Lykkylä da sen nimistö

Luadinuh Karjalaine nimistöntutkimus -kursan opastui Jaana Petsalo

Päivännouzu-Suomen yliopisto 2025

Lykkylä on fantaziiruittu, hyvien ristikanzoin karjalaine kylä, kui suarnukylä libo utoupii. Kylä on sevoitus mennyžytty, nygyaigua da tulijua aigua. Kylän vahnu nimi on Plakettila, sendäh gu kylän enzimäzet eläjät oldih Plaketin Iivan da Oksenja. Hyö vikse paistih plaketettih. Vie nygöigi jogahizes perehes on vähimyölleh yksi Iivan libo Oksenja. Kylän läbi virduau Pitkyjogi (ammuine Kuukasjogi), kudai on juuri kylän kohtas kui järvi, moine levei, sendäh järven nimi on Leveijärvi. Hos kylä ongi virrallisesti karjalankieline, se on monikieline da rahvahienväline, onhäi sinne tulluh se-tämä ristikanzu ezimerkikse Ruočispäi.

Läs kai kyläläzet eletäh Pitkyjoven libo Leveijärven Pohjasrannal. Pohjasrannal on taloloin ližäkse meččiä (Buolumeččy, Must’oimeččy), suodu (Zolotoisuo) da kolme suurembua vuarua (Zavodanselgy, Ruočinmägi, Pimeigora). Zolotoisuo on hyvä šl’uboipaikku, da sen keskel on Joučenlambi, kudai on tundiettu ihan ulgomualoilgi, onhäi sen kunnivokse luajittu kuulužu sävellysgi. Pimeigora on moine varattavu vuaru, sinne ei pie mennä yksin. Ga siegi eläy se-tämä pereh, vähimyölleh Kondien, Hukan, Reboin da Jänöin perehet. Ga voihäi sie eliä toiziigi perehii. Joven libo järven toizele puolele piäzöy pitkin Pitkysildua (Bobazavodan lähäl) da Papinsildua (Časounan lähäl). Pohjasrannal on Kylyrandu, kylän uindurandu. Kylyrannandorogu on Pohjasrannan piädorogu.

Suvirannal on Pogostu da Časounandorogu, kylän piädorogu. Časounandorogan toizes piäs on pravoslaunoi časounu da Kuuzikko, kylän kalmoimua, toizes piäs linnantaloi, hos eihäi kylä virrallizesti nimi linnu ole. Kyläs on vai yksi uuličču, Ministranuuličču, ga se on sen periä, gu kyläs eli ammui yksi ministru, kudai vältämättäh tahtoi omassah uuličan. Nimekse annettih Ministranuuličču, gu hänen nimi, Tollo-Iivan, ei olluh kyläläzien mieles ihan pättävy uuličannimen pohjannu. Kylän nygöine burgomistru eläy Tollo-Iivanantalois Ministranuuličal.

Kyläs lövvytäh kai peruspalvelut: Pogostan škola, Päivykodi Čiučoi, Vahnoinkodi Päivypasto, Bibliotiekku, Bol’ničču, Uindu- da sportuhalli, Policii da sen yhtevykses Mustu loukko -tyrmy.

Lykkylän tärgevin yritys on Bobazavodu kylän Pohjasrannal. Se on kylän alallizen talovehellizen nouzukavven sellitys, kui Kalevalan Sampo. Zavodas ruadau enäm 50 ruavonruadajua. Virrallizen statistiekan mugah ruavottomuttu kyläs ei ole, ga kaikin tiettäväine tiijetäh, gu Lašku-Juakoi ei kävy ruadoh, ga muite häi on ihan putin mužikku. Kylän Suvirannal on monenluadustu yritysty, ezimerkikse Tyhjypagin-gaziettu, Tukku- & Massažusalon, Kukkulaukku Bukiettaine, Koufeilu Čuaškuine, Restoranu Torielku, K-laukku (K kui Karjala), Kengylaukku Šiblietty, Sobulaukku Pluat’t’u, Banku da vie Kinoteatru Monolougu.

Kylän suuri da kallis pruazniekku on Valašin pruazniekku, kudamua pietäh heinykuul. Pruazniekkah kerävyy joga vuottu äijy rahvastu toizisgi kylispäi. Kylän pappi on maltačču pajattai, sendäh hänen nimi ongi Šurkku Pajattai, ga virrallizesti häi on Aleksandr Pevtzov.

Kylän taloinnimet ollah enimyölleh taloi- libo kodi-loppuzet, ezimerkikse Semointaloi da Johorankodi. Semointalois eläy Mišin Semoi perehenke da Johorankois Mišin Johora perehenke. Velleksil on suuret perehet da äijy lastu: An’oi, Ol’oi, Mat’oi, Peša, Oleksei, Vas’oi, Ondrei, St’oppi, Mit’oi imi. Velleksien mučoit ollah Anna-nimizet, ga tostu sanotah Annikse.

Pohjasrannan Ruočinselläs eläy pieni tyttöine suures talois. Tyttözen virrallistu nimie ei tiijä niken, gu eihäi häi kävy ni školah, ga händy toiči kučutah Ruočinsellän Pepikse. Hänen muamo on mennyh tuonilmazih jo ammui, ga hänen tuatto vikse eläy Suvimerel. Ruočinselläs ruadau se-tämä muanruadai perehenke. Sie eläy ezimerkikse Lönnivuaran Eemeli libo virrallizesti Eemeli Lešonen, bodroi brihaččuine, kudai on tulluh kyläh perehenke pohjazespäi jo ammui. Hänen muamo kirjuttau joga päiviä tetrattih midägi starinua poigah näh.

Kyläs eläy da on elänyh monenluadustu ristikanzua, bohattua da köyhiä, nuordu da vahnua, piendy da suurdu, ga nenne pidäy mainita ihan eriže: Lašku-Juakoi da Tollo-Iivan (kudamat jo mainittih), Rapsakko-Oksenja, Šlungu-Jušši, Höblö-Iivan da Tora-Hilippä. Kyläläzien virrallizet nimet ollah käytös ylen harvah, eigo ne sendäh juohtuta ni mieleh. Ga ližänimet libo riäzitändynimet ollah vesselät da ylen kebjiet mustua, sendäh kaikin niilöi suvaijah da käytetäh hyväs mieles.

Kyläs eläy vai yksi kaži, Mikki, da yksi koiru, Vahti, ga net eletäh ihan omassah tahton mugah eri perehis. Kylän lehmilgi on nimet, ga niilöis tundietah muidu parem Enčikki da Toičikki, kylän urbuanat lehmät, sendäh gu net kävelläh Časounandorogal joga päiviä. Kyläs on vie kolme hebuo: mustu hebo Voronču, harmai hebo Zerku da valgei hebo Belkoi.

Tekstan kirjutti: Juana Pajattai / Mišin Juana / Mišin Johoran Pešan Lean Juana

Kartan luadi: E.P., Juanan ukko

Lykkylän nimistö

Plakettila, kylän vahnu nimi

Plaketin Iivan da Oksenja, kylän enzimäzet eläjät

*

Luonnonpaikat

Pitkyjogi (aij. Kuukasjogi)

Leveijärvi

Pohjasrandu

Suvirandu

Buolumeččy

Must’oimeččy

Zolotoisuo

Zavodanselgy

Ruočinmägi

Pimeigora

Joučenlambi

*

Sillat, kylänpiät, tiet

Pitkysildu

Papinsildu

Pogostu

Kylyrandu

Časounandorogu

Ministranuuličču

Kylyrannandorogu

*

Julgizet palvelut

1. Časounu

2. Kuuzikko, kalmoimua

3. Linnantaloi

4. Pogostan škola

5. Päivykodi Čiučoi

6. Vahnoinkodi Päivypasto

7. Bibliotiekku

8. Bol’ničču

9. Uindu- da sportuhalli

10. Policii da Mustu loukko -tyrmy

*

Yritykset

11. Bobazavodu

12. Banku

13. Tyhjypagin-gaziettu

14. Tukku- da Massažusalon

15. Kukkulaukku Bukiettaine

16. Koufeilu Čuaškaine

17. Restoranu Torielku

18. K-laukku

19. Kengylaukku Šiblietty

20. Sobulaukku Pluat’t’u

21. Kinoteatru Monolougu

*

Eläjät da taloit

22. Pajattai-Šurkantaloi, Aleksandr Pevtzov, pappi

23. Semointaloi, Mišin Semoin da Annan taloi;

Johorankodi, Mišin Johoran da Annan/Annin kodi

Lapsii: An’oi, Ol’oi, Mat’oi, Peša, Oleksei, Vas’oi, Ondrei, St’oppi, Mit’oi imi.

24. Ruočinsellän Peppi

25. Lönnivuaran Eemeli, Eemeli Lešonen

Hukan pereh

Jänöin pereh

Kondien pereh

Reboin pereh

Lašku-Juakoi

26. Tollo-Iivanantaloi, nygözen burgomistran kodi

Rapsakko-Oksenja

Šlungu-Jušši

Höblö-Iivan

Tora-Hilippä

*

Kodielätit da žiivatat

Mikki, kaži

Vahti, koiru

Enčikki, lehmy

Toičikki, lehmy

Voronču, mustu hebo

Zerku, harmai hebo

Belkoi, valgei hebo