Kieliperiaatteet

Tervetuloa tutustumaan Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen kieliperiaatteisiin! 

Elvytyshanke avasi helmikuussa 2023 kyselyn, jolla pyrittiin kartoittamaan kieliyhteisön jäsenten ja muiden karjalan kielestä kiinnostuneiden kokemuksia hankkeen viestinnästä ja toiminnasta. Vastauksissa korostuivat kieliaiheiset pohdinnat ja kysymykset. Kieli- ja murreasioista kysytään elvytyshankkeelta muutenkin usein, minkä vuoksi blogissa on nyt julkaistu nämä erilliset kieliperiaatteet.

Kieliperiaatteisiin on kerätty vastauksia elvytyshankkeen useimmin saamiin kieliaiheisiin kysymyksiin. Periaatteissa kerrotaan esimerkiksi, millä perustein elvytyshankkeen viestinnässä käytetään eri kieliä ja murteita ja mitä nimityksiä elvytyshanke eri kielimuodoista käyttää. Lisäksi periaatteissa kerrotaan, millaista kieliapua elvytyshankkeen työntekijät voivat kieliyhteisön jäsenille tarjota ja millaisia materiaaleja elvytyshankkeen blogiin voi lähettää julkaistavaksi.

Kieliperiaatteet on jaettu tällä sivulla kahdella tavalla: 1) lyhyesti ja ytimekkäästi ranskalaisin viivoin ja 2) aiheittain perusteellisemmasti selitettyinä.

Elvytyshankkeen kieliperiaatteet pähkinänkuoressa

• Elvytyshankkeen viestinnässä puhutaan ajankohtaisimman tieteellisen tiedon mukaisesti vienan-, etelä- ja livvinkarjalasta.
• Elvytyshanke kunnioittaa jokaisen puhujan oikeutta määritellä ja nimetä oma kielimuotonsa. Tätä periaatetta noudatetaan myös elvytyshankkeen blogissa julkaistavissa kieliyhteisön jäsenten toteuttamissa materiaaleissa.
• Viestinnässä käytetään mahdollisimman paljon karjalaa. Suomea käytetään yleisluontoisissa uutisissa ja myös kieliyhteisön ulkopuolisia kiinnostavissa tiedotteissa.
• Elvytyshankkeen työntekijät käyttävät työssään omaa murrettaan. Tämän takia kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla kaikilla murteilla.
• Elvytyshankkeen blogissa voidaan julkaista myös kieliyhteisön jäsenten tuottamia materiaaleja. Näitä voi tarjota elvytyshankkeelle sähköpostitse (karjalanelvytys@uef.fi). Julkaistaville teksteille tehdään kielenhuoltoa.
• Elvytyshanke tuottaa enimmäkseen verkossa avoimesti julkaistavaa materiaalia. Myös satunnaiset painetut materiaalit ovat kieliyhteisön käytettävissä ilmaiseksi.
• Elvytyshanke voi mahdollisuuksien mukaan auttaa esimerkiksi kielenhuollossa ja karjalan kääntäjien etsimisessä.

Murteet ja niiden nimitykset

Yliopisto noudattaa opetuksessaan ja viestinnässään ajankohtaisimpaan tieteelliseen tietoon perustuvaa käsitystä karjalan kielestä ja sen murteista. Tämän käsityksen mukaan karjalan kieli voidaan jakaa kahtia varsinais- ja livvinkarjalaan, joista ensimmäinen muodostuu vienan- ja eteläkarjalan murteista. Tverinkarjalan katsotaan olevan eteläkarjalan alamurre. Tähän käsitykseen ovat viime aikoina nojanneet muun muassa Kotimaisten kielten keskus ja The Oxford Guide to the Uralic Languages (2022).

Linkki Kotimaisten kielten keskuksen kirjoitukseen karjalasta.

Elvytyshankkeessa ollaan tietoisia siitä, että karjalan murteiden nimitykset vaihtelevat kieliyhteisön sisällä ja että vaihtelua on myös siinä, puhutaanko murteista vai kielistä. Elvytyshanke kunnioittaa kieliyhteisön jäsenten oikeutta käyttää omasta puhemuodostaan tahtomaansa nimitystä.

Yliopiston opetuksessa ja viestinnässä varsinaiskarjalalla viitataan vienan- ja eteläkarjalan muodostamaan kokonaisuuteen, sillä termiä on käytetty tässä merkityksessä kielitieteissä jo vuosikymmenten ajan. Livvinkarjalasta on puhuttu vanhastaan myös aunuksenkarjalana, mutta yliopiston viestinnässä käytetään nykyään nimitystä livvinkarjala. Käytännössä usein puhutaan karjalan kielen kolmesta murteesta, vienan-, etelä- ja livvinkarjalasta, joista kaikkia opetetaan ja kehitetään Itä-Suomen yliopistossa. Kaikille näistä kolmesta murteesta on lisäksi olemassa tai kehitteillä kirjallinen standardi.

Elvytyshankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa pyritään käyttämään kaikkia karjalan kielen päämurteita. Suomeksi julkaistaan uutiset ja tärkeät tiedotteet, joiden voi olettaa kiinnostavan myös kieliyhteisöön kuulumattomia. Viestinnässä ja materiaaleissa käytetään kuitenkin karjalaa mahdollisimman paljon, jotta uhanalainen kieli näkyisi toiminnassa enemmistökieltä enemmän.

Elvytyshankkeen kieliasiantuntijat ja työntekijät käyttävät työssään omaa murrettaan, minkä vuoksi kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla kaikilla murteilla. Osittain tässä on kyse resursseista, sillä aina ei ole mielekästä käyttää aikaa siihen, että jokainen kirjoitus käännettäisiin blogia varten kaikille kolmelle murteelle. On myös elvytyshankkeen kieliperiaatteiden mukaista, että kaikkia karjalan murteita käytetään rinnakkain ja että luontevaa kommunikointia tapahtuu murrerajat ylittävästi.

Kieliyhteisön tuottamat materiaalit ja kielenhuolto

Elvytyshankkeen blogissa voidaan julkaista myös kieliyhteisön jäsenten tuottamia materiaaleja. Aiemmin blogissa on julkaistu esimerkiksi runoja, sarjakuvia ja sanastoja, mutta myös muunlaisia aineistoja voi tarjota – vain taivas on rajana. Materiaaleja voi lähettää elvytyshankkeen katsottavaksi sähköpostitse (karjalanelvytys@uef.fi). Elvytyshanke kunnioittaa materiaalien laatijoiden sananvapautta ja itsemäärittelyoikeutta. Materiaalin lähettäjä saa siis itse päättää, miten käyttämänsä kielimuodon määrittelee, mutta myös hänen tulee sallia se, että yliopisto saattaa lisätä materiaalin yhteyteen maininnan muista nimistä, joilla kyseinen kielimuoto yleisesti tunnetaan. Maininnan tarpeellisuutta mietitään aina tapauskohtaisesti, ja sen tarkoituksena on selkeyttää viestintää ja pitää huoli siitä, että kaikki lukijat ymmärtävät, mistä kielimuodosta on kyse. Mainintaa ei lisätä toimitetun materiaalin sekaan vaan sen yhteyteen siten, että lukijan on helppo ymmärtää, milloin on kyse yliopiston ja milloin materiaalin laatijan näkemyksistä.

Elvytyshankkeelle tarjottavien materiaalien julkaisusta päätetään tapauskohtaisesti. Hankkeen kieliasiantuntijat tarkistavat ja kielenhuoltavat blogissa julkaistavia materiaaleja – esimerkiksi suomen kielen vaikutusta sanastoon ja etenkin tekstin rakenteisiin ja kielioppiin tarkastellaan. Persoona, alamurteet ja kirjoittajan oma tyyli saavat näkyä materiaaleissa, mutta tekstimateriaalien kieltä huolletaan siksi, että kirjoituksia saatetaan käyttää myös opetusmateriaaleina. Video- ja audiomuotoisia materiaaleja ei samaan tapaan korjata, sillä puhutun kielen ei voida olettaakaan olevan kieliopillisesti viimeisteltyä tai vapaata muiden kielten vaikutuksesta. Myös karjalan kielen viikon kirjoitusten ja videoiden kohdalla noudatetaan kielenhuollon suhteen näitä periaatteita.

Kun materiaaleja tarjotaan elvytyshankkeelle julkaistavaksi, tekijät samalla antavat elvytyshankkeelle luvan niiden julkaisemiseen. Jos materiaali perustuu toisen tahon aikaisemmin tuottamaan aineistoon, on yleensä syytä pyytää lupa alkuperäisen aineiston tekijältä, ja alkuperäinen aineisto on mainittava tarjotun materiaalin yhteydessä.

Elvytyshankkeen tuottamat materiaalit

Yksi karjalan kielen elvytyshankkeen keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa ja tuoda kieliyhteisön saataville karjalankielistä materiaalia. Suurin osa elvytyshankkeen tuottamista materiaalista on sähköisiä, mutta projekteja on julkaistu myös painettuina (esim. karjalan kielen esite, pieni suomi-karjala-sanakirja, Milan perehen päivä -kirja). Myös painetut materiaalit ovat kieliyhteisön jäsenille ilmaisia, ja niitä voi tilata veloituksetta Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta tai pyytää sähköpostitse elvytyshankkeelta (karjalanelvytys@uef.fi). Toivotuista tilaustavoista tiedotetaan tapauskohtaisesti materiaalien julkistamisen yhteydessä.

Elvytyshankkeen sisäisten tuotosten, kuten sanastoryhmän sanastojen, lisäksi elvytyshankkeen blogissa voidaan julkaista yhdessä muiden tahojen kanssa toteutettuja projekteja. Suurin osa tällaisista projekteista on aiemmalla rahoituskaudella saanut alkunsa elvytysprojektin yhteistyöprojektihausta. Yhteistyöprojektit voidaan joko julkaista elvytyshankkeen blogissa tai yhteistyön toinen osapuoli voi julkaista ne haluamallaan alustalla (esimerkiksi YouTubessa), josta ne jaetaan elvytyshankkeen blogiin pysyvällä linkillä. Myös julkaisu kahdella tai useammalla alustalla on mahdollinen.

Karjalan käännökset

Elvytyshankkeen puoleen voi kääntyä kielenhuoltoa ja kielineuvontaa koskevissa asioissa, ja hankkeen puitteissa on aiemmin myös toteutettu pieniä karjalan käännöksiä. Elvytyshankkeen työntekijät eivät lähtökohtaisesti tee kokonaisia käännöksiä, mutta hankkeen työntekijät voivat auttaa joissakin käännöksiin ja kääntämiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi kielenhuoltoapu on mahdollista, minkä lisäksi elvytyshankkeen työntekijät voivat auttaa hankkeen ulkopuolisen kääntäjän löytämisessä. Tekstejä elvytyshankkeen työntekijät eivät tuota tilauksesta.

Joskus myös hankkeen ulkopuolisten kääntäjien tukeminen ja käännöskorvauksen maksaminen voi olla mahdollista, mutta tätä katsotaan aina tapauskohtaisesti. Tuen mahdollisuuteen vaikuttavat elvytyshankkeen kokonaistilanne ja muut käynnissä olevat projektit, minkä lisäksi tuettavan käännöksen tulee olla osa sellaista projektia, joka on yleishyödyllinen tai avoin ja ilmainen kaikille kieliyhteisön jäsenille. Voittoa tavoittelevia projekteja ei voida lähtökohtaisesti tähän tapaan tukea.