Lapšenkielen šanašto (vienankarjala)

4.5.2021

Lapšenkielen  ta lapšen kera paistavan kielen šanašto

Alle on kerätty lapsenkielen ja lasten kanssa puhuttavan kielen sanastoa vienankarjalaksi. Samoin on lauseita ja pieniä dialogeja, joissa kyseistä sanastoa on käytetty. Tätä sanaluetteloa voi jatkaa. Jos sinulla on ideoita ja toivomuksia, ota yhteyttä: olga.karlova@uef.fi

Pereh ta omahiset

muamo, mamma (lapš.) – äiti

yškä – syli

– Mamma, tahon yškäh!

– Tule armahaiseni, tule pikkaraiseni. On še hyvä istuo mamman yšäššä!

tuatto, pappa (lapš.) – isä

läkkä – mennään

– Pappa, kačo mimmoni šuuri auto!

– No on še, läkkä kačomma lähemmältä.

čikko, sisär – sisko; čikokšet – siskokset

antua / hieruo n’okkua – hieroa nenänpäitä vastakkain

Annatko čikolla n’okkua?

veikko, velli, veki (lapš.), vekko (lapš.) – veli; veikokšet, vellekšet – veljekset

tykätä, šuvata – tykätä

Miula on nuorempi čikko ta vanhempi veikko. Veki miuta tykkyäy / šuvaččou.

ämmö – mummo, isoäiti

appo – marjojen poimiminen ja syöminen kädestä suuhun

– Ämmö, miula on ikävä mammua.

– Kohta še mamma tulou. Myö šiun kera kerkiemmä appoh käyvvä vuottuas’s’a ‘odottaessa’.

ukko – vaari, isoisä

punukka – lapsenlapsi

sevätä – halata

– Tule tänne punukkaiseni, ukko šilma šepyäy. Voi mimmoni makie šepäyš!

vanhaämmö, pravoämmö – isoäiti, iso(iso)äiti

vanhaukko, pravoukko – isoisä, iso(iso)isä

vanhemmat – vanhemmat

pravovanhemmat – iso(iso)vanhemmat

täti – täti

tiätä – setä, eno; setä (vieraasta sedästä)

šuomie lunta – tehdä lumitöitä

– Mamma, mitä tiätä ruatau ‘tekee’?

– Hiän šuomiu lunta.

papi (lapš.), papu (lapš.) – mummo (tav. vieraasta iäkkäästä naisesta)

aštuo – kävellä, mennä

Ken papu tuola aštunou? Ollouko Mari-täti? ‘Kukas mummo tuolla kävelee? Olisikohan Mari-täti?’

šeukku – šerkku; šeukukšet – serkukset

Koissa pikkaraisen kera: arkiset ruavot ‘Kotona lapsen kanssa: arkiset toimet’

pikkaraini – pieni lapsi

nännilapši – rintalapši

platenčča – vastasyntynyt, vauva

Ruohimmako myö viijä platenčan kylyh? ‘Uskalletaanko viedä vauva saunaan?’

yškäniekka – vauva

nänni, näšši (lapš.) – nänni, nisä, tissi

Annahan mamma antau šiula nännie. Turu, turu tušši, anna mamma näššie, Mit’ukka pläššiy (lapš. loru).

nännimaito – rintamaito

imettyä – imettää

Muamo imettäy lašta.

manni, mannikki (lapš.) – maito

Pikkaraini tahtou mannikkie. Nälkä jo on. Ei hätyä, šuat kohta nännie.

löllö, imutti, tutti – tutti

No ken še tuttie imie smočkuttau ‘äännekkäästä imemisestä’?

tuttipullo – tuttipullo

maukku (lapš.), pökkö (lapš.), vačča – vatsa

Onko maukku / pökkö nyt täyši?

röyhtäyttyä – röyhtäyttää

Šyömini nyt yškäniekkua röyhtäyttäy.

tuuvvittua – tuudittaa

Elä ite, lintuseni. Mamma nyt šilma tuuvvittau.

makauttua; uinottua – nukuttaa; unettaa

Pikkaraista jo makauttau, šilmäset umpeh männäh. Vuotahan pappa šiuta uinottau: pappa še lašta uinottau, pikkaraista makauttau. Tuuti, tuuti, tuuti lašta, tuuti, tuuti armahaista.

paiju (lapš.), papa (lapš.), kätyt – kätkyt

Läkkäi, armahaiseni, paijuh. Nyt papah pitäy männä.

pissi (lapš.) – pissa

Juokše ruttoseh pissillä!

pissittyä (lapš.), piššattua – pissittää, pissattaa

Mamma, milma pissittäy / miula on pissihätä.

piššata – pissata

potta – potta

Muissa käyvvä potalla.

kakki (lapš.), kakka – kakka

kakittua (lapš.) – kakattaa

Kakittauko šilma? Läkkähän kakilla.

čičči (lapš.), kaka (lapš.) – kakka, ulostus; lika, rähmä.

N’okašša on čiččie lapšella ‘nenässä on likaa’, pitäy puhaštua.

Elä koše čiččie ‘Älä koske kakkaan’!

pf’uu – hyi

Pf’uu, elä ota käteh! Še on kaka, pf’uu.

čičittyä (lapš.) – yksipers. v. kakattaa

Čičittäykö pikkaraista? ‘Onko pienellä kakkahätä?’

čiččie (lapš.) – kakata, ulostaa

Nyt jo šuatat čiččie pottah, šuurekši olet kašvan.

peppu, pemppu, pylly – peppu, pylly

Peppu pitäis peššä.

pipeli, pippi, pimppi – pikkutytön pimppi

kikelit – pikkupojan pippeli, kikkeli

Ei pie istuo kylmällä kivellä, kylmätättä pipelit tai kikelit.

pamperssi, vaippa – vaippa

Vaihamma nyt šiula pamperssin, panemma puhtahan.

n’amu(ni), nämnä – namu, makeinen

Nämnyä ei joka verolla ‘aterialla’ šyyvvä, muiten hampahat pilauvutah.

puikkokaramelli – tikkukaramelli

päppä(ni) (lapš.) – leipä

Pappa, tahon päppyä voin kera!

liikki (lapš.) – (leipä)viipale

Miula yksi liikki, passipuo.

puikkopotakat – ranskalaiset

kotti (lapš.), kostinčča – tuliaiset, tuomiset, lahja

– Pappa on tuonun mečäštä jäniksen kostinččua.

– Tahon pupusen kottie!

poppua  (lapš.) – polttaa

Ei šua männä läššä tulta, kačo poppau!

pelautuo – kujeilla, pelehtiä

No elä nyt pelauvu. Rauhotu pois!

kiehtuna – liikkuvasta, touhukkaasta lapsesta; touhuli, vesseli

Kukkaset / eloset / ikruškat / lelut

mössikontie – nallekarhu

Mössikontie on miun armaš unilelu / unikukkani.

leikkie, kukaistua, eloistua, kisata – leikkiä leluilla

Lapšet leikitäh kukkasilla.

kuklani – nukke

kol’aska – vaunut

Issutan kuklasen kol’askah.

lekkeri, väkkärä – vakkärä

Väkkärä pyöriy miula kiäššä ‘kädessä’.

puukuubikat, puupalikat – puupalikat

legot – legot

Mie rakennan talon kuubikoista ta lentokonehen legoloista.

palapeli, palakisa, pazlat – palapeli

Mie keryän palapelie. Mie lat’t’uan pazlat.

kisamökki, leikkipirtti – leikkimökki

pallo pömppiy – pallo pomppii

liekkuheponi – keinuhevonen

Tahon račaštua liekkuheposella: kopoti koo, kopoti koo.

helytin – helistin

Helytin heläjäy.

mul’tikka, mul’tfilmi, piirrošfilmi – piirrosfilmi

Čikko, panetko miula mul’tikat?

Elukat lapšenkielellä

kikki, kissi (lapš.), n’au (lapš.) – kissa

Kačo, n’au tulou! Annan kikillä maituo.

hau (lapš.) – koira

muu, myy, möö (lapš.) – lehmä

jänö(ni), jänöpupu, pupu, pupuni (lapš.) – jänis

Pupuni heinyä pupettau šyyvvä.

ptruu (lapš.) – hevonen

pöppö (lapš.) ‘kontie’ – karhu

varata – pelätä

En varaja pöppyö.

pöö (lapš.) – lapsen pelottelusanana: mörkö, pöpö

tipa(ni) (lapš.) – kana, kananpoikanen

Vanhempien juohattamiset, n’euvomiset tai käškömiset

Karjalan kielessä käytetään paljon imperatiivimuotoisia verbejä. Nämä käskyä ilmaisevat  verbimuodot saattavat kuulostaa epätavallisilta, mutta niitten takana ei ole jyrkkää komentavaa merkitystä. Sulkeista löytyvät vastaavat konditionaali- ja muutkin ”kohteliaammat” muodot, joita voi myös hyvinkin käyttää.

Aššu hil’l’akkaiseh! (aššutko /aštusitko / voisitko aštuo) – Kävele hitaasti / varovasti!

Elä vain kiirehä! – Ethän kiirehdi!

Tule tänne poikkoseh! (tulisitko) – Tule tänne nopsasti!

Juokše rutompah! (voisitko juošša) – Juokse nopeammin!

Alahan šuoriutuo / šuoriuvu! (šuoriutuisitko) – Pue päälle!

Jakšauvu ta mäne peše kiät! (jakšautuisitko ta pesisitkö) – Riisu ja pese kätesi!

Riputa takki! (voitko riputtua / riputatko takin) – Riputa takki!

Korjua jalačit paikoillah! (korjuasitko / voisitko korjata) – Pane kengät paikoilleen!

Nyt muate! – Nukkumaan!

Šyömäh (ristikanša)! – Syömään!

Kylpömäh / kylyh! – Kylpemään / saunaan!

Pešeytymäh! – Pesulle!

Hampahie pešömäh! – Hampaitten pesulle!

Läkkäi pihalla! – Mennään ulos!

Elä mäne ajotiellä! – Älä mene ajotielle!

Ei šua koškie! – Ei saa koskea!

Ei šua karjuo! – Ei saa huutaa!

Issu paikalla! (istusitko) – Istu paikalla!

Ei šua villie / huimaštua!  – Ei saa riehua!

Ei šua kiušata / truasittua toisie! – Ei saa kiusata / härnätä toisia!

Pakaja hyväsešti / kaunehešti! (voitko paissa) – Puhu kunnolla / kauniisti!

Pakaja hil’l’empäh! (voitko paissa /pakajaisitko) – Puhu hiljemmin!

Ole hil’l’ua! (olisitko / voitko olla) – Ole vaiti!

Heitä pois! / Lopeta! (heittäsitkö / lopettaisitko) – Lopeta!

Heitä še juoninta jo poikeš! (heitätkö juoninnan) – Lopeta kiukuttelu!

Muilua / peše / kuivua kiät hyväsešti! (muiluasitko / pesisitkö / kuivuasitko) – Saippuoi / pese / kuivaa kätesi hyvin!

Elä riko / murenna stuulua! – Älä riko tuolia!

Tuntehet: mielihyvät ta mielipahat

hyvä mieli <> paha mieli

– Onko šiula paha mieli?

– No on!

– Mintäh?

– Milma varattau!

Milma / miuta varattau ’pelottaa’, itettäy ’itkettää’, šiännyttäy ’harmittaa, suututtaa’, nakrattau ’naurattaa’, ihaššuttau ’ihastuttaa’, miellyttäy, kummaššuttau, ihnaššuttau ’tympäisee’, inhottau, kylläššyttäy, ilettäy, kiinnoštau, innoššuttau.

Makauttauko ’nukuttaako’, janottauko ’janottaako’, vaivuttauko ’väsyttääkö’ šilma / šiuta?

vesselä – iloinen; iloa tuottava, hauska

Miula oli vesselä satikašša / päiväkoissa.

mukava – mukava, mielenkiintoinen

Tämä on mukava mul’tikka ’piirretty’

hyväččäini – miellyttävä, söpö, ystävällinen

Kikillä on hyväččäini häntä.

ikävä – ikävä, epämiellyttävä

Onko šiula ikävä veikkuo?

apie – mielipaha; surumielinen, haikea

Pahoin šanoit, ihan apie tuli.

vihani, äkäni – vihainen

Ei pie olla vihani toisilla, šiitä tulou vain paha mieli.

čuipo – ujo, kaino

čuipottua – ujostella

Ei pie čuipottua, tule leikkimäh meijän kera!

murčottua – murjottaa, mököttää

– Murčotatko šie, kun ihan koko näkö ’kasvot’ on murčollah?

– En mie murčota. Mie smietin!

Olen mielissäni / hyvilläni, kun kohta tulou kešä ta lämmin!

Kuvat: Pixabay