Kylysanasto (suomi–suvikarjala)

Saunasanasto (suomi–eteläkarjala)
Kylysanasto (suomi–suvikarjala)

Luadija: Katerina Paalamo

Karjalan kielen elvytysprojekta
Päivännouzu-Suomen yliopisto

Kuvat: Sirpa Mänty

Karjalazet rakkahalla käyväh kylyh. Tämä kylysanasto ongi luajittu avuksi tavallizilla kielenkäyttäjillä, kumbazet suvaijah kylbie kylyö. Sanassosta löydyy tässä aijassa tarbehellista kylysanua, da siinä on kuin hallolla lämmitettäviä kylyö, mugai uuvembie kylytiippoi da kylvendätaboi koskijua sanua. Tarbehen mugah sanoin käyttyö on sellitetty leviemmästi. Sanat on pandu luvetteloh pienembien tiemoin mugah, jotta käyttäjä kerrassa löydäis yhteh tiemah kuulujat sanat. Sanastoh on pandu käyttäjän avuksi vielä ezimerkkie sanoin käytöstä.

*

Sauna – Kyly

sauna (rakennus, tila; saunassa kylpemisestä) – kyly

oma sauna, taloyhtiön sauna, uimahallin sauna, kylpylän sauna, yleinen sauna –

oma kyly, taloyhtivön kyly, uimalan kyly, kylbylän kyly, ylehine kyly

Millainen sauna teillä on ? – Mimmone kyly teilä on?

Meillä on oma sauna. – Meilä on oma kyly.

Minulla on yhteinen sauna ystävien kanssa. – Miula on yhtehine kyly ystävien kera.

Minä kylven aina yleissä saunassa. – Mie ainos kylven ylehizessä kylyssä.

Me käymme kylpemässä taloyhtiön saunassa. – Myö käymmä taloyhtivön kylyh kylbemäh.

Meillä on kesämökki, ja mökillä on sauna. – Meilä on kezämökki, da mökillä on kyly.

savusauna – savukyly, musta kyly

Savusaunan seinät ja (sisä)katto ovat mustuneet. – Savukylyn / mussan kylyn seinät da lagi ollah mussuttu.

sisäänlämpiävä – sydämehlämbiejä

uloslämpiävä – ulloslämbiejä

Tämä vanha savusauna on muutettu uloslämpiäväksi ja siihen on tehty savupiippu. – Tämä vanha musta kyly on muutettu ulloslämbiejäksi da sih on luajittu truba.

räppänä – reppänä, savuloukko

Räppänästä savu pääsee ulos. – Reppänästä savu piäzöy pihalla.

savupiippu – truba

hirsi – hirzi, parzi

hirrestä tehty sauna – hirrestä / parresta luajittu kyly

lauta – lauda

laudoittaa, vuorata – lauvottua

laudoitettu ulkoseinä – lauvotettu ulgoseinä

puu – puu

puinen – puuhine

rakentaa – srojie, rakendua

salvoa, salvaa, loveta hirsien päät ja liittää ne toisiinsa rakennuksen nurkaksi; salvaa, kuohita – salvua (salvan, salvau, salvetah)

salvottu nurkkaliitos – salmo

*

sähkö – sähkö

lämmitä sähköllä – lämmitä sähköllä

sähkösauna – sähkökyly

Meillä ei ole puulla lämmitettävää saunaa, vaan talossamme on sähkösauna. – Meilä ei ole hallolla lämmitettäviä kylyö, vain miän talossa on sähkökyly.

höyrysauna – höyrykyly

infrapuna – infraruskie

infrapunasauna – infraruskiekyly

*

käydä saunassa – käyvä kylyh

Me käymme saunassa joka lauantai. – Myö joga suovattua käymmä kylyh.
usein – tuagieh

Miten usein käyt saunassa? – Kuin tuagieh käyt kylyh?

harvoin – harvah

Käyn saunassa harvoin. – Harvah käyn kylyh.

kahdesti, kaksi kertaa – kahičči

kerta – kerda

Käyn saunassa kaksi kertaa viikossa. – Käyn kylyh kaksi kerdua / kahičči nedälissä.

toisinaan, joskus; toiste, toisen kerran – toičči

mielellään – rakkahalla

Minä käyn mielelläni saunassa. – Mie rakkahalla käyn kylyh.

Lähdetään saunaan! – Läkkä kylyh!

synti – riähkä

On synti käydä saunassa myöhään sunnuntaita vasten. – Riähkä on pyhiäpäiviä vas myöhä käyvä kylyh.

*

Kuv. saunasta:

antaa selkäsauna – andua (vilu) kyly

kohdella huonosti – andua vilu kyly

kitua, olla suuressa ahdingossa – kuin viluo kylyö kylbie

Olen suuressa ahdingossa. – Kuin viluo kylyö kylven.

*

kutsua – kuččuo

käskeä – käskie

valmis – valmis

Sauna on valmis, menkää vain saunaan. – Kyly on valmis, mängiä vain kylyh.

varustautua, valmistautua – varustauduo

valmistautua kylpemään – varustauduo kylbemäh

varautua, valmistautua – varustuo

Kyly. Kuva: Sirpa Mänty

Saunomaan – Kylyö kylbemäh

kylpeä, saunoa – kylbie

Me kylvemme illalla. – Myö kylvemmä illalla.

saunoa – kylbie kylyö

– Tykkäätkö sinä saunoa? – Suvaičetgo sie kylyö kylbie?

– Tykkään. / En tykkää. – Suvaičen. / En suvaiče.

kylpeä vastalla, vihdalla – kylbie vassalla

uida, käydä uimassa – kylbie kezoida

kastautua “jordanassa” (avanto, vedenpyhityspaikka loppiaisena) – kylbie jordanua

kylpeminen, saunominen – kylbemine, kylvendä

saunominen – kylyn kylbemine / kylvendä, kylyssä kylbemine / kylvendä; kylyh käyndä

saunoja – kylbijä, kylyn / kylyssä kylbijä; kylyh käyjä

kylvettää – kylvettiä

Isovanhemmat kylvettivät lastenlapsiaan saunassa. – Buabo da diedo kylvetettih omie bunukkoi kylyssä.

kylvettää vastalla – kylvettiä vassalla

antaa selkäsauna – kylvettiä (vilu) kyly

*

löyly; löylytys, selkäsauna – löyly

heittää löylyä – lykätä löylyö

Heitä löylyä! – Lykkiä löylyö!

Kotiin tultua sain kyllä löylytyksen! – Vain kodih tulduo sain löylyn!

makea, maukas – magie

miellyttävä löyly – magie löyly

kitkerä – kargie

kitkerä löyly – kargie löyly

hyvälöylyinen – löylykäs, löylyzä

hyvälöylyinen sauna – löylykäs kyly

kauha – kauha

saunakauha – kylykauha

saunakiulu – kylykippa, kylyšaikka

*

vasta, vihta; lehdesluuta – vasta

Otitko vastan mukaan? – Otitgo vassan keralla?

saunavasta, saunavihta – kylyvasta, kylvendävasta

koivu-, nokkos-, kataja-, viinimarjavasta – koivu-, čiilahais-, kadaja-, smorodinavasta

tehdä (obj.) – luadie

Minä teen vastan. – Mie luajin vassan.

Vastat tehdään rauduskoivusta. – Vassat luajitah rauvuskoivusta.

viehätysvoima – lembi

lemmennostatusvasta – lembivasta

kukkavasta (koivunoksista ja kukista tehty lemmennostatusvasta) – kukkavasta

Juhannuksen ja petrunpäivän välillä tytöt kylpivät kukkavastoilla, että heidän viehätysvoimansa kasvaisi. – Viändöinaigah tytöt kylbiettih kukkavassoilla, kuin lembi nouzis.

yhteen sidottu vastapari; kuv. pariskunta – kammičča

vastan kädensija, tyvi – vassantyvi

vastas, vihdas – vassas

Pitää saada vastakset vastoja varten. – Pidäy suaha vassakset vastoi varoin.
lähteä, mennä vastakseen, olla vastaksessa – lähtie, männä vassakseh, olla vassaksessa; (lehti) lähtie, männä lehteh, olla lehessä; (lehes) lähtie, männä lehekseh, olla leheksessä

veitsi, puukko – veičči

sitoa – siduo

side – sije

hautoa, pehmittää – hauduo

hautoa, pehmittää vasta vedessä – hauduo vasta veissä

juhannuksen ja petrunpäivän välinen aika (24.–29.6.) – Viändöi, viändöinaiga

Vastat pitää tehdä juhannuksen ja petrunpäivän välisenä aikana. – Vassat pidäy luadie viändöinaigah.

lauteet – lauvat

Nouse lauteille! – Nouze lauvoilla!

alalauteet – alalauvat, alizet lauvat, alembazet lauvat

ylälauteet – ylälauvat, ylizet lauvat, ylembäzet lauvat

saunanlauteet – kylynlauvat

laudeliina, pefletti – aluspaikkane

penkki – laučča

jakkara – skammi

tyyny – pielus

saunatyyny – kylypielus

*

Saunapäivä – Kylypäivä

saunapäivä – kylypäivä

keskiviikko – kolmaspäivä

keskiviikkona – kolmanapiänä

lauantai – suovatta

lauantaina – suovattana

saunavuoro – kylyvuoro, kylvendävuoro

varata – varata

varata saunavuoro – varata kylyvuoro

Mille päivälle varaisin meille saunavuoron? – Millä päivällä varuazin meilä kylyvuoron?

Minä varasin meille saunavuoron huomiseksi. – Mie varain meilä kylyvuoron huomeneksi.

*

Saunan lämmittäminen – Kylyn lämmitändä

uuni, kiuas – päčči; (kylyssä) kylynpäčči

kivistä ladottu, muurattu kiuas – kivilöistä kuvottu päčči

kertalämmitteinen kiuas – kerralla lämmittävä kylynpäčči

Kertalämmitteistä kiuasta ei lämmitetä enää saunomisen aikana. – Kerralla lämmittäviä kylynpäččie enämbiä ei lämmitetä kylbemizen aigah.

jatkuvalämmitteinen kiuas – alalleh lämmitettävä kylynpäčči

Jatkuvalämmitteistä kiuasta lämmitetään vielä saunomisen aikanakin, kunnes viimeinenkin saunoja on käynyt saunassa. – Alalleh lämmittäviä kylynpäččie lämmitetäh vielä kylbemizen aigahgi, kuni jälgimänegi kylbijä on käynyn kylyh.

saunankiuas – kylynpäčči

Musta häkki mullerone korvon vettä juou, sylen puuda syöy (= kylynpäčči; arv.).

vaihtaa – vaihtua

vaihtaa kiuaskivet – vaihtua kylynpäčin kivet

*

lämmittää – lämmittiä

Lämmitätkö sinä saunan tällä kerralla? – Lämmitätgö sie kylyn tällä kerdua?

lämmitä – lämmitä

panna sauna lämpiämään – panna kyly lämbiemäh

Sauna lämpiää. – Kyly lämbiey.

lämmin; lämpö – lämmin

lämmin sauna – lämmin kyly

Koivuhalot antavat lämpöä. – Koivuzet hallot annetah lämmindä.

lämpömittari – lämbömittari

lämpötila – lämbötila

*

syttyä – syttyö, viritä

sytyke – viritys, virikeh, sytytys

Pitää hakea lisää tuohta sytykkeeksi. – Pidäy käyvä liziä tuohta viritykseksi.

sytytin – sytytin

sytyttää – sytyttiä, virittiä

sytyttää uudelleen – sytyttiä / virittiä uuvestah

tulentekovälineet – tulenluajindaneuvot

tuli – tuli

tulipalo – tulipalo

tulitikku – spička, tulitikku

tuohi – tuohi

*

sammua – sambuo

Tuli sammui. – Tuli sambu.

sammutin – sammutin

vaahtosammutin – vuahtisammutin

sammuttaa – sammuttua

Tuli virii. Kuva: Sirpa Mänty

palaa – palua

Puut palavat hyvin. – Hallot hyvin paletah.

paloturvallinen – paloturvalline

paloturvallisuus – paloturvallizus

polttaa – polttua

*

halko, polttopuu – halgo

halkaisematon, pyöreä (halosta, pölkystä tms.) – jyrginäne

halkaisemattomat halot – jyrginäzet hallot

koivuhalko – koivune halgo

Koivuhalot antavat parhaat löylyt. – Koivuzet hallot annetah parahat löylyt.

saunapuu, saunanlämmityspuu – kylyhalgo

Saunapuut ovat lyhyitä. – Kylyhallot ollah lyhyöt.

halkopino – halgopino

halkovarasto, puuvarasto – halgosarai

Minä haen polttopuita puuvarastosta. – Mie käyn halguo halgosaraista.

halkaista, pilkkoa – hallata

halkaista halkoja, pilkkoa polttopuita – hallata halguo

kirves – kirves

lisätä – lizätä

Lisää puuta kiukaaseen! – Liziä halguo kylynpäččih!

rätistä, paukkua – pračkua

Kuusihalot paukkuvat palaessa. – Kuuzizet hallot pračketah paluassa.

puunkantoteline – hallonkannandatelineh, (metallahizesta) halgorauda

saha – pila

sahata – pilata

syli; sylys – yskä

sylys halkoja – yskä halguo

sylillinen – yssälline

sylillinen halkoja – yssälline halguo

*

hiili – hiili

kekäle – kegäleh

kipinä – kyven

Kipinöitä nousee savupiipusta. – Kyvendä nouzou truvasta.

Kipinät lentelevät. – Kybenet lennelläh.

noki – nogi

nousta – noussa

savu – savu

Savu nousee piipusta. – Savu nouzou truvasta.

tuhka – tuhka

Savu nouzou truvasta. Kuva: Sirpa Mänty

häkä, kitku – čihva

Häkää on saunassa. – Čihvua on kylyssä.

pyörryttää, huimata – juovuttua

Häkä pyörryttää. – Čihva juovuttau.

kitku, häkä, käry – kičku

Täällä on kitkua. – Tiälä on kičkuo.

kitku, häkä – hidžva

katku, käry; häkä – kačku

Lehtiä on mennyt kiukaalle, tulee katkua. – Lehtie on männyn päčillä, kačkuo tulou.

Voin huonosti hään takia. – Pahoin voin kačkun täh.

*

kuuma – ägie, räkki, palava, hiilava

kuuma sauna – ägie kyly

kuuma, hehkuva hiillos – hiilava hiilos

kuuma vesi – palava vezi

*

haalea, vähän lämmin – sunda, sundo, vieno

haalea vesi – sundo vezi

haalea uuni / kiuas, jälkilöyly – vieno päčči, jälgilöyly

kylmä; jäinen – kylmä

kylmä maa – kylmä mua

(kuolleesta) kylmäksi meni – kylmäksi mäni

(tylystä, tunteettomasta) kylmä ihminen – kylmä ristikanza

vilu, kylmä – vilu

kylmä vesi, sää – vilu vezi, siä

(kylmän tunteesta) Minulle tuli kylmä. – Vilu rodih miula.

(kylmästä ilmasta) Kolealla ilmalla ei tee mieli lähteä ulos. – Vilulla ei himota lähtie pihalla.

jäähtyä, kylmetä; (saunasta) selvitä, siityä, tulla kylpykuntoiseksi – myöndyö, rainduo

Savusauna on jo selvinnyt, ei ole häkää. – Savukyly jo myöndy / raindu, ei ole čihvua.

Uuni jäähtyi, paistokset eivät paistu. – Päčči myöndy / raindu, paissokset ei paissuta.

jäähtyä, haaleta – vienostuo

kiuas, sauna jäähtyi – päčči, kyly vienostu

jäähdyttää; antaa selvitä, siityä – myönnyttiä

Minä annan saunan selvitä, kunnes häkä häviää pois. – Mie myönnytän kylyö, kuni kačku häviey iäreh.

Uunia pitää jäähdyttää, muuten pullat palavat. – Päččie pidäy myönnyttiä, muiten bulkat paletah.

*

hiki – higi

Hiki nousee kuumuudessa. – Higi nouzou ägiessä.

Minä olen hiessä. – Mie olen hiessä.

hikipisara – higipizara, higipizareh

Hikipisarat tippuvat. – Higipizarehet tiputah.

hikikarpalo – higiherneh

Iho on hikikarpaloilla. – Hibie on higihernehillä.

hiestyä, tulla hikiseksi – hiestyö

On kuuma, aivan hiestyin. – Ägie on, kai hiessyin.

raollaan, raolleen – longallah, longalleh

Pane ovi raolleen! – Pane uksi longallah!

raottaa – longata

Raota vähän ovea! – Longua vähäne usta!

saunahattu – kylyšuapka

Saunahattu suojaa päätä ja hiuksia kuumuudelta. – Kylyšuapka suojuau piädä da tukkie ägieldä.

*

auttaa – auttua

Tulkaa auttamaan minua saunan lämmityksessä! – Tulgua auttamah milma kylyn lämmitännässä!

Me autamme sinua. – Myö autamma silma.

apu – abu

Me tulemme apuun. – Myö tulemma abuh.

apulainen – abuniekka, abulaine

Minä lähden sinun apulaiseksi. – Mie lähen siula abuniekaksi.

tarjota – tarita

He tarjosivat apua. – Hyö tarittih abuo.

tarjoutua – tariččeuduo

Hän tarjoutui auttamaan. – Hiän tariččeudu auttamah.

*

valo – valgie, valgo; tuli

Kynttilät antavat valoa. – Tuohukset annetah valgieda.

Sammuta valo! – Sammuta tuli!

kynttilä – tuohus

Minä poltan saunassa kynttilöitä. – Mie poltan kylyssä tuohuksie.

kynttilänjalka – tuohusjalga

led-kynttilä – led-tuohus

led-lamppu – led-lamppu, led-lamppa

led-valo – led-tuli

lyhty – fonari

*

Vesi – Vezi

vesi – vezi

kantaa – kandua

kantaa vettä, halkoja – kandua vettä, halguo

korvo, saavi – korvo

saunasaavi – kylykorvo

sanko, ämpäri – rengi, viedra

saunasanko – kylyrengi

tynnyri; saavi – pučči

kaivo – kaivo

kaivovesi – kaivovezi

sadevesi – vihmavezi

Me keräämme sadevettä tynnyriin. – Myö keriämmä vihmavettä puččih.

saunapata – kylykattila

vedenlämmitin – veinlämmitin

vesijohto – vezibutki

vesisäiliö – vezibuakka

kiukaan vesisäiliö – kylynpäčin vezibuakka

höyry – höyry

Höyryä nousee vedestä. – Höyryö nouzou veistä.

höyrytä – höyrytä

Vesi höyryää. – Vezi höyryöy.

jää – jiä

Korvossa on jäätä. – Korvossa on jiädä.

jäätyä – jiädyö

Vesi on jäätynyt. – Vezi on jiädyn.

tuoksuöljy – duuhuvoi

Lirauta veteen vähän tuoksuöljyä! – Tipahuta vedeh vähäne duuhuvoida!

Pučči. Kuva: Sirpa Mänty

Peseytyminen – Pezeyvyndä

riisua – jaksua; heittiä piäldä

riisuutua – jaksauduo

(vaate)naula – vuarna

ripustaa – riputtua

ripustaa vaatteet naulaan – riputtua vuattiet nuaglah

alasti – alasti

*

pukea; varustaa, valmistella (lähtöön) – suorittua

pukea uusiin vaatteisiin – suorittua uuzih vuatteih

Lapsi pitää pukea. – Lapsi pidäy suorittua.

pukea, panna päälleen – panna piällä

Puen ylleni puhtaat vaatteet. – Panen puhtahat vuattiet piällä.

pukeutua; valmistautua, varustautua, tehdä lähtöä – suorita

pukeutua puhtaisiin vaatteisiin – suorita puhtahih vuatteih

Odota, minä pukeudun nopeasti. – Vuota, mie suorien terväzeh.

Puhas paida. Kuva: Sirpa Mänty

likainen – ligane

puhdas – puhas

peseytyä – pezeydyö

Me lämmitämme saunan ja peseydymme siellä. – Myö lämmitämmä kylyn da sielä pezeyvymmä.

pestä – pessä

Minä pesen hiukset. – Mie pezen tukat.

pesijä – pezijä

selänpesijä – sellänpezijä

pesuvati – tuaza

Tuaza. Kuva: Sirpa Mänty

huuhtoa, huljuttaa vedessä – huuhtuo

huuhtoa vaatteet pesun jälkeen – huuhtuo sovat pezennän jälgeh

huuhdella – huuhella

kaataa – kuadua; (vettä, notkieda ainehta) valua

kaataa puut – kuadua puut

Kaada vesi sangosta saaviin! – Kua vezi rengistä korvoh!

Kaada (valele) vettä miun hiuksille! – Vala vettä miun tukilla!

valella, kastella – valella

kastella taimia – valella taimenie

valella, huuhdella itsensä – valauduo

Huuhdelkaa nopeasti itsenne! – Terväzeh valaudukkua!

suihku – suihku

käydä suihkussa – käyvä suihkuh

suihkukaappi – suihkuškuappa

*

saippua – muila

pestä saippualla – pessä muilalla

nestesaippua – nestehmuila, notkie muila

palasaippua – palamuila

tuoksusaippua – duuhumuila

saippuanpala – muilapala

saippuarasia – muilavakkane

saippuavesi – muilavezi

saippuoida – muilata

vaahto – vuahti

shampoo – šampuni

pestä hiukset shampoolla – pessä tukat šampunilla

hoitoaine – hoidoaineh

käyttää hoitoainetta – käyttiä hoidoainehta

pesukinnas – pezokinnas

pesusieni – pezosieni

saunaharja – kylyharja

Muila. Kuva: Sirpa Mänty

kuivata – kuivata, pyyhkie

pyyheliina – käzipaikka

saunapyyhe – kylypaikka

frotee – frotie

froteepyyhe – frotiekäzipaikka

froteinen – frotiene

pellava – pelvas

pellavainen – pelvahine

pellavainen saunapyyhe, saunatakki – pelvahine kylypaikka, kylyhaluatta

aamutakki, kylpytakki – haluatta

saunatakki – kylyhaluatta

*

iho – hibie

kuiva iho – kuiva hibie

hieroa – hieruo

voide – voije

hieroa voidetta – hieruo voijetta

aurinko-, huulirasva – päiväpaisto-, huulivoije

kasvo-, käsi-, vartalovoide – iho-, käzi-, vardalovoije

voidella, rasvata – voidua, voijella

Voitelin selän aurinkorasvalla. – Voijin sellän päiväpaistovoidiella.

Olen voidellut käsiäni tällä voiteella. – Olen voijellun käzie tällä voidiella.

maski; naamari; naamio – maska

hunaja-, kurkku-, savinaamio – mezi-, ogurčča-, savimaska

hiukset – tukat

harja – harja

kampa – suga

kammata, suoria – sugie

kammata, suoria hiukset – sugie tukat

hiustenkuivain – tukkienkuivatin

Vilvoitteleminen – Vilustelenda

vilvoitella – vilussella

vilvoitella saunan jälkeen – vilussella kylyn jälgeh

parveke – galdari

pukuhuone – jaksauvundapertti

saunaneteinen – kylynsinččo

terassi – terassa

veranta – veranda

ranta – randa

Saunamme on järven rannalla. – Miän kyly on järven rannalla.

laituri – randatelat

joki – jogi

järvi – järvi

meri – meri

uida – uija

uittaa (panna uimaan) – uittua

uittaa lapsia – uittua lapsie

sukeltaa – čukeldua

vieritellä; kieriskellä – vieretellä

kieriskellä lumessa – vieretellä lumessa

avanto – avando

uida avannossa – kylbie, uija avannossa

käydä avannossa – käyvä avandoh

palju – čuana

Paljussa istutaan yhdessä (joukolla). – Čuanassa issutah joukollah.

kylpypalju – kylvendäčuana

uima-allas – uinda-allas

olut – piivo, olut

Ostin kaupasta olutta. – Ossin laukasta piivuo.

Saunan jälkeen juomme olutta. – Kylyn jälgeh juomma olutta.

kahvi – koufi, koufei

Ennen kylyt voidih srojie ihan järvirandah. Kuva: Sirpa Mänty

Saunassa lapsen kanssa – Kylyssä lapsen kera

sauna (last.) – kykyne

Nyt sinä pääset meidän kanssa saunaan. – Nyt sie piäzet miän kera kykyzeh.

*

käyttää jkta t. jtak jssak – taluo

käytää lasta saunassa – taluo lasta kylyh

käyttää, tehdä jllak jtak – käyttiä

Tällä kerralla emme käytä shampoota. – Tällä kerdua emmä käytä šampunie.

vihloa, pakottaa; kirvellä, kihelmöidä – čahluo

Silmiä kirvelee, shampoota meni silmiin. – Silmie čahlou, šampunie mäni silmih.

*

kylpyamme, vanna – vanna, dem.s. vannane

Sauna on liian kuuma, minä haluan mennä istumaan vannaan! – Kyly on liijan ägie, mie tahon männä vannah istumah!

Viedään vanna saunaan. – Viemmä vannazen kylyh.

Meillä on lasten kylpyamme. – Meilä on lapsien vanna.

vasta, vihta – vasta, dem.s. vastane

Tekisimmekö sinulle oman pikku vastan? – Luajimmago siula oman vastazen?

*

saunalelu – kylybobo, dem.s. kylybobone

Otetaan saunalelut mukaan. – Otamma kylybobozet keralla.

kylpylelu – kylbybobo, dem.s. kylbybobone

kylpyankka – kylbysorza

Katso, isi, kylpyankka ui pesuvadissa! – Kačo, tata, kylbysorza ui tuazassa!

kala – kala

laiva – laiva, dem.s. laivane

pudota – kirvota

Leluni putosi lauteiden alle. – Miun bobo kirboi laudoin alla.

nostaa – nostua

Odota, isi nostaa sinun lelusi. – Vuota, tata nostau siun bobozen.

saippuakupla – muilabul’kku

puhaltaa – puhuo

sihistä – čihissä

Kiuas sihisee, kun minä roiskutan vettä sen päälle. – Päčči čihizöy, ku mie brizgutan vettä sen piällä.

pirskottaa, pärskyttää, roiskuttaa – brizguttua

Voi, miten paljon sinä olet roiskuttanut vettä lattialle. – A voi, kuin äijän vettä sie olet brizguttan lattiella.

kuivata – kuivata, pyyhkie

Kuivataan sinun hiukset saunapyyhkeeseen. – Kuivuamma siun tukat kylypaikkah.

pyyhkiä, kuivata pyyheliinalla – pyyhkie käzipaikalla

Älä enää roiskuta vettä lattialle, minä kuivasin sen jo! – Elä enämbiä brizguta vettä lattiella, mie jo kuivain sen!

kuivauslasta – kuivuandalasta

lattiankuivauslasta – lattienkuivuandalasta, latelasta

*

punainen – ruskie

Äiskä, miksi minun ihoni on punainen? – Mamma, mintäh miun hibie on ruskie?

punastua, punertua, muuttua, värjäytyä punaiseksi; ruskistua – russota

Kuumassa saunassa naama muuttuu punaiseksi. – Ägiessä kylyssä roža ruskuou.

Häntä rupesi hävettämään, ihan punastui. – Hänellä rodih huigie, kai ruskoi.

*

juoda – juuva

Saunan jälkeen pitää juoda jotakin. – Kylyn jälgeh pidäy juuva midätahto.

juoma – juomine

limonadi – limonuada

Minä haluan juoda limonadia. – Mie tahon juuva limonuadua.

Saatte limonadia, kunhan olemme pesseet teidät. – Suatta limonuadua, konza olemma pessyn tiät.

marjamehu – marjavezi

Otatko mummin tekemää marjamehua? – Otatgo baban luajittuo marjavettä?

mehu – mehu

appelsiini-, omena-, marja-, sekamehu – appelsiina-, juablokka-, marja-, segamehu

Minun tekisi mieli sekamehua. – Miula himottais segamehuo.

Kukšinassa on marjavettä. Kuva: Sirpa Mänty

Kiitos – Passibo

kiitos – passibo

Kiitos saunan lämmittäjälle! – Passibo kylyn lämmittäjällä!

kiittää, sanoa kiitos – passiboija

Minä kiitin heitä hyvästä saunasta. – Mie passiboičin heidä hyvästä kylystä.

kiittää, kehua, ylistää – kiittiä

Kiitän onneani, että pelastuin. – Kiitän omua ozua, jotta pellassuin.

He kehuivat ukkiani oikein taitavaksi saunansalvajaksi. – Hyö kiitettih miun dieduo ylen malttajaksi kylynsalvajaksi.

*

Perindehellizeh saunasanastoh voi tuttavustuo lizäksi Karjalan kielen sanakirjassa.

Linkka sanakirjah.