyö, on Rebolan muatila. Rebolan muatilalla ollah Kagramua, melliččä ta lehmät Joučikki ta Ruško. No, on Pekkalaššaki šiivattua. Pečan Muariella on kakši hevoista: Julla ta Pruuni. Hukan Annilla on Mučči-koira, ta Ončintalošša eläy Kikki-kišša.
Kylän reunalla on Mändymägi, kumpasen mukah kylä on šuanun nimen. Mäki on niin korkie, jotta še näkyy keškikyläh šuaten. Mäen juurella on Kondiemeččä. Nimi on tullun šiitä, kun šielä on nähty kontieta. Šamah tapah on nimetty Joučenjärvi – šiih järveh jouččenet keräyvytäh kevyällä ta šykyšyllä. Mändymäen takana on Taganiitykši kučuttu niittyaloveh. Ta kun šiitä kačahamma šuveh, on kartan alahana Melliččäniitty. Šen nimi tottaš tulou šiitä, kun niityllä seisuos’s’a šuau nähä joven toisella puolella olijan Rebolanmelličän.
Erähät Mändymäen tiet ollah –polgu-loppuhiset, šentäh kun niijen teijen paikalla ollah ennein oltu kaijat polut, ka kylövehen tarpehen mukah niistä ollah tultu šuuremmat tiet. Hoš teijen šuuruš onki kašvan, on vanha nimi jiänyn elämäh. Keškikylällä tiet ollah –katu ta –uuličča-loppuhiset: pissyššä olijat tiet ollah uuličat ta šiitä muut jo ollah kavut.
Nimien luvettelo
Ristikanšat
Hukan Anni
Mämmin Miša
Pečan Muarie
Revon Iivana
Ravan Jelena
Häkin Maura
Ončin Duarie
Ončin Olga
Kotielukat
Mučči (koira)
Kikki (kišša)
Pruuni (heponi)
Julla (heponi)
Ruško (lehmä)
Joučikki (lehmä)
Talot
Rebola
Pekkala
Rabala
Mämminpertti
Anninpertti
Häkinpertti
Ončintalo
Palvelut, firmat ta muut
Mauran pikkaraini n’amulaukka
Mämmin marketti
Niekla ta lanka (Annin käsiruatolaukka)
Jelin koufeičuppuni
Bibliotiekka Lintuni
Pohjaismännikkö (kalmismua)
Mändyškola
Rebolanmelliččä
Luonto
Kondiemeččä
Kagramua
Joučenjärvi
Joučenjogi
Kivilakši
Kaidašuari
Pienimeččä
Taganiitty
Mändymägi
Melliččäniitty
Šuurimeččä
Suviranda
Hillošuo
Kavut
Suvikadu
Laukkauuličča
Školauuličča
Pohjaiskadu
Rebolanpolgu
Linnanpolgu
Randauuličča
Pekkalanpolgu
Keskikadu