Kiännösseminuaran rastavankalenduaru
Kiännösseminuaran rastavankalenduarah tulou joga päiviä se-tämä sanondaine suomekse da karjalakse. Vuitti sanondazis on kiännetty suomespäi karjalakse, toizet karjalaspäi suomekse. Kalenduaru vesseläh tabah ozuttau, gu erähät suomen da karjalan sanondat ollah samanjyttyzet, ga mollembis kielis on sežo omua da čomua. Kalenduaras näit, kuibo nämmä čomembatgi kiännytäh lähäzele sugukielele.
Sanondastu on kalenduaras karjalan kaikil piämurdehil.
1. ikkunaine
Hyvä loitos kuuluu, paha vie loitombi.
Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.
*
Vaikastui kui kala kurniekas.
Vaikeni kuin muuri.
2. ikkunaine
Šittua vai koske, ga šittu haizou.
Šittua vain koše, ka še kačo rupieu haisumah.
Mitä enemmän lantaa pöyhii, sitä enemmän se haisee.
*
Ken ei ruohti oppie, se ei sua nimidä.
Ei se pelaa, joka pelkää.
3. ikkunaine
Ei sinuu niken löyhkä, ku et sinä iče.
Kuka sen kissanhännän nostaisi, jos ei kissa itse.
*
Hyvä on bošši!
Aikamoinen härkäpää.
4. ikkunaine
Tulettah savvu ei nouze.
Ei savua ilman tulta.
*
Dengal et ozua osta.
Raha ei tuo onnea.
5. ikkunaine
Vara venehty ei kua.
Ei vara venettä kaada.
*
Aigu on paras douhtori.
Aika on paras lääke.
6. ikkunaine
Jalat kevettih.
Kivi putosi sydämeltä.
*
Kuoltuu kaikin kohetah.
Kuolema kuittaa univelat.
7. ikkunaine
Parempi paha šopu, kuin hyvä riita.
Paha sobu on parembi, migu hyvä riidu.
Parempi laiha sopu, kuin lihava riita.
*
Luadiu kui diedo neuvou.
Ottaa neuvosta vaarin.
8. ikkunaine
Muigiet ollah, sano rebo, konza oppi pihlajanmarjoi syyvä.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
*
Bohatuttu voit peittiä, a köyhytty et voi.
Köyhyys näkyy ihmisestä päällepäin.
10. ikkunaine
Syöy, juou suajes, kulgii starikku tulou yksikai.
Syöp, juop suajessaan, kulku-ukko tulloo kumminnii.
*
Lendäy kui leppykeijäs.
Lentää kuin leppäkeihäs.
11. ikkunaine
Ei pie vierahal perziel čurata.
Ei pidä mennä mäkeen toisen housuissa.
Ei pidä istua muurahaispesään toisen perseellä.
*
Niken ei ole seppy roindua myöte.
Ei kukaan ole seppä syntyessään.
12. ikkunaine
Dielo on šipainiekku.
Asia on pihvi.
*
Oma kodi kullan kallis.
Oma koti kullan kallis.
13. ikkunaine
Helppoh tuli ta helppoh ni mäni.
Tukulla tulou, vihellykšellä mänöy.
Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
*
Ken huomenekšešta laulau, še haukan peršieššä illalla makuau.
Aamun torkku, illan virkku, se tapa talon hävittää.
14. ikkunaine
Nakrajan šuuh on parempi kaččuo kuin itkijän
Hauskempi on nauravan suuhun katsoa kuin itkevän.
*
Čokalla tuulou.
Huipulla tuulee.
15. ikkunaine
Higi laškan syvves, vilu ruavon ruadajes.
Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.
*
Gost’u kahtesti ihastuttau, tulles da lähtijes.
Vieraat ilahduttavat kahdesti, tullessaan ja lähtiessään.
16. ikkunaine
Ilo pindah, hos syväin ajau märgiä.
Ilo pintaan, vaikka syän märkänis.
*
Kuni jalgu kapsau, sini suugi n’apsau.
Kuni jalka kapšau, šini šuu n’apšau.
Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
17. ikkunaine
Olla puitto peršieh ammuttu kontie.
Olla kuin perseeseen ammuttu karhu.
*
Lahjuhevon hambahii ei lugieta.
Lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa.
18. ikkunaine
Emmä ole jänön sellässä.
Ei tässä olla jäniksen selässä.
*
Varras tostu vargahakse duumaiččou.
Varas toista varkaaksi luulee.
19. ikkunaine
Ku köyhy leibiä ei ruadas, ga bohatal pidäs dengua syvvä.
Rahaa ei voi syödä, tarvitaan myös ruoan tuottajia.
*
Vierahas ries ajajes hebuo älä moiti.
Älä moiti hevosta vieraassa reessä ajaessasi.
20. ikkunaine
Lapsennu opastettu kui kiveh kirjutettu.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
*
Kunne muut, sinnegi avvoisuut.
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
21. ikkunaine
Šopiu puitto kulakka šilmäh.
Sopia kuin nyrkki silmään.
*
Ei kaikki kulda mi lošniu.
Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää.
22. ikkunaine
Beda tulou kuččumattah.
Hätä tulee, vaikka emme sitä itse toivoisi.
*
Ei ni kukoi käskys laula.
Ei kukko käskien laula.
23. ikkunaine
Pahal ku sormen annat, se viey kogo kobran.
Kun antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
*
Itku pitkäs ilos, pieru hätken nagrandas.
Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta.
24. ikkunaine
Vieras randa, vilu randa.
Omalla mualla kivetki kumarretah.
Oma mua mandžoi, muu mua must’oi.
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
*
Suudiu pada kattilua, a bokat yhtenmoizet.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.