Luukku 18
Luukku 18
Virallista Europan kielien päivyä pietäh 26. päivänä šyyškuuta. Piäidejana on noštua näkövih Europan monenmoiset kielet ta kulttuurit ta kielien opaštumisen tärkevyttä.
Europašša paissah 225 alkuperäiskieltä, kumpasista 24 on Europan unionin virallisie kielie ta 60 alovehellisie- ta vähemmistökielie.
Karjalan elvytyšprojektin šanaštojoukko on luatin šanakirjasen karjalan eri murtehilla tämän pruasniekan kunnivokši: Europan kielien päivän šanavakkani – Europan kielien päivän sanavakkane – Euroupan kielien päivän sanavakkaine. Šanavakkani on hyvä tovarissa, tahtonet tuttavuštuo karjalan kielen monenmoiseh pakinah!
Europan kielien päivän prasnuinnašta Šuomešša voit kaččuo lisyä Opaššušhallitukšen šivuloilta: linkki Opaššušhallitukšen šivulla.
Europan kielien päivän šanavakkani / Europan kielien päivän sanavakkane / Euroupan kielien päivän sanavakkaine
Tekijät / Luadijat Olga Karlova, Katerina Paalamo da Natalia Giloeva
Sanastoryhmä / Sanastojoukko
Varpuset pakinoilla
Kuva: Pixabay
Tämä pieni sanakirja on tehty sinulle, joka haluat tutustua karjalan kieleen. Hauskojen virkkeiden avulla voit tarkastella ja vertailla Suomessa puhuttavia karjalan murteita. Voitpa vaikka itsekin kokeilla karjalaksi puhumista! Opas on tehty suomeksi, vienankarjalaksi, eteläkarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Sanat ja lauseet esitetään tässä järjestyksessä.
Tämä šanavakkani on tarittu šiula, tahtonet tuttavuštuo karjalan kielen pakinah. Vesselien virkkehien kautti voit kačella ta vertual’l’a Šuomešša paistavie karjalan murtehie keškenäh. Voit ruveta ičeki pakajamah! Kirjani on luajittu šuomekši, vienankarjalakši, šuvikarjalakši ta livvinkarjalakši.
Tämä sanavakkane on luajittu siula, tahtonet tuttavustuo karjalan kielen paginah. Vesselien virkkehien kautti voit kačella ta verdualla Suomessa paistavie karjalan murdehie. Ičegi voit oppie paissa karjalaksi! Kniigane on luajittu suomeksi, vienankarjalaksi, suvikarjalaksi da livvinkarjalaksi.
Tämä sanavakkaine on luajittu sinuh niškoi, tahtonet tuttavuo karjalan kieleh. Vesselien virkehien vuoh voit kačella da verdailla Suomes paistavii karjalan murdehii keskenäh. Ičegi voit oppie paista karjalakse! Kniigaine on azuttu suomekse, vienankarjalakse, suvikarjalakse da livvinkarjalakse.
Miten sanotaan? Kuin šanotah? Kuin sanotah? Kui sanotah?
Terve! (yhdelle) / Terve! (useammalle)
Terveh! / Terveh teilä!
Terveh! / Terveh teilä!
Terveh! / Terveh teile!
Tervetuloa!
Tule terveh! Tulkua terveh!
Tule terveh! Tulgua terveh!
Tule terveh! Tulgua terveh!
Kiitos!
Passipo!
Passibo!
Passibo!
Mitä kuuluu?
Mitä kuuluu? Kuinpa asiet? Kuinpa elät?
Midä kuuluu? Kuinba dielot? Kuinba elät?
Midä kuuluu? Kuibo dielot? Kuibo elät?
Kiitos, hyvää kuuluu. / Kiitos, hyvin.
Passipo, hyvyä kuuluu. / Passipo, hyvin.
Passibo, hyviä kuuluu. / Passibo, hyvin.
Passibo, hyviä kuuluu. / Passibo, hyvin.
Hyvää syntymäpäivää!
Hyvyä šyntymäpäivyä!
Hyviä synnyndäpäiviä!
Hyviä roindupäiviä!
Anna anteeksi. / Antakaa anteeksi.
Prosti milma. ~ Anna antieksi. / Prostikkua milma. ~ Antakkua antieksi.
Prosti milma. ~ Anna andieksi. / Prostikkua milma. ~ Andakkua andieksi.
Prosti minuu. ~ Anna andiekse. / Prostikkua minuu. ~ Andakkua andiekse.
Huomenna nähdään!
Huomena näkeyvymmä!
Huomena nägeyvymmä!
Näimmökseh huomei! Huomenessah!
Viikonpäivät / Netälinpäivät / Nedälinpäivät / Nedälinpäivät
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| maanantai | ensiarki | enzimänargi | ezmäinargi |
| tiistai | toiniarki | toinargi | toinargi |
| keskiviikko | serota | kolmaspäivä | kolmaspäivy |
| torstai | nelläšpäivä | nelläspäivä | nelläspäivy |
| perjantai | piätinččä | piätinččä | piätteniččy |
| lauantai | šuovatta | suovatta | suovattu |
| sunnuntai | pyhäpäivä | pyhäpäivä | pyhäpäivy |
Tiistaina on minun syntymäpäiväni.
Toisarkena on miun šyntymäpäivä.
Toissargena on miun synnyndäpäivä.
Tossargen on minun roindupäivy.
Torstaina me pidämme yhdistyksen kokouksen.
Nellänäpiänä myö piemmä yhissykšen kerähmön.
Nellänäpiänä myö piemmä yhissyksen kerahmon.
Nellänpiän myö piemmö yhtistyksen kerähmön.
Lähtisitkö perjantai-iltana minun kanssani konserttiin?
Lähtisitkö piätinččänä illalla miun kera konserttih?
Lähtizitgö piätinččänä illalla miun kera konserttah?
Lähtizitgo piätteniččän ehtäl minun kel konsertah?
No, se sopii hyvin!
No, še hyvin paššuau!
No, se hyvin pädöy!
No, se hyvin pädöy!
Me käymme saunassa joka lauantai.
Myö joka šuovattana käymmä kylyh.
Myö joga suovattua käymmä kylyh.
Myö joga suovattua kävymmö kylyh.
Minä odotan jo kovasti sunnuntaita. Silloin vain katson televisiota ja kuuntelen musiikkia.
Mie jo äijälti vuotan pyhyäpäivyä. Šilloin vain kačon televiisorie ta kuuntelen musiikkie.
Mie jo äijällä vuotan pyhiäpäiviä. Siidä vain kačon televiizorua da kuundelen muuzikkua.
Minä jo äijäl vuotan pyhiäpäiviä. Sit vai kačon televiizorua da kuundelen muuzikkua.
Värit / Värit / Värit / Värit
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| punainen | ruškie | ruskie | ruskei |
| sininen | šinini | sinine | sinine |
| keltainen | keltani | keldane | keldaine |
| vihreä | vihrie | vihanda | vihandu |
| musta | mušta | musta | mustu |
| valkoinen | valkie | valgie | valgei |
| harmaa | harmua | harmua | harmai |
| ruskea | pruuni | bruuni | maksankarvaine, korišnevoi |
Kotona perheen kanssa / Koissa perehen kera / Koissa perehen kera / Kois perehen kel
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| perhe | pereh | pereh | pereh |
| äiti | muamo | muamo | muamo |
| isä | tuatto | tuatto | tuatto |
| isoäiti | ämmö | buabo | buabo |
| isoisä | ukko | diedo | died’oi |
| nainen, vaimo | naini | naine | naine |
| mies (sukup. ja puolisosta) | mieš | mies | mies |
| lapsi | lapši | lapsi | lapsi |
| lapsenlapsi | punukka | bunukka | bunukku |
| sisko | čikko, sisär | sizär | sizär |
| veli | veikko, velli | velli | velli |
| poika | poika | poiga | poigu |
| tytär | tytär | tytär | tytär |
Mitä me tänään tehtäisiin?
Mitäpä myö tänäpiänä ruamma? / Mitäpä myö rupiemma ruatamah tänäpiänä?
Midäbä myö tänäpiänä ruamma?
Midäbo myö ruammo tänäpäi? / Midäbo myö rubiemmo ruadamah tänäpäi?
Ollaan kotona ja katsotaan leffaa yhdessä.
Olemma koissa ta kačomma kinuo yheššä.
Olemma koissa da kačomma kinuo yhessä.
Olemmo kois da kačommo kinuo yhtes.
No levätään ja pelataan lautapelejä.
Ka levähämmä ta peluamma stolapelilöih.
Ka huogauvumma da kizuamma stolakizoih.
Ga huogavummo da kižuammo stolakižah.
Olen niin väsynyt, menen vuoteeseeni lukemaan.
Olen niin vaipun, mänen omah šijah lukomah.
Olen niin vaibun, mänen omah sijah lugemah.
Olen moine väzynyh, menen omah magavosijah lugemah.
Sunnuntaina mummo ja vaari tulevat kylään.
Pyhänäpiänä ämmö ta ukko tullah kostih.
Pyhänäpiänä buabo da diedo tullah gostih.
Pyhänpiän buabo da died’oi tullah gostih.
Ruoka / Šyömiset / Syömizet / Syömizet
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| kaurapuuro | kakrahuttu | kagrakuašša | kagrukuaššu |
| paistetut muikut | paissetut / suaritut mujehet | žuaritut riäpöt / mujehet | žuaritut riäpöit / mujehet |
| perunamuusi | potakkahuttu | survottu kartohka,
kartohkapudro |
kartohkusurvos,
kartohkupudro |
| riisi | riissu | riissu | riissu |
| makaronilaatikko | makaronipaissoš | makaronapaissos | makaronupastos |
| ranskalaiset | puikkopotakat | puikkokartohkat | puikkokartohkat |
| munakas | jiäliččämaito, jiälisniččä | jäisniččä | jäišniekku |
| tee | čäijy | čuaju | čuaju |
| kahvi | kahvi | koufi, koufei | koufei |
| leivonnainen | sriäpnä | tevos, paissos | pastos |
| karjalanpiirakka | kalitta | piirua | šipainiekku, näppipiirai |
| piimä | hapanmaito | hapanmaido | hapainmaido |
| kurkku | okurčča | ogurčča | ogurču |
| sushi | suši | suši | suši |
| pizza | pitsa | pitsa | pitsa/pizza |
Mitä me syödään illalla?
Mitä šyömmä iltasekši?
Midä syömmä ildazeksi?
Midä syömmö ehtäl ildazekse?
Kalaa ja perunaa.
Kalua ta potakkua.
Kalua da kartohkua.
Kalua da kartohkua.
Riisiä sienikastikkeella.
Riissuo šienisoussin / šienikaštimen kera.
Riissuo sienipainimen kera.
Riissuu sieni- libo gribasousan kel.
Mannapuuroa ja marjasoppaa.
Mannahuttuo marjakiisselin kera.
Mannakuaššua marjakiisselin kera.
Mannukuaššua muarjukiiselin kel.
Haluaisin teetä ja jonkin leivoksen.
Himottais čäijyö minnih makien sriäpnän kera.
Himottais čuajuo mingi magien tevoksen kera.
Himoittas čuajuu mingi magien piiraihuon kel.
Paistetut muikut ovat hyviä.
Paissetut mujehet ollah makiet!
Žuaritut riäpöt ollah magiet!
Žuaritut riäpöit ollah magiet!
Kaadatko kahvia minulle?
Kuatko miula kahvie?
Valatgo miula koufie?
Valatgo minule koufeidu?
Vaikka millaista (adjektiivit) / Mimmoista vain (adjektiivit) / Hos mimmoista (adjektiivat) / Hos mittumua (adjektiivat)
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| kevyt | kepie | kebie | kebjei |
| raskas | jykie | jygie | jygei |
| hapan | muikie | muigie | muigei |
| karvas | karkie | kargie | kargei |
| suolainen | šuolani | suolane | suolaine |
| maukas | makie, mavukaš | magie, mavukas | magei, mavukas |
| järkevä | tolkukaš | tolkukas | tolkukas |
| mieletön | tolkutoin | tolkutoin | tolkutoi |
| arka | varačču | varačču | varačču |
| rohkea | rohkie | rohkie | rohkei |
| riidanhaluinen | toračču | toračču | toračču |
| hyväsydäminen, lempeä | hyväšiämini | hyväsydämine | hyväsydämelline |
| kaunis | kaunis | kaunis, čoma | čoma, kauniš |
| söpö | hyväččäini | čoma | hyväččäine, čomaine, näbei |
| hyvätapainen | hyvävirkani | hyvätabane | hyvätabaine, hyväsanaine |
| hauska | vesselä | vesselä | vessel |
| hätäinen | hätähini | hädähine | hädähine, kiirehelline |
Tekisi mieli jotain suolaista.
Himottais mitänih šuolaista.
Himottais midätahto suolaista.
Himoittas midätah suolastu.
Järkevä idea!
Tolkukaš ideja!
Tolkukas ideja!
Tolkukas ideju!
Pitäkää hauskaa!
Pitäkkyä vesselyä!
Pidäkkiä vesseliä!
Pidäkkiä vesseliä!
Voi, ihan mieletöntä toimintaa!
A voi voi, mimmoista tolkutointa ruantua!
A voi voi, mimmoista tolkutoinda ruandua!
A voi voi, mittumua tolkuttomua ruandua!
Voi miten söpö nukke!
A voi mimmoni hyväččäini kuklani!
A voi mimmone čoma muččone!
A voi mittuine čoma tytti!
Luontoon / Luontoh / Luondoh / Luondoh
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| aurinko | päivä(ni) | päivä, päiväne | päivy, päiväine |
| kuu | kuutoma | kuudama | kuudam |
| tähdet | tähet | tähet | tiähtet |
| ukkonen | ukkoni | ukonjyry | jyry, ukonjyry |
| salama | tulenisku | tulenisku | tulenišku |
| sateenkaari | ukonkuari | ukonkuari, ukonvemmel | ukonvemmel |
| vesisade | vihma | vihma | vihmu |
| kuuma | äkie | räkki, ägie | räkki |
| kylmä | vilu | vilu | vilu |
| pakkanen | pakkani | pakkane | pakkaine |
| sumu | tumanto | tumana | tuman |
| räntä(sade), märkä lumi | räntä, röččä | rändä, röččä | röččy |
| jää | jiä | jiä | jiä |
| metsä | meččä | meččä | meččy |
| vaara | vuara | vuara | vuaru |
| joki | joki | jogi | jogi |
| järvi | järvi | järvi | järvi |
| sieni-/tattikori | šieni- /kripavakka | sieni-/gribavakka | sieni-/gribapoimičču |
| vene | veneh | veneh | veneh |
Aurinko paistaa, mennään metsään kävelylle!
Päivyä paistau, läkkä meččäh kävelömäh!
Päivä paistau, läkkä meččäh kävelemäh!
Päiväine pastau, läkkä meččäh kävelemäh!
Tänä syksynä puolukoita on runsaasti.
Tänä šykyšynä puolua on ylen äijän.
Tänä sygyzynä buolua on ylen äijä.
Tänä sygyzyn buolua on ylen äijy.
Katso, suden jäljet!
Kačo, hukan jälet!
Kačo, hukan jället!
Kačo, hukan jället!
Joku istuu tuolla joella veneessä, varmaan onkimassa.
Ken tuola jovella veneheššä istunou, tottaše on onkittamašša.
Ken tuala jovella venehessä istunou, onnakko on ongittamassa.
Ken nečie jovel venehes istunou, onnuako on ongittamas.
Syökö kala?
Nykiykö kala?
Nygiygö kala?
Näykkiygo kala?
Kylläpäs sää vaihtelee, tuleekohan sade.
Kaččuot työ kun šiä muutteliutuu, onnakko vihmumah rupieu.
Kaččokkua, kuin siä vaihtelou, onnakko vihma tulou.
Kaččuot, kui ilmu vaihtelehes, onnuako vihmu roih.
Kylmällä säällä on ihanaa päästä kuumaan saunaan.
Vilulla šiällä on mukava piäššä äkieh kylyh.
Vilulla siällä on ylen hyvä piässä ägieh kylyh.
Vilul siäl on ylen hyvä piästä räkkeh kylyh.
Mihin olet pistänyt korin, kun en löydä mistään?
Kunne olet čokannun vakan, kun en löyvä nimistä?
Kunneba olet čokannun vakan, kun en löyvä nikusta?
Kunnebo olet čökännyh poimičun, gu en lövvä nikus.
Oletko lähdössä marjaan?
Šuorietko / Oletko matašša marjah?
Šuorietgo marjah? / Oletgo lähtemässä marjah?
Oletgo lähtemäs muarjah?
Mitä sinä teet? (verbit) / Mitä šie ruat? (verbit) / Midä sie ruat? (verbit) / Midä sinä ruat? (verbit)
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| puhua | paissa | paissa | paista |
| oppia, opiskella | opaštuo | opastuo | opastuo |
| elää, asua | elyä | eliä | eliä |
| tehdä, työskennellä | ruatua | ruadua | ruadua |
| tehdä, valmistaa | luatie | luadie | azuo, luadie, ruadua |
| katsoa | kaččuo | kaččuo | kaččuo |
| nähdä | nähä | nähä | nahtä |
| kävellä | aštuo, kävellä | astuo, kävellä | mennä, astuo, kävellä |
| itkeä | itkie | itkie | itkie |
| nauraa | nakrua | nagrua | nagrua |
| lukea | lukie | lugie | lugie |
| kirjoittaa | kirjuttua | kirjuttua | kirjuttua |
| pelata, leikkiä | kisata, pelata, leikkie | kizata | kižata |
| odottaa | vuottua | vuottua | vuottua |
| rakastaa | armaštua, tykätä, šuvata | armastua, suvaija | armastua, suvaija, mieles pidiä |
| halata | ševätä | sevätä | sevätä |
| pelätä | varata | varata | varata |
| lähettää | työntyä | työndiä | työndiä |
Minä puhun aina äitini kanssa karjalaa.
Mie kaikičči pakajan muamon kera karjalakši.
Mie aivin pagizen muamon kera karjalaksi.
Minä aiven pagizen muaman kel karjalakse.
Kurssilla me opiskelemme karjalan kieltä.
Kurššilla myö opaššumma karjalan kieltä.
Kurssalla myö opassumma karjalan kieleh.
Kursal myö opastummo karjalan kieleh.
Missä te asutte nykyisin?
Missä työ nykyjäh elättä?
Kussaba työ nygöin elättä?
Kusbo työ nygöi elättö?
Me asumme Joensuussa.
Myö elämmä Jovenšuušša.
Myö elämmä Jovensuussa.
Myö elämmö Jovensuus.
Mitä sinä teet?
Mitäpä šie ruat?
Midäbä sie ruat?
Midäbo sinä ruat?
Minä teen tuohesta kukkaa omalle rakkaalleni.
Mie luajin tuohešta kukkaista omalla mielitietyllä.
Mie luajin tuohesta kukkaista omalla mielessäpiettävällä.
Minä luajin tuohes kukkastu omale mielespiettäväle.
Lähetä viesti, kun pääset koulusta!
Työnnä viesti, kun piäšet koulušta!
Työnnä viesti, kun piäzet školasta!
Työnnä viesti, konzu piäzet školaspäi!
Oletko nähnyt puhelintani?
Oletko nähnyn miun telefonie?
Oletgo nähnyn miun telefonua?
Oletgo nähnyh minun telefonua?
Iskä, rakastatko sinä minua? Minä rakastan sinua.
Pappa, tykkyätkö / armaššatko šie milma? Mie šilma tykkyän / armaššan.
Tata, armassatgo sie milma? Mie silma armassan.
Tata, armastatgo sinä minuu? Minä sinuu armastan.
Annahan kun halaan sinua.
Annahan mie šilma šepyän.
Anna mie silma sebiän.
Anna minä sinuu sebiän.
Naurattaako? (yksipersoonaiset verbit) / Nakrattauko? (yksipersonaiset verbit) / Nagrattaugo? (yksipersonazet verbit) / Nagrattaugo? (yksipersounahizet verbit)
Minua nukuttaa.
Milma makauttau.
Milma magauttau.
Minul on uni.
Väsyttääkö sinua?
Vaivuttauko šilma?
Vaivuttaugo / Väzyttäygö silma?
Vaivuttaugo sinuu?
Pientä lasta pelottaa.
Pikkaraista varauttau.
Pikkaraista lasta varauttau.
Pikkarastu lastu varaittau.
Sisko on nuhassa ja häntä yskittää.
Čikko on topašša ta häntä ryvittäy.
Sizär on čiärässä da händä ryvittäy.
Sizärel on čiäry da händy ryvittäy.
Suututtaako teitä?
Šiännyttäykö teitä?
Siännyttäygö teidä?
Suututtaugo teidy?
Kuinka kauan olet siellä? (adverbit) / Kuinpa pitälti olet šielä? (adverbit) / Kuinba pitkäh olet sielä? (adverbit) / Kui hätken olet sie? (adverbit)
| suomi | vienankarjala | suvikarjala | livvinkarjala |
| nopeasti | ruttoh, teräväh | näbieh, ruttoh, terväh | näbieh, ruttoh, terväh |
| hitaasti | hil’l’akkaiseh | hil’l’akkazeh | hil’l’akkazin |
| usein | rikeneh | tuagieh | puaksuh |
| harvoin | harvah | harvah | harvah |
| aikaisin | aikaseh | aigazeh | aijoi |
| myöhään | myöhäh | myöhä | myöhä |
| edelleen | ielläh | ielläh, ielleh | ielleh |
| takaisin | jälelläh | järelläh, järilleh | järilleh |
| uudelleen | uuvveštah | uuvestah, uuvessah | uvvessah |
| taas | tuaš | tuas, tuassen | myös |
| salaa | peitočči, peitokkali | peitokkali, peitočči | peitoči |
| monesti | moničči | moničči | äijäči |
| joskus, toisinaan | toičči | toičči | toiči |
| ahkerasti | hyväsešti, ahkerašti | ahkerasti | ahkerah |
| kauniisti | kaunehešti | kaunehesti, čomasti | čomasti |
| kauan | pitälti, pitkäh, kotvan | pitäldi, pitkäh, viikon, kodvan | hätken, kodvan |
Kuinka pian (nopeasti) tulet takaisin?
Kuin ruttoh šie tulet jälelläh?
Kuin terväh sie tulet järelläh?
Kui terväh sinä tulet järilleh?
No ei minulla kauan siellä mene.
Ka ei miula šielä pitälti mäne.
Ka ei miula sielä pitkäh / viikkuo mäne.
Ga ei minul sie hätkie mene.
Olen usein ollut myöhässä, (pyydän teiltä) anteeksi!
Rikeneh olen myöhäštyn, prostikkua milma!
Tuagieh olen myöhästyn, prostikkua milma!
Puaksuh olen olluh myöhästynnyh, prostikkua minuu!
Kauniisti sanottu!
Kaunehešti šanottu!
Čomasti sanottu!
Čomasti sanottu!
Tulkaa meille joskus käymään!
Tulkua meilä toičči käymäh!
Tulgua toičči meilä gostih!
Tulgua toiči meile gostih!