Kuču kostih tovarissua karjalakši: Maitopyhälašun kuččutekstit

Karjalan kielen elvytyšprojekti, 2023–2024

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Kuin vois lisätä karjalan kielen käyttyö jokapäiväseh elokšeh? Ka rupie kirjuttelomah viestie ta työnnä hoš kučču mihnih pitoh, pruasniekkah tahi kostih omalla tovarissallaš tahi heimolaisellaš.

Alahampana olijat kučut on kirjutettu kevyällä 2023 pietyllä vienankarjalan pakinakurššilla. Kurššin opaštajana on ollun Olga Karlova. Kučut on kirjutettu kotiruatoloina, ta kuččuloih opaštujat tai opaštaja on vieläi vaššattu pakinačuppusissa pienjoukkoloissa yheššä ruatuas’s’a. Kuččutekstie on yhekšän ta erähih on luajittu ušiempiki vaštauš.

Karjalan kielen opaštajat voijah kurššiloillah antua opaštujilla luajittavakši tämän moista kirjutušharjotušta:

• Kotiruato. Tulijana pyhänäpiänä on Maitopyhälašku. Kuču kostih tuttavua lapšiperehtä. Kirjuta heilä viesti. Šanele mih aikah kučut, mitä voitta ruatua yheššä, mitä šyömistä taričet. Muissa kaunehešti alottua tai lopettua kuččuviesti.
• Joukkoruato. Lukekkua yheššä kuččutekstijä. Smiettikkyä pakinačuppuloissa vaštaukšie kuččuloih. Yhteh kuččuh voipi vaššata positiivisešti (jotta piäšet tulomah), toiseh negatiivisešti (et voi tulla).

Kuččuteksti 1

Terveh čikkosein tai koko pereh!

Tulijana pyhänäpiänä on maitopyhälašku ta tahtosin koko šiun perehtä kuččuo miun kotih. Šyömmä maitopyhälašunpullat ta juomma kaffie i lapšet šuahah tietenki limonatie. Šiitä šittein smietin, jotta läksisimä čurnimah Šuvilahen mäkeh, kumpani on šiinä rannašša – tiijät varmašti šen kohan.

Työnnällä miula vaštuu serotah männeššä, jotta tulettako pruasnuimah koko joukolla, passipo.

Tervehyisin

šiun velli 

Vaštauš kuččuh:

• Terveh,

mukava olis tulla ta näkeytyö! Tulemma hyvillä mielin, ta lapšetki varmašti tykätäh i pullista i čurninnašta.

Näkeyhymmä šilloin!

Tervehyisin

čikko

Kuččuteksti 2

Terveh teilä!

Mitäpä työ ruatta tulijana pyhänäpiänä? Šehän on Maitopyhänlašunpäivä, tulisija meilä kostih, viettäsimä pruasniekkua yheššä. Meinuan sriäppie pullie, šuattasima yheššä lapšien keralla luatie niih šiämet. Mänisimä šiitä lähehisellä vuaralla čurnimah čunalla ta luitomah luitočulla.

Risto šuattais vejellä motočunalla rahvašta vuaran piällä ta šiitä tuaš šuapi čurnie alahakši.

Šaisima luatie ropivon šiih kovalla ta paistua makkarua koko matkoveh. Paššuauko teilä, näkeyvymmäkö hoti 11 aikah?

Tervehyisin

Sirpa

Vaštauš kuččuh:

• Terveh Sirpasein,

ylen hyvin paššuau! Passipuo kučušta. Lapšet hyvillä mielin hämmennetäh pullilla šiämie 🙂 Čunat ta luitočut ollah niise mieltä myöten. Totta myö ičeki karhuamma vuarah? Motočunalla vejellä ei tottaše pie. No kaččokkua iče, heponi ei niä… Tulemma 11 aikah.

Ilosin tervehyisin

Annin kanšoveh

Kuččuteksti 3

Terveh!

Tahtosin kuččuo teijät koko perehen kostih tulijana pyhänäpiänä, konša on Maitopyhänlašku. Ajattelin niin, jotta alkuh mänisimä čurnimah kirikön termällä ta šiitä tulisima murkinalla meilä. Mie taričen hernehrokkua ta pyhänlašunpullua. Paššuauko 12 aikah? Vai pitäiskö šuorita aivompah? 

Mie kävin pipliotiekašta uuvven stolapelin, miušta še on mukavaini. Tahtonetta, peluamma šiih kaikin.

Toivon, jotta näkeyvymmä pyhänäpiänä! Mie jo äijälti vuotan! Tulkua terveh!

Tervehyisin

Nunnu

Vaštaukšet kuččuh (3):

• Terveh Nunnu armaš!

A kun oli mukava šuaha šiulta viestie, passipuo kuččumua! Tulemma päiväšiämellä, tuo 12 meilä juštih paššuau. Kuni huomenešveron šyömmä, čunat keryämmä tukkuh ta kaikki kintahat ta muut tarpehet löyvämmä. Tiijät šie miän matkovehta.. Uuši stolapeli, vot šei hyvä! Näkeyvymmä kirikön termällä.

Ilosin mielin

Joukenie ta muut sluatniekat

• Terveh šiulai Nunnu!

Prosti meitä, a emmä piäše tällä kertua. Miät on vet jo kučuttu toisualla ta mänemmä nuapurilinnah heimolaisie tiijuštamah. Stolapelie peluamma toičči ta ylen tahtosima šitä šiun kera ruatua.

Pisy tervehenä ta čurnikkua hyvin, piäššettä čurnimah.

Tervehyisin Tarja, Kati ta Kai

• Voi Nunnu hyväččäini, kun emmä piäše!

Juštih muamakalla on 70-vuotispäivä, ta mänemmä pruasnuimah. Moušot šuattasima pelata šitä uutta stolapelie tiän keralla toisena netälinloppuna, konša teilä passuais?

Pitäkkyä vesselyä Maitopyhänlaškuo!

Tervehyisin

Sirpa ta Tiina

Kuččuteksti 4

Terveh Katri! 

Kuin työ voitta? Olettako työ kaikki pisyn tervehinä? Tänä talvena kulkou äijä mitä lienöy virussi- ta tarttujatautie, a ne meijätki löyvettih, ka nyt olemma lopulla tervehtyn. Himottais jo näkeytyö teijänki kera. Tulisittako työ – šie, Pekka ta tiettäväini teijän lapšet – meilä kostih Maitopyhänlašun päivänä? 
 
Huomenekšella mie meinuan sriäppie pyhänlašunpullie, a niih voimma yheššä luatie erilaisie šiämijä, šentäh kun varšinki lapšet ei ušeimičči šuvaija mantelišiämie. Pullan šiämeh voipi laittua i varen’n’ua, meilä šitä on vavarnoista tai mussikkaista. 
 
Mie ehottasin, jotta tuletta puolenpäivän aikah. Moušot enšin čurnimma čunilla miän pihalla, missä on hyväččäini termä pyhänlaškuo varoin. Šillä aikua keittijöššä kypšyy kiukuaosrahuttu. Jälkiruuvvakši šyömmä ne pyhänlašunpullat čäijyn, kahvin tai mehun kera. Šiitä rupiemma hoti mihnih stolapelih tahi kinuo kaččomah… 
 
Ka kuin työ vaštuatta kuččuh, paššuauko teilä? Tulkua terveh, myö teitä vuotamma. 
 
Tervehyisin
Tiina perehineh 

Vaštauš kuččuh:

• Terveh teilä!

Passipuo viessistä. Tervehenä olemma ollun ta ylen himottais teitä jo nähä. Tulemma hyvillä mielin pyhänäpiänä, passipot kuččumua! Hyväččäisen programman olet smiettin, meilä kaikki paššuau. Kiukuaosrahuttu – lapšuon maku! Prosti, ka ihan nölki rupei valumah.. Äijälti jo vuotamma Pyhälašun pruasniekkua.

Šano kaikilla tervehyisie!

Katri, Pekka ta koko pešoveh

Kuččuteksti 5

Tulkua terveh čurnimah!

Terveh kaikki potruškat ta perehet!

Tulkua terveh maitopyhänlašun päivänä 5.2.2023 čurnimah Kaivopuisson šuureh mäkeh klo 14!

Ottakkua omat čunat keralla ta lämmintä vuatehta piällä!

Mäjenlašun jäleštä taričemma kahvie, palavua mehuo ta pyhänlašunpullie vavarnohillon ta kermavuahen kera.

Näkeyvymmä Maitopyhänlašun päivänä!

Tervehyisin

Mari

Vaštauš kuččuh:

• Terveh Mari ta pereh!

Kučču on kaikilla mieleh, passipo šuuri. Himottais nähä ta pityä yheššä vesselyä. Programma on ylen mukava. Vavarnovaren’n’a on miän kaikkien nämnä!

Näkeyvymmä pyhänäpiänä!

t. Miihkalin artteli

Kuččuteksti 6

Terveh pitäštä aikua!

Mitä teilä kuuluu? Onko teilä mitä pluanie-šuunnitelmua Maitopyhälašukši? Još ei ole vielä, ni tulkua meilä kostih. Ottakkua lämpimät vuattietki matkah!

Huomenekšella mie paissan lettuja ta keitän hernehkeittuo. Lettujen kera taričen teilä miun keittämyä varen’n’ua! Miušta še on makie. Eklein tovarissa toi kostinčakši šuolattuo mähnyä! Oikein hyvä še mähnä on! En ole konšana šyönyn lettuja mähnän kera, šuamma nyt maissella! Lapšien kera sriäpimmä pyhänlašunpullat Sirpan reseptin mukah. Šiitä lapšet šuahah iče täytellä niitä mantelišiämellä. Päivällisen jälkeh voimma lähtie čurnimah ta otamma vieläi evähät matkah! Juomma čäijyt šielä.

Vuotan šiun vaštaušta!

Tervehyisin

Irma

Vaštauš kuččuh:

• Terveh ta passipuo kuččumua!

Mielellänä tulemma mähnälettuloilla. Pyhänlašunsriäpnät mantelišiämellä niise ollah mieleh. Čurnimah ois hyvä piäššä, lekutamma nivelie 🙂

Terv. Olgan joukko

Kuččuteksti 7

Terveh Katti ta pereh!

Pyhänäpiänä 19. tuiskukuuta on Maitopyhälašku. Entisen tavan mukah myö kučumma teijän perehen pruasnuimah pyhälašunnetälie. Enšin myö mänemmä čurnimah ta luistelomah. Ottakkua ahkivot, čunat, luitočut ta luistimet keralla. Elkyä unohtakkua kypärie. Työ moušot muissatta, jotta läššä meijän kotie on šuuri luissinkenttä ta korkiet termät. 

Šiitä myö lähemmä meilä šyömäh. Mie keitän hernehrokkua ta sriäpin pyhänlašunpullie meitä varoin. Lapšien kera myö voisima paistua kakkarua ta viimekši kisata mitänih mukavua ennein Šuurtapyhyä. Šuureššapyhäššä ei šua ollenkana kisata nimitä. 

Myö alotamma pruasniekan klo 12. Paššuauko še teilä? Työnnällätkö, Katti, miula viestie. Ylen mukavua olis teijän kera näkeytyö ta viettyä aikua!

Myö vuotamma teitä kostih! Tulkua terveh!

Tervehyisin Kerttu

Vaštauš kuččuh:

• Terveh Kerttu armahaisen!

 Passipuo mukavašta viessistä. Tiettäväini meilä paššuau, kun vain työ keštänettä pityä miän arttelie omina vierahina päivän pitän. Luitočut, čunat ta muut veššat otamma matkah. Piemmä vesselyä yheššä ennein Šuurtapyhyä. Kohta näkeyvymmä.

Parahin tervehyisin

Katti ta päntöveh

Kuččuteksti 8

Terveh teilä!

Tulkua miula kostih pyhänäpiänä 13 aikah, konša on Maitopyhälašku. Taričen hernekeittuo ta luajimma yheššä pyhänlašunpullie, kumpasissa on mantelišiämet. Čurnimah emmä piäse kun ei ole lunta, a miula on uušie šuarnakirjoja. Ne ollah vienankarjalakši, ka poikkoit lapšet šuahah niistä tolkun.

Tervehyisin Kati

Vaštauš kuččuh:

• Terveh Kati,

tulemma tulemma, šuuret passipot kuččumua! Hernehkeitto on makie, meilä kaikin šitä mielelläh šyyvväh. Šuarnat karjalakši ne ne vašta ”maissutah” kuin lapšilla niin ni meilä ruavahilla. Vuotamma vaštauvuntua innolla!

t. Outi ta pereh

Kuččuteksti 9

Terveh!

Tulkua terveh meilä Maitopyhälašun pruasniekkah kahentoista aikah. Šyömmä enšimäin hernehrokkua ta kakkaroja varen’n’an kera. Šiitä lähemmä luistelomah tahi čurnimah. Voimma niisi kisata umpihankešša jalkamiäččyh. Šiitä mänemmä iltapäivällä kovalla ta luajimma ropivon. Paissamma makkarua. Juomma palavua mehuo ta šyömmä pyhänlašunpullie mantelišiämellä. Voimma kisata korttiloih meijän koissa vielä illalla.

Tervehyisin Tarja

Vaštaukšet kuččuh (2):

• Terveh Tarja hyvä! Passipuo viessistä, tulemma hyvällä mielellä kakkaroilla hillovaren’n’an kera. Otamma luistimet ta čunat matkah. Himottau rutompah piäššä kalpassun paistoh! Kohta näkeyvymmä. Pisykkyä tervehenä!

t. Väinö ta pešoveh

• Terveh Tarja ta pereh!

Passipuo kuččumua! Mielelläh tulisima, ka pahakši mielekši emmä piäše. Prostikkua! Äijä olis kaikkie mukavua teijän kera ruattavua, vain myö ämmöläh šuoriemma. Tulemma toičči! Olis mukava nähä!

Pisykkyä tervehenä!

t. Kerttu, Tapani ta Nunnu