Kučču kostih. Oššoš- ta šyömislissan luajinta. Šyömisien reseptit.

Vienankarjalan kielikurššiloilla on opaššuttu kirjuttamah karjalankielisie kuččuviestijä ta oššošlistoja, kirjutettu ta kiännetty šyömislistua ta reseptie karjalakši.

Tällä šivulla on kerätty opaššušvuotena 2024-25 luajitut opaštujien kuršširuavot, kumpaset liitytäh iellä mainittuloih tiemoih. Kielentarkissukšen on luatin opaštaja Olga Karlova. Näitä materijalie pätöy käyttyä karjalan kielen opaššunnašša ta opaššannassa.

Kučču kostih

Tekstiviesti karjalakši. Kirjuttan: Hanna Mensonen.

*

Kirjuttan: Santra Soloveva

Terveh teilä! Mitä työ ruatta enši netälin šuovattana? Meilä ei ole nimitä ruatamista ta juohtu mieleh, jotta himottais näkeytyö. Tahottako tulla meilä kostih? Myö voimma kaikin yheššä paistua mitänih karjalaista sriäpnyä, tykkyättäkö šulččinoista?
Šiitä voimma männä luistelomah, meijän talon lähellä on jiäkenttä, šiäki on kaunis.
Parahin tervehyisin Santra ta Kristina

—

Terveh! Meilä paššuau! Šulččinua myö šuvaičemma. Pitäykö oštua mitänih einehie?
Hyvä ajatuš tuo luistelomini! Otamma keralla luistimet, niin pitälti on jo himottanki piäššä luistelomah.
Terv. Miikku ta Savi

*

Kirjuttan: Susanna Nyrhilä

Terveh čikko!

Mitä työ ruatta lomanetälin pyhänäpiänä? Konša alkau hiihtoloma, mie smietin, jotta tulisittako työ koko perehellä meilä kostih käymäh? Mie voisin sriäppie pullie kahvilla ta šuatta šyyvvä niise päivällisen. Mie luajin riissuo šienikaštimen kera. Voisimma pelata stolapelilöih, konša olemma šyönyn.

Paššuauko teilä, näkeyvymmäkö hoti 12 aikah?

Tervehyisin Susanna

—

Terveh Susanna!

Passipo kučušta! Ylen hyvin paššuau. Myö tulemma hyvillä mielin. Autan kyllä šiuta luatimah päivällisen. Voi, myö vuotamma jo äijälti pyhyäpäivyä! Näkeyvymmä!

Tervehyisin Jenni

*

Kirjuttan: Eiji Kirves

Terveh!
Mitäpä šie ruat tulijana šuovattana? Tahtosin kuččuo šiut miun kotih. Mie sriäpin pullie ta keitän hernehkeittuo. Smietin, jotta voisima paissa karjalakši čäijystolašša. Miula himottais männä luistelomah! Myö piäšemmä hyvin buššilla jiäkentällä.
Tervehyisin Eiji

—

Terveh Eiji! Passipuo viessistä. Miula paššuau, tulen hyvällä mielellä. Ka miula ei ole luistimie, voisima toinah männä čurnimah? Miula on čuna. En ole šyönyn hernehkeittuo vuosih. Vuotan innolla!
Tervehyisin Kira

*

Kirjuttan: Sini Kotilainen

Armahat tovarissat! Onko kellänih pluaniloita tulijana šuovattana? Tulkua terveh meilä kaččomah UMK-finalie! Mie sriäpin kašvisfetapiiruan meitä varoin, tuokua työ mitänih makieta. On niise kaffie ta limonadie. Programma alkau yhekšältä, tulkua jo ennen šitä. Još paššuau, vaššakkua täh.

—

Hoš mie tuon makiesie. Näkeyvymmä šilloin!

—

Passipo kučušta, a mie en piäše. Pitäkkyä vesselyä!

—

Mie tuon piivot!

*

Kirjuttan: Ira Pekkala

Terveh šiula, kuinpa šiun asiet ollah, a perehellä? Olen smiettin, jotta emmä ole nähnyn pitän aikua, ta šentäh kyšyn, jotta piäšetkö meilä kostih netälinloppuna? Mie kuottelen sriäppie šankie ämmön reseptillä, šuau nähä mimmoset tulou. Onnakko miun sussieta tulou niise kostih pyhänäpiänä, myö voisima juuvva čäijyö hänen keralla, ta lyyvvä korttie ajan kulukši. Piäšetkö tulomah, vuotan šiun vaštaušta?

Ira

—

Terveh! Passipo, asiet ollah monenmoiset. Ämmö on joutun polniččah, hiän lipiellä tiellä lankesi ta käsi mäni poikki. Šen tähen olen ollun šurullini, eikä miula ole yhtänä himottan käyvä nimissä. Ka voisin mie kuotella tulla kostih, onnakko še luatiu miula hyvyä, kun piäššen koista kunnenih käymäh. Mie tulen piätinččänä, ta otan keralla miun katin Vaskan, još še šiula vain paššuau?

Nina

*

Kirjuttan: Mao Kobayashi

Terveh,
Tahton kuččuo šilma ta šiun perehen kostih tulijana pyhänäpiänä kuuvvelta illalla. Tuarie työnsi miula viessin, jotta hiän tulou šinä päivänä Helsinkih!! Miun pereh ta mie laitamma ruokua (onnakko hauvottuo lihua ta kalittua), šentäh šiun ei tarviče tuuvva šyömistä.
Toivon, jotta näkeyvymmä pyhänäpiänä!
t. Načči

—

Terveh Načči!
Passipo kuččumua! Miula on ruato šinä päivänä iltah šuaten ta en piäše tulomah kuuvvekši. Ka voin tulla myöhempäh noin šeiččemeltä! Mie toisin juomista, kun mie tuanoin šain oikein hyvän viinin. Vuotan, jotta niän Tuarieta ta šilma ta šiun perehtä innolla!
t. Muarie

Oššošlista. Mitä pitäy muistua oštua?

*

yksi rukehini leipä

šiemenvoita

tualettipaperie

šampuni ta muila

*

tomattie

salattie

omenua

potakkua

osrarieškua

maituo

lihua

šokoladie

*

kakši okurččua

spagettie

kanua

yksi luukko

yksi limona

*

kapustua

pečen’n’ua

riissuo

mehuo

mujehta

kiššan niepšiempäiset

kakrašliuhkua

čikhernehie

*

Kirjuta šieki oššolista karjalakši!

*

Šyömislista

Luatin: Julia

Hei čikot!

Tulkua terveh illaččuh miun kotih šuovattana 16.00 aikah.

Alkujuoma: hetevesi limonaviipalon keralla

Alkušyömini: rukehini leipä muaoriehavoin kera

Piäšyömini: šavuššettuo kuhua ta valkieta viinie

Jälkišyömini: lettuo manšikkavaren’n’an ta sliuhkan kera, čäijy tahi kaffi

*

Luatin: Hanna Mensonen

Illačču tovarissoilla kevättä vaššen

Himottais kuččuo teitä kostih ta tarita ičen luajittuo murkinua.

Alkuh olen sriäppin šiemenleipyä ta šen kera on sliuhkajuuštuo ta persimonhetelmyä.

Šiitä taričen kašvisborššišuppie.

Jälkiverokši päčissä paissettuo juuštoleipyä hillovaren’n’an kera

Juomakši pul’ppuajua vettä tahi viinie.

Tule terveh!

*

Luatin: vienankarjalan opaštuja

Pruasnuičemma alkajua kevättä mavukkahien šyömisien kera. Emäntä iče on luatin šyömislissan, olkua hyvät.

~ Tulkua terveh -juomastokanaiset armahilla yštävillä ~

koivunmahlua

~ alkušyömini ~

čosnokkašuppi lehtipersil’l’an kera

~ piäšyömini ~

šavulohipaissoš ta kepie salatti

~ jälkišyömini ~

mussikkapiirua ta vanil’l’avuahti

~ juomat ~

šupin kera on valkieta viinie, paissokšen kera ruškieta viinie, piiruan keralla kahvie, čäijyö ta pihjalakonjakkie

Lopukši noššamma stokanaisen kuohujua!

alkoholitointa juomista niise löytyy

*

Reseptit

Saana Pulkkinen
Mussikkakukko tahi rättänä šavokši

Miun mieleštä tämä Šavon mailta kotosin olija kukko on muailman paraš mussikkapiirua. Še on kepie luatie ta makie šyyvvä. Entiseh aikah käytettih tahtahašša tiettäväšti arkivoita, ka kukkuo on kepie luatie veganisena, kun käyttäy maijotonta margariinie. Veganista versijua pätöy šyyvvä pyhäššä.
Kuori:
200 g margariinie
1 dl šokeripeskuo
4 dl rukehista jauhuo
1 čl šriäpinjauhetta
Šiämi:
1 litra mussikkua
½-1 dl šokeripeskuo
½ dl potakkajauhuo
 
Luaji kuori:
1. Ševota margariini ta šokeri keškenäh. Voipi olla pehmietä margariinie tahi šulua.
2. Ševota šriäpinjauhe ruisjauhoh ta lisyä jauhot margariinišokeriševokšeh. Pane kuoritaikina kotvasekši jiäškuappih vuottamah.
3. Voitele korkiereunani päččiaštie
4. Ševota šiämen ainehet.
5. Painele ¾ taikinašta paissinaštien pohjalla ta reunoilla.
6. Lisyä mussikkašiämi levitetyn taikinan piällä.
7. Luaji lopušta taikinašta kettu ta pane še kukon piällä. Luaji reikie vilkalla. Voit käyttyä kuoren luatimiseh sriäpinpualikkua tahi piiruapualikkua. Kuorta on šen kepiempi luatie kuin viikommin taikina on ollun jiäškuapissa.
8. Paissa kukkuo 200 aštehešša 35-40min.
9. Tariče veganisen vanil’l’ajiämaijon kera.

Mao Kobayashi
Nikuzaga (japanilaini hauvottu liha ta potakka)

Ainehet (kolmella šyöjällä):
200 g lihua (šijan- tahi lehmänliha tahi mitä vain tahot, tofuki on hyvyä)
3 kpl (noin 450 g) potakkua
1/2 kpl (noin 75 g) morkohkua
1/2 kpl luukkuo
3 kpl vihrietä papuo (himottanou)
1 čl šokeripeskuo
1 čl soijakaššinta
3 čl valkieta viinie (japanilaini sake -riissuviini on paraš, ka hoš mitä valkieta viinie rikeneh käytetäh saken tilah)
Keitäntä:
1) Leikkua potakat, morkohkat ta luukot.
2) Leikkua vihriet pavut. Pane ne mal’l’ah ta lisyä puoli čäijylusikallista vettä piällä. Kata muovipl’onkalla ta pane mikropäččih 600W:lla noin 30 sekunniksi.
3) Lämmitä riehtilä ta šiemenvoi, lisyä liha ta paissa keškimmäisellä tulella, kuni liha muuttau värin.
4) Lisyä pilkotut potakat, morkohkat ta luukot, ta paissa hämmentyän, kuni voi kattau koko kašvikset.
5) Lisyä vettä (2 dl), kiehahuta ta kuori vuahti.
6) Lisyä šokerie ta valkieta viinie, ta ševota. Keitä kannen alla pienellä tulella minuuttie 7–8.
7) Lisyä soijakaššinta, ševota, tuaš peitä kannella ta anna kiehuo hil’l’aseh šamaset 7-8 minuuttie.
8) Tariče korkiereunasešša staučašša, ašettele vihriet pavut piällä.

Eiji Kirves
Vualie formaleipä

Mie tykkyän paistua leipyä, šentäh kun šen sriäpintä on kepietä. Tämä resepti on ylen helppo ta sriäpintäaškelie on vähän! Kuvašša mie kuottelin reseptie ekah kertah! Še kačo stuaniutu.
 
Ainehet (kahteh leipäh)
6 dl maituo
1 pala hiivua (50 g)
ripauš šokeripeskuo
2 čl šuolua
1šl juoksijua voita
3 dl kakrahiutalehie
9-11 dl vehnäjauhuo
 
Valmissuš
Lämmitä maito ta ševota šiih kaikki ainehet tašasekši taikinakši. Taikinua ei pie vualie. Anna taikinan kohota noin 1 tunti.
Voitele kakši leipäformua. Jua taikina kahteh, laita še formih ta anna kohota minuuttie 20. Šen jälkeh paissa 175 aštehešša šiinä 45 min.
Ota leivät kiukuašta ta anna jähtyö. Valmis!
Muissa šyyvvä leipyä kuni še on lämmin ta voin kera!

Sini Kotilainen
Gruusielaiset baklažanirullat (nigvziani badrijani)

Tarvičet:
4 baklažanie
oliivipyhävoita
šuolua ta pippurie
130 grammua šakšanoriehua
2 čosnokankynttä
limonamehuo
 ½ čl korianterie
vereštä mavuššehheinyä (korianterie, mynttiheinyä, basilikua)
granatin šiemenie
 
Täyteh:
1.      Murenna oriehat ta pilko hienosiksi čosnokankynnet.
2.      Pane oriehat, čosnokat, mavuštehet, limonamehu ta oliivivoi korkiereunaseh stauččah.
3.      Ševota mikserillä. Tarvinnou, lisyä vettä.
 
Leikkua baklažanit pituhutta pitin šentin pakšusiksi palasiksi. Paissa riehtilällä. (Voipi niise grillata!) Levitä täyteh viiplon piällä ta kierrä rullakši. Rullan piällä granatin šiemenie ta verekšie mavuššehheinie. Rullat šyyvväh käsin.
 
baklažani – munakoiso
pyhävöi – ruokaöljy
pippuri=perčču
orieha=pähkinä
čosnokka – valkosipuli
mynttiheinä – minttu
limona – sitruuna
granatti=granattiomena
staučča – kulho

Sara Seppänen
Muamon omena-kakrapaissoš

Tämä on miun muamon pravuuri, hiän luatiu tätä joka šykyšy oman juaplokkapuun juaplokoista. Še on veganini ta ylen herkullini!

Ainehet:
n. 4 muikieta juaplokkua
2 čl koriččua
2 šl fariinišokerie
200g kašvimargariinie
1 dl šokeripeskuo
6 dl kakrahiutalehie

Taričentah:
vanil’l’akašvijiämaituo

Luaji näin:
Viipaloiče juaplokat forman pohjalla.
Ripota koričat ta fariinišokerit piällä.
Šulata margariini ta lisyä šokeripesku ta kakrahiutalehet, ševota. Levitä ševoš formah omenojen piällä.
Paissa 200 aštehešša kannen alla n. 30-40 min, kuni rupieu pul’pettamah ta näyttäy hyvältä.
Tariče kasvivanil’l’ajiämaijon kera.

Sigrid Reini
Kropsu, šuvipohjalaini kiukuakakkara

Ainehet:
4 dl maituo
3 kananjiäliččyä
3 dl nišujauhuo
1 dl šokeripeskuo
1 čl šuolua
25 g šulatettuo voita

Ševota kuivat ainehet keškenäh ta lisyä joukkoh jiäličät, maito ta voi. Levitä ševoš kiukuanlissalla. Paissa kiukuašša 200 aštehešša 30 minuuttie.
Šyö varen’n’an kera.

Šanavakkani:
kiukuakakkara – pannukakku
jiäliččä – muna
šokeripesku – hieno sokeri
kiukuanlista, paissinlista – paistinpelti
varen’n’a – hillo

Ira Pekkala
Meččärokka

Tarvičet:
2 kg mitänih luulihua, hirvie, poruo tahi petrua (kylkie, lapua, rintua)
1–2 luukkuo
2 porkkanua
1–2 lanttuo, nakrista, selderie
 7 potakkua
5  luakerinlehtie
10 höistöperččuo
5 muštaperččuo
viluo vettä
järietä merišuolua mavun mukah
koprallini kakraryynie
näpillini persil’l’ua

Rokan luatimini:
Enšin huuho luulihat vilulla vejellä. Pane ne kattilah ta kua vettä niijen piällä, niin jotta luut  peitytäh. Vuota, kuni lihat ruvetah kiehumah hil’l’akkaiseh, ta šen jäleštä kuori kettu tarkkaseh pois. Paissa eri riehtilällä rutošti juurekšet ta lisyä ne rokan matkah ta vieläi leikatut luukot (tahtonet, voit vaihtua juurekset pakaissinrokkakašviksilla). Lisyä vielä perčut ta loput mavuštehet. Anna rokan kiehuo kuni lihat irtauvutah luista, šiih mänöy muutoma tunti. Tahtonet, voit šiivota lihat luista, ta šen jäleštä lisyä vain lihat jälelläh rokkah. Muissa kuitenki imekšie luista yjinšiämyššät, ne ollah tervehellisie ta šuat väkie niistä. Jälkimmäisekši lisyä potakat ta kakraryynie koprallini tahi toini, jotta liemeštä tulou šakie ta šen myötä makie, šuat antua rokan hautuo vielä kotvasen. Muissa tarkistua šuola!
Hyvyä ruokalyštie!

Nina Stepanoff
Blinit lipo krečuhiset letut

Ainehet:   
5 dl maituo                  
3 jiäliččyä (šelittele keltavaiset ta valkieset)
25 g hiivua                 
 2 dl kermaviilie
2 čl šokeripeskuo                 
0,5 čl šuolua
2,5 dl krečujauhuo     
1,25 dl vehnäjauhuo
voita riehtilällä
 
Keralla:
šiijan- tahi mujehenmähnyä
pilkottuo luukkuo, šuolaokurččua ta šuolašientä
smetanua
 
Lettutaikinan luajinta:
 
Lämmitä maito kiänlämpösekši (lisyä šokeri) ta čipšuta hiiva šiih.
Ševota joukkoh molommat jauhot ta noššata ševošta 1-2 čuaššuo.
Lisyä joukkoh keltavaiset, kermaviili ta šuola.
Piekšä valkieset lujakši vuahekši ta lisyä hil’l’okšeh taikinah.
Paissa blinit voissa riehtilällä.
Pilko luukkuo, šuolaokurččua ta šuolašienie.
Tariče plinit mähnän, luukon, šuolatun okurčan, šienien ta smetanan kera.
Tavan mukah ryypyn keralla otettuna lienöy makiempi.
Šanavakkani:
kreču – tattari
keltavaini – keltuainen
valkieni – valkuainen
mujehenmähnä – muikunmäti
luukko – sipuli
šuolaokurčča – suolakurkku

Pirjo Kyllönen
Vatruškat

Šiämi:
½ l vettä
1½ dl riissuo
½ čl šuolua
voita
 
Tahaš:
2 l potakkua
1 dl nisujauhuo
1čl šuolua
1 jiäliččä
 
Luaji ensin šiämi. Keitä riissut šuolaveješšä 15 minuuttie. Kua vesi ta lisyä riissun joukkoh muruni voita.
Kuorita peššyt potakat ta keitä kypšiksi. Luaji potakoista huttu ta anna kotvasen jähtyö. Lisyä potakkahuttuh jiäliččä, nisujauhot ta šuola. Luaji tahtahašta čäijyluuvvan kokosie kakkaroita. Pane kakkaran piällä lusikallini šiämie. Kiännä puolikuun muotosekši ta paina umpeh luuvvan reunalla. Voitele vatruškat jiäličällä. Paissa äkieššä päčissä 10 minuuttie. Voitele paissetut vatruškat voilla.
Vatruškat ollah hyvät čäijyn kera!

Sanna Lipkin
Koriččapruussut

200 g margariinie tahi voita
1 dl šokeripeskuo
1 kananjiäliččä
1 čl sriäpinjauhetta
4 dl vehnäjauhuo
1 čl koriččua

Piällä:
2 čl koriččua
2 šl šokeripeskuo

Piekšä rašva ta šokeri. Lisyä jiäliččä ta ševota hyvin. Ševota kuivat ainehet keškenäh ta lisyä taikinah ruttoh ševottuan. Laita jiäškuappih puolekši tunniksi. Sriäpi taikinašta šormen pakšusie pruussuja. Vieretä pruussut koričča-šokeriševoksešša ta leikkua 5 cm palasiksi. Paissa 175 aštehešša 10–15 minuuttie.

koričča – kaneli
pruussu – tanko, harkko
čl = čäijylusikka – teelusikka
šl = šyöntälusikka – ruokalusikka

Johanna Pelling
Cranachan, elikkä makie skotlantilaini jälkišyömini

2 šl kakrahiutalehie
300 g vavarnuo
Pikkusen šokerie
350g vuahtisliuhkua
2 šl kanarvomettä
2-3 šl viskie
 
Rušenna kakrahiutalehet kiukuašša kotvasen aijan, ka pie vara jotta ei korvennu. Anna jiähtyö.
Ota puolet vavarnoista ta pane pyriekši. Lisyä šokerie mavun mukah.
Piekšä sliuhkat pehmiekši vuahekši. Lisyä šiih kanarvomesi ta viski.
Ševota kakrahiutalehet hil’l’akkaiseh sliuhkah.
Lat’t’ua nelläh jälkišyömisaštieh tahi mihnih stauččah, kerroš sliuhkua, kerroš vavarnopyrettä ta kokonaisie vavarnoja, kerroš sliuhkua tni. Viimesekši voipi čomissella verekšillä m’atan lehtilöillä. Pane kotvasekši viluštumah jiäškuappih ennenkun taričet.

m’ata = minttu

Mia Skön
Čäijyleipä

Valmissušainehet:
2dl mitänih glutienitointa jauhoševošta
1-2 čl sriäpinjauhetta 
šuolua mavun mukah
1dl potakkajauhuo
1dl krečujauhuo
0,5 dl pyhävoita
2dl vettä

Ševota enšimöiten kuivat ainehet, šiitä lisyä pyhävoi ta vesi. Levitä paissinlissalla. Paissa 200 aštehen kiukuašša minuuttie kymmenen.

pyhävoi = šiemenvoi – ruokaöljy

Tiina Kojonen-Kyllönen
Bananikeksa

Kepie bananikeksan resepti
Miula oli pari bananie männyn muššakši eikä himottan niitä šyyvvä pal’l’ahana. Smietin, jotta olis suali ta riähkä heittyä niitä bioruhka-aštieh. Šiitä rupein eččimäh reseptie taikinalla, kumpaseh voisin käyttyä bananit, ta erähäštä leheštä löysin kepien reseptin.

Ainehet:
100 g margariinie
1¼ dl šokeripeskuo
1 jiäliččä
2 bananie
2½ dl vehnäjauhuo
1½ čl sriäpinjauhetta

Bananikeksa luajitah kepiešti näin:
1. Hiero pehmie margariini ta šokeripesku vuahekši. Piekšä jiäliččä margariini-šokerivuahen šekah.
2. Ličissä bananit vilkalla ta ševota ne taikinah.
3. Lisyä lopukši jauho ta sriäpinjauhe ta pyörähytä taikina tašasekši.
4. Voitele paissinmuoto ta pirota šiih korppujauhuo. Paissa bananikeksua 200 aštehešša noin puoli tuntie.
Yhen desilitran vehnäjauhuo mie vaihoin grahamjauhoh, jotta rotiutuis tervehellisempi keksa.
Reseptissä juohatettih paistamah keksa pitäššä muuvvošša, ka paistu še miula kaunehekši pyörieššäki. Alkuperäsen šuomenkielisen reseptin löyvät tiältä: linkki

keksa – kuivakakku

Terhen Vienanmaa
Torttu

Ainehet:
2 kananmunua
stokana šokeripeskuo
stokana kermua
450 grammua makieta tiivissettyö maituo
3–4 lusikkua kakaota
uksussua
1 čl ruokasoudua
2,5 stokanua nišujauhuo
200 grammua voita
šakšanpähkinyä mavun mukah

Taikinan luajinta:
Piekšä munat šokerin kera vuahekši. Lisyä kerma, puolet tiivissetyštä maijošta ta hämmennä. Čäijylusikkah soudua lisyä vähän uksussua ta kua kaikki taikinah. Hämmennä hyväččäisešti. Lisyä 3–4 lusikkua kakaota ta 1,5 stokanua jauhuo. Ševota kaikki. Levitä taikina paissinformah tasašesti. Paissa 180 aštehešša, kuni torttutaikina on valmis.

Täyteh (kriema):
200 grammua voita ta 2/3 purkkie makieta tiivissettyö maituo hämmennä hyvin. Lisyä niin äijä kaakaota kuin tahot, jotta väri olis kaunis.
Paissettu torttu pitäy leikata niin, jotta šiinä olis kaksi kerrošta. Pistele kerrokšie vilkalla, jotta täyteh piäšöy šiämeh hyvin. Šiitä levitä täyteh ta vuota vähän, jotta kerrokšet imetäh täytehtä iččeheš ta jähytäh. Šiitä toissa. Ylemmän kerrokšen piällä ripottele šakšanpähkinän palasie.

torttu – täytekakku

stokana – juomalasi

uksussa – etikka