Karjalankielizet reseptat

Elvytysprojektan blogan eri sivuloil on silloi-toiči jullattu retseptua karjalakse. Täl sivul lövvät kai blogas jullatut retseptat yhtes kohtas.

Runebergintortut (Lammaisjärven Olka)

Tarvičet:

  • 200 g margariinie tahi voita
  • 1½ dl šokeripeskuo
  • 2 kananjiäliččyä
  • 2 dl škorppujauhuo
  • 1 dl vehnäjauhuo
  • 1 dl mantelijauhuo
  • 1 dl maituo tahi sliuhkua
  • 1 čl sriäpinjauhetta

Koššutukšeh:

  • omenamehuo

Piällä:

  • vavarnovaren’n’ua
  • 1 dl tuhkašokerie + ½ sl vettä

Luaji taikina näin:

Hiero pehmie margariini tahi voi ta šokeripesku vuahekši.

Lisyä jiäličät yksittyän piekšyän.

Ševota kuivat ainehet keškenäh ta lisyä joukkoh yheššä maijon tahi sliuhkojen kera.  

Voitele paissinmuuvvot ta täytä ne taikinalla vajaiksi.

Paissa 200 aštehešša 15-20 min.

Anna kotvasen jähtyö ta nošša tortut luuvvalla.

Tahtonet, voit koššuttua sriäpökšet omenamehulla.

Lisyä torttujen kešellä vavarnovaren’n’ua ta luaji tuhkašokerin ta vejen ševokšešta valkie vanneh varen’n’ašilmäštä ympäri.  

Teekuppi. Runebergintorttu.
Čäijyö hauvotunmaijon kera ta ičen paistamie runebergintorttuja. Kuva: Olga Karlova

Kačo lisyä: Linkki Runebergintortut karjalakši -tekstih, Olgan čuppuni, 5.2.2024

Karjalan piiruat kartohkanke (L’uba Pašken)

Kävy enzimäi laukkah, musta ottua čomaine da hyvä sumkaine.

Osta laukas kartohkua, kannatestu, voidu, jäiččiä, täyzijyvähisty jauhuo da suolua, ei olle niidy kois.

Pane päčči lämbiemäh 275 gruadussah. Kuorita kartohkat da pane kiehumah, 1.5 kiluo, täs tulou 45 piiruadu. Keitä hyvin kartohkat pehmiekse. Kua vezi iäres da survo hyvin maijonke da suolanke. Käytä vägie. Sit luaji tahtas. Pane astieh 3 dezilitrua vetty, suolua 4 piendy luzikkastu da sit jauhuo 7 da puoli dezilitrua. Survo kai ylen hyvin. Kua tahtas stolale da survo vie ližäkse. Rubie luadimah pienii päppilöi. Jua tahtas, 45 piiruadu tulou. Musta tämä. Pyöritä hyvin da sit täpyttele kämmenel. Ajele piiruat värtinäl. Sit rubie panemah survotuu kartohkua da rypyttämäh. Luaji juodazeh sevos kannatekses da jäičis. 175 grammua kannatestu da kaksi jäiččiä. Sevoita hyvin. Voidele da pane piiruat päččih. Sulata voidu da voidele piiruat hyvin. Syö piiruat maijonke libo čuajunke.

Kuva: Irina Karvonen

Keldasienipiirua (Katerina Paalamo)

Pohja:

  • 100 g voida libo margariinua (libo nenga 1 dl pyhävoida)
  • 2½ dl vehnäjauhuo
  • ½ čl suolua
  • 2 sl vettä

Täyteh:

  • 1 l keldasiendä
  • 30 g voida libo 3 sl pyhävoida
  • 2 luukkua
  • ½ čl suolua
  • ½ čl mustapippurie
  • (1 dl verestä petruškua)
  • 2 dl sliuhkua
  • 2 jäiččiä
  • 3 dl t’orkattuo juustuo

Valmissa nenga:

Pane stauččah voi, jauhot da suola da sevota käzin. Liziä vezi da sevota tahas tazazeksi. Levitä tahas painellen piiruaformah. Paissa 200 astehessa 10 minuuttua.

Pilko luukat da t’orkkua juusto valmeheksi.

Pane puhassetut keldasienet lämmennyöllä riehtilällä. Kiändele sienilöi da kiehuta niistä lähtijä vezi melgi kogonah pois. Liziä riehtilällä voi da pilkotut luukat. Žuari vain sen verran, jotta luukat pehmetäh. Lopuksi liziä suola.

Sevota toizessa staučassa jäičät da sliuhka. Liziä vielä mavustehet da vuitti t’orkatusta juustosta. Levitä keldasieni-luukkasevos piiruapohjan piällä. Vala piällä staučan sydämystä.

Ripota piiruan pinnalla t’orkattuo juustuo. Paissa 200 astehessa 25 minuuttua.

Sizären peitolline voronkusienivaren’n’u (Hannu Lappalainen)

Tarvičet:

  • 2 kiluo tuorehty voronkusiendy
  • 2 desilitrua mustua Balsamico-uksussua
  • litran vetty
  • kilon varen’n’uzuaharii
  • 3 syöndyluzikkua survottuu čosnokkua
  • 2–3 syöndyluzikkua mavustehsuolua

Azu nenga:

Puhtasta sienet da pilko net. Keitä ruohkuainehet varen’n’akse zuaharipakkavon reseptan mugah. Voronkusienivaren’n’ua voibi ottua kala- libo lihasyömizien kel.

Pyhänlašunpulla mantelišiämellä (Sirpa Mänty)

Sriäpi enšimmäisekši pullat.

Ota:

  • 3,5 dl vettä
  • 3,5 dl maituo
  • 50 g hiivua
  • 3 čl suolua
  • 2 dl šokerie
  • 2 čl kardamonie
  • 150 g voita tahi šriäpintämargariinie (šuau pehmetä stolalla huonehenlämmössä; tahtonet, voit šulattua mikrošša)
  • noin 10 dl nišujauhuo
  • 1 jiäliččä voiteluh
  • piällä ruahšokerie

Lämmitä maito ta vejen ševoš kiänlämpösekši, ta čipšuta hiiva šiih.

Lisyä šuola, šokeri, kardamoni ta vähäsen jauhuo.

Piekšä lujah, jotta taikina šuau ilmua.

Lisyä jauhuo ta vuali tahaš käsin. Lopukši lisyä pehmie voi.

Anna taikinan noušša vejottomašša kohašša 15–20 min.

Sriäpi pullat stolalla minnih alusen piällä, šuat hyväsesti pirottua jauhuo alla.

Luaji pyörykkäisie, kumpaset laitat šuorah paissinlissalla (tahi paissinpaperilla peitetyllä paissinlissalla), ta anna noušša liinan alla, jotta ne kohotah melkein kakšinkertasiksi.

Voitele jiäličällä ta pirahuta piällä ruahšokerie.

Paissa kiukuašša 200 aštehešša 8–10 minuuttie.

Anna jähtyö, ennenkun šiämet luajitah.

Mantelišiämi:

Leikkua pullasta piälimmäini oša pois, jotta šiitä tulou puitto šliäppä.

Kaiva pikkaraini loukko pullan keškeh.

Pois otettuo šiämyštyä šuat lisätä mantelišiämen šekah, kuitenki ihan kaikkie ei pie šiih pistyä.

Ota:

  • 50 g hienoista mantelijauhuo
  • 0,75 dl tuhkašokerie
  • 0,5 dl piekšäntäkermua
  • monieš tippa karkiemanteliaromie

Hämmennä kaikki ainehet šekah šuurella lusikalla staučašša.

Laita ševošta pullašša olijah loukkoh ta šliäppä piällä.

Kuva: Sirpa Mänty

Anni-t’outan voronkusieni- libo gribavatruškat Ilomančispäi (Hannu Lappalainen)

20–30 palua suuruos rippujen

Täytteheh tarvičet:

  • 45–50 gr kuivattuu voronkusiendy libo gribua
  • 1–2 laukkua
  • 3–4 dl riissuu
  • suolua
  • čosnokkua
  • sulatettuu argivoidu (sego voideluh)

Kuoreh:

  • 1 kilo kartohkua
  • 0,5–1 dl nižujauhuo
  • 1 jäiččy

Azu nenga:

Livoita kuivatut voronkusienet libo grivat vähäzes, lämmäs vies da pilko net. Žuari vähäzes temperatuuras pilkottu laukku da sienet/grivat dai mavusta sevoites pippuril, čosnokal, suolal dai pienel miäräl puatokkua. Mavustehtu voibi olla äijy, gu kartohkalline tahtas vedäy maguloi iččeh. Keitä riisut dai sevoita net sieni/griba-laukkusevoiteksenke. Ližiä sevokseh sulatettu argivoi da anna sevoiteksel vähäine vilustuo muga, ku se olis kebjei levittiä.

Keitä kartohkat kuorienke, kuorita net hiilavannu da survo net tazazekse massakse dai ližiä suolua. Voit käyttiä sego kuorittuu vaguumakartohkua. Vilustuta kartohkumassu, sevoita (älä pieksä) massah yksi jäiččy da läs 0,5–1 dl nižujauhuo.

Luaji tahtahas salgo da leikkua se samankogozikse paloikse. Taputtele palazet piduličoikse 0,5 cm:n sangieloikse pohjikse. Pane pohjan toizele puolele bohattu syöndyluzikalline täytehty ja kiänä toine puoli piäle. Typitä reunat, gu täyte ei valus ullos pastamizen aigah. Pasta vatruškat 250–300 gruadusis, kuni net roitah čoman maksankarvazii. Pastoaigu on 15–20 minuuttua riippujen päčin temperatuuras. Voidele valmehet vatruškat sulatetul argivoil.

Syö vatruškat vereksen saluatanke! – Hyviä syöndyhimuo!

Kuva: Hannu Lappalainen

Savvulohipastos (Eila Markkinen)

Valmistusainehet:

  • 1 kg kartohku-laukkusevoitustu
  • 500 g lämminsavvustettuu lohtu
  • 0,5 dl siečkattuu ukroppua
  • 3 mavustehogurčua
  • 260 g juustot’orkatestu
  • 5 dl sliuhkua
  • 2 čl suolua
  • 1 čl mustuapippurii

Pastoksen azumine:

  1. Pilko mavustehogurčat da sevoita kai ainehet päččiformas. Jätä vähäine juustot´orkatestu ripoitettavakse pastoksen piäle.
  2. Vala sliuhkat da ripoita juustot´orkates pastoksen piäle. Pasta 200 astehes läs 30 minuuttua.

Leiby-suolu syöjile!

Hannu-diädän ahven-juurikoipastos (Hannu Lappalainen)

Päčis kypsendämine, juurekset, kala dai kannates ollah kai päivännouzupuolizen syömisperindehen elementoi. Perindehen pohjalpäi kehitettyh syömizeh tarvičet:

  • 500 grammua ahvenfiletty
  • 100 grammua keldujuurikoidu
  • 100 grammua palsternakkua
  • 100 grammua juurisellerii
  • 100 grammua kartohkua
  • 100 grammua laukkastu
  • 100 grammua poreilaukkua
  • 150 grammua kannatestu
  • 0,5 desilitrua sliuhkua
  • sen-tämän palazen voidu
  • sen-tämän tippazen limonanmehuu
  • suolua da pippurii
  • vähäzen ukroppučilmua

Peze, kuorita da leikkua juurekset puikkozikse, pane net päččiformah, ližiä nenga kaksi palastu voidu da räkitä niilöi 175 astehes läs 10 minuuttua. Pane suolal, pippuril, limonanmehul da ukroppučilmul mavustetut ahvenfiliet juureksien piäle da vala kannateksen da sliuhkan sevoitus kaloin piäle. Pyhän aigah voit kannateksen da sliuhkan sijah ottua kalaliendy da argivoin sijas kazvosmargariinua libo pyhävoidu. Pasta päčis, kuni kalat da juurekset ollah kypsät. Tariče pastos vereksen saluatanke.

Kuva: Hannu Lappalainen

Kirkas gribasuuppu Elvira-mučoin tabah (Hannu Lappalainen)

Pravoslaunois kirikös algau kevätkuun allus suuri pyhä, kudai kestäy seiččie nedälii da lopeh Äijänpiän. Pyhä on ainos rungalline da hengelline. Hos enimyölleh duumaijah, što pyhittämine koskeh ainos moizii tiettylöi syömizii kui liha, jäiččy da maidohizet. Pyhä algau sobupyhänpiän/sovindupyhänpiän kirikös, konzu sie on yhtehine prošken’n’an pakičendu da andamine. Kuajivus da prošken’n’an andamine ollahgi tärgielöi hengellizen pyhän dieloloi.

Tiettylöin syömizien ližäkse pyhän aigah pietellähes sežo eriluaduzis ilonpiendöis da pruazniekois. Pyhän aigah suittunuot dengat pidäy andua hyvyöntevgoh. Kirikköižät oldih viizahat, ku sijoitettih pyhäaijan ainos pruazniekan iele: ristikanzal on hyvä hilletä pruzniekan iel.

Sain tämän pyhäsuuppureseptan Värskan pravoslaunoin prihodan protopapin mučoil Elviira Põldil Estouniespäi. Elviira on roindua myöte Komispäi.

Tarvičet:

  • 3 keldujuurikoidu
  • 3–4 kartohkua
  • 1 laukan
  • 3 čosnokan kynty
  • 50 gr kuivattuu gribua (libo läs 400 gr tuorehtu)
  • 30 gr greččuu
  • 1 l vetty
  • 2 ouveššikuubiekkua
  • mustupippurii
  • suolua
  • hienondettuu ukroppua

Azu nenga:

Livota grivat lämmäs vies puoli čuassuu. Ota grivoin livotusliemi tallele da pilko grivat vähästy pienembikse. Pilko laukku da čosnokan kynnet dai freezua net grivoin kel pyhävois.

Kuorita keldujuurikoit da kartohkat dai pilko net kuubiekoikse. Vala grivoin livotusliemi kattilah da ližiä vetty muga, kun nestetty on kaikkiedah yksi litru. Kiehahuta neste, ližiä sih ouveššikuubiekat, laukku-čosnokku-gribasevos, grečču dai keldujuurikoi- da kartohkukuubiekat. Keitä kartohkoin kypsenendässäh.

Mavusta suuppu pippuril da ukropal dai tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla varovaine: käyttänet ouveššikuubiekkoi, musta, ku niilöis on äijy suolua. Tariče suuppu mustan tostuleivän da kazvosmargarinan kel. Et olle pyhäniekku, syö gribasuuppua kannateksen kel.

Hannu-diädän kalapastos (Hannu Lappalainen)

Päčis havvotut pastokset päitäh hyvin syömizekse murginal libo ildupalakse yöniekoil. Pastokset varustat kebjieh: pidäy vai sevoittua ruohkuainehet da päčči hoidau loput. Nenga emändäl da izändäl jiäy aigua olla yhtes gostien kel. Pastoksen piäruohkuaineh voibi ollah liha, kana, kala libo eriluaduzet ouvešit. Pastoksien ližättehekse voibi tarita ezimerkikse ruskeijuurikoidu da suolattuu ogurčua libo saluattua dai batonastu libo valgiedu leibiä.

Tänäpäi valmistan pastoksen ilmai lihua, sendäh gu tämän illan gost’u ei syö lihua. Kala voibi olla gruavattuu (zuaharin kel suolattuu), savustetuu libo pilkottuu kalafiletty.

Täs on reseptu 3–5 hengele.

Tarvičet:

  • 300 gr gruavattuu lohtu
  • 200 gr savutettuu kalua
  • 1–2 kpl laukkua
  • vähäzen puatokkua
  • 500 gr kylmätettylöi kartohkupuikkozii
  • 200 gr kylmätettylöi ouveššipuikkozii
  • 3–4 dl sagiedu slihkua
  • 2–3 dl kalaliendy
  • ukroppua, pippurii, čosnokkua, suolua, limonansokkua

Azu nenga:

Pilko laukat, ližiä vähäine puatokkua da kypsendä pyhävois madalas lämmös (freesua). Ližiä palazikse leikatut kalat da anna hauduo kodvaine. Ližiä kalan joukkoh vie limonansokkua, gu ezmäzikse kalan magu tarviččou happuo da toizekse limonansokan mavul voibi korvata suolan maguu. Sevoita sulanuot kartohkat da ouvešit laukku-kalasevoitekseh dai mavusta se ukropal, pippuril da čosnokal. Ližiä lopukse sliuhkat da kalaliemi sego tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla sežo varovaine: käyttänet gruavattuu libo savustettuu kalua libo kalaliemikuubiekkoi, musta, sto niilöis on äijy suolua. Pasta päčis 200 gruadusis 1-1,5 čuassuu.

Kuva: Hannu Lappalainen

Čupukat (Jaana Petsalo)

Joga vuvvenaigua suaičen pastua čupukkua. Täs minun reseptu.

Ainehet:

  • 2 jäiččiä
  • 5 dl maiduo
  • 2,5 dl nižujauhuo
  • 0,5 čuajuluzikkastu zuaharii
  • vähäine suolua

Jäičät pieksetäh da muut ainehet sevoitetah joukkoh. Zuaharii voibi ližätä.

Vuota puoli čuassuu libo sissäh, kuni tahtas vähäzel nouzis.

Pasta čupukat vois riehtiläl. Pasta mollembil puolil.

Syö čupukat magien varen’n’an da sliuhkuvuahten ker. Varen’n’u voibi olla keitetty mandžois, vagois libo mistahto muus muarjas. Voit syvvä čupukat sežo suolazen täyttehen ker.

Keitä čuajuu libo koufeidu da kuču perehgi stolah.

Vagoipiirai (Johanna Kampman)

Konzu vai kypsenöy vagoi, kerras luajildan moizen piiruan.

Piirai:

  • 100 g voidu
  • 1 dl zuaharii
  • 1 jäiččy
  • 2 dl nižujauhuo
  • 1 dl ruisjauhuo
  • 1 čl tahtahannostatusjauhettu

Ruahtotäyteh:

  • 200 g vagoidu
  • 200 g rahtuo
  • 1 jäiččy
  • 0,5 dl zuaharii
  • 1 čl vanil’l’uzuaharii

Vuahtata voi da zuahari. Ližiä jäiččy da sevoita. Sevoita kuivat ainehet tahtan. Voidele formu da painele tahtas formah. Sevoita ruahto, jäiččy, zuahari da vanil’l’uzuahari keskenäh. Ližiä vagoit tahtahan piäle da ruahtotäyteh. Pasta puoli čuassuu 200 c.

Selderipihut (Jonni Röslof)

Opastuin vastevai luadimah selderipihuu da tahton nygöi jagua reseptan teijänke. Aineksis ei ole tarkua miäriä, pidäy ičel kaččuo.

Ainehet:

  • juuriselderi
  • jäiččy
  • zuuharijauhuo
  • voidu
  • suolua da pippurii

Juuriselderi leikatah nenga 1 santimetrin sangieloikse viibaloloikse da net keitetäh suolatus vies. Sil aigua piestäh jäiččy da toizes asties sevoitetah zuuharijauhoh mavun mugah suolua da pippurii. Konzu selderiviibalot ollah kypsät, annetah niilöile vähäzen vilustuo. Sit net kastetah jäiččäh da pyöritelläh zuuharijauhos. Lopukse pihut žuaritah vois molembin puolin. Pihut voit syvvä keitetyn kartohkan da saluatan ker.

Samah tabah voit luadie pihut sežo toizis juureksis – magu tiettäväine muuttuu.

Juablokkupiirai (Tarja Hätinen)

Ainehet:

  • 2,5 dl nižujauhuo
  • 0,5 čuajuluzikkua tahtahannostatusjauhuo
  • 0,5 čuajuluzikkua soudua
  • 1 čuajuluzikku vaniliinuzuaharii
  • 1,5 dl zuaharii
  • 2 dl hapainmaiduo
  • 75 grammua voidu
  • 1 jäiččy
  • piäle 4–5 juablokkua da 2 čuajuluzikkua zuaharii

Pezen juablokat ja pilkon net.

Sulatan razvat.

Sevoitan kuivat ainehet.

Ližiän jäičän, hapainmaiduo, razvat.

Sevoitan taiginan.

Kuan formah.

Ližiän juablokat da 2 čuajuluzikkua zuaharii piäle.

Pastan puoli čuassuu 200 gruadusis.

Šipainiekat brossusyväimenke (Ilkka Pirhonen)

Tahtas:

  • 3 dl vetty
  • suolua
  • rugehes siglottuu jauhuo

Syväin:

  • 4 dl brossusuurimua
  • 2 litrua maiduo
  • 2 jäiččiä
  • näppine suolua
  • voidelemizeh maiduo da argivoidu

Luaji brossusyväin enne tahtastu, jo ehtäs. Kaksi litrua maiduo keitetäh da sih sevoitetah brossusuurimat. Keitetä sagenendassah, minuuttua 20. Huondeksel ližätäh kaksi jäiččiä da sevoitetah hyvin. Syväinpudro ei pie olla liijakse sagei eigo ni liijakse notkei. Roinnou pudro sagei, ližiä vähäine maiduo notkenendassah.

Kolmeh dezilitrah vetty pannah näppine suolua da ližätäh rugehistu jauhuo. Sevoitetah hyvin, ku suas ajella. Tahtahas luajitah vual’ušku, sit katkatah se palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah da luajitah piduliččah. Net pannah toine toizen piäle. Konzu kai kuoret ollah jo ajeltu, voibi kuorile panna pudrosyväimet. Šipainiekkoi yhtistetäh kahten käin ezisormil, sit äski piirai rodieu näbei. Piiruat pannah 250 astehizeh päččih, pasta 15–20 minuuttua. Hiilavat piiruat pidäy hyvin voidua palavah maidoh sevoitetul sulatul voil. Voidu ei pie žiälöijä. Šipainiekan pohjua ei pie voijella, kuni kuori ei äijäl pehmenis. Syögiä hos vilun maijonke. Leiby-suolu syöjile!

Italielaine focaccia-leiby (Essi Hirvonen)

Reseptah tarvičet vetty, zuaharii, droždieidu (muurehtu), suolua, nižustu jauhuo, oliivuvoidu, tuorehtu rozmariinua da tomuattua.

  1. Lämmitä 5 dl vetty 40-42 gruadussassah da ližiä vedeh zuaharii 1 syöndyluzikku.
  2. Sevoita droždeidu da 3 dl jauhuo yhteh da pieksä net vedeh.
  3. Anna taiginal huogavuo 10 minuuttua.
  4. Ližiä suolua da pieksä 5–7 dl nižujauhuo taiginah. Lopus taigin pidäy olla pehmei da taibui.
  5. Ližiä 2 syöndyluzikkua oliivuvoidu.
  6. Kua taigin formah da anna kohota vie puoli čuassuu.
  7. Lämmitä päčči 220 gruadusassah da ližiä rosmariinua, tomuattua, karjua suolua da oliivuvoidu taiginan piäle.
  8. Pasta leibiä päčis 15–20 minuuttua. Tariče saluatan libo keiton kel.

Muarjupiirai (Elina Kurttio)

Pohju:

  • 1 dl sulatettuu voidu
  • 0,75 dl zuaharii
  • 1 jäiččy
  • 1,5 dl nižuhistu jauhuo
  • 1 dl rugehistu jauhuo
  • 1 čuajuluzikkaine tahtahankohottajua
  • 1 čuajuluzikkaine koriččua

Pohjan piäle:

  • 250 grammua must’oidu da vavarjuo
  • 200 grammua jogurtua ilmai midägi ližävysty
  • 1 jäiččy
  • 0,5 dl zuaharii
  • 1 čuajuluzikkaine vaniil’uzuaharii

Sevoita pohjan ainehet da pane tahtas piiraiformah. Sevoita täytös da pane pohjan piäle. Pasta piiruadu 200 gruadusin lämmös 25–30 minuuttua. Tariče vaniil’l’ukassin kera.

Magei must’oipiirai (Eila Markkinen)

Tahtaspohju:

  • 1 dl zuaharipeskuu
  • 2,5 dl nižustu jauhuo
  • 0,5 dl kagru- libo ruisotrubii (sežo kagruhiutalehet pätäh)
  • 1 čuajuluzikkaine tahtahankohottajua
  • 1 jäiččy
  • 1 dl sulatettuu voidu libo margariinua, libo pyhävoidu
  • 1 dl vaniil’ujogurtua

Pohjan piäle:

  • 3 dl jiähisty must’oidu (kylmättimespäi)

Pohjan da muarjoin piäle:

  • 1 jäiččy
  • 2 dl vaniil’ujogurtua
  • 1 dl zuaharipeskuu
  • 2 čuajuluzikkastu vaniil’uzuaharii

Nenga valmistat piiruan:

  1. Sevoita kuivat ainehet mal´l´as (nižuine jauho, otrubi, tahtahankohottai, zuaharipesku)
  2. Ližiä jäiččy, sundo sulatettu voi dai vaniil´ujogurtu. Sevoita vaiku sen verran što kai ainehet sevotah. HUOMUA! Ei pie pieksiä, vai luzikal sevoitat.
  3. Pane tahtas piiraiformah (halguaju 24–25 santimetrii) mi on voijeldu voil i katetettu zuuharijauhol.
  4. Ripoita jiähisty must´oimuarjua tahtahan piäle kylmättimespäi.
  5. Sevoita jäiččy, vaniil´ujogurtu, zuaharipesku dai vaniil´uzuahari, i vala muarjoin piäle.
  6. Pasta piiruadu 200 gruadusin lämmös elektropäčin alimbazel ridiltazol 30–35 minuuttua.

Šipainiekat (Timo Mokkila)

Reseptu šipainiekan luajindah, tälleh luajittih Salmis Uuksalonpiäs. Nengozen nevvon mugah azut putin piiraidu sähköpäčis.

Reseptu on ažuttu kolmehkymmeneh kahteh (32) piiruah näh.

Riissupudro (azuttu jongoi egläi):

  • 5 dl vetty
  • 3 dl riissuu (pudro)
  • 2 koufeiluzikkua suolua
  • 1 ltr maiduo
  • 100 g voidu

Sevoita riisut da viet, hauvvuta ielleh, ližiä maiduo vähitellen, havvuta ylen rauhas.

Gu pudro rubieu olemah valmis, mujua, da ližiä voidu da suolua.

Kuori:

  • 2 dl viluu vetty
  • 2 koufeiluzikkua suolua
  • 4 dl rugehistu jauhuo, parembi tulou jezli lövvät ezimerkikse riihespuiduu ruistu
  • n. 1 dl rugehistu sihtijauhuo

Luaji ezmäi tahtahas pitkulaine jygei tanko, sih näh on ylen kebjei luadie yhtenjyttyzet kakkarehet (32 palua)

Ajele kakkaret pualikal, pidäy olla hočoi, kui nägyy omah hierun kirikkö.

Ota vilu pudro, murendele kaksi libo kolme jäiččiä joukkoh, ga sit on kebjiembi levittiä pudruo kuoren piäle.

Pane kylmiä pudruo kuorele da sit rypytä čomakse.

Tavallizes sähköpäčis tulou kaksi proutivuo.

Pasta šipainiekat hiilavas päčis (300 astehtu).

Voidele lämmät šipainiekat voil.

Lopuskal la´d´dua šipainiekat käzipaikan alle pehmittymäh.

Syögiä oman perehen ker, musta gostittua sežo susiedoi!

Ylen hyvä dročon (Anssi Asikainen)

Ainehet:

  • 2 jäiččiä
  • 1 + 0,5 dl zuaharii
  • 8 dl maiduo
  • 4 dl nižujauhuo
  • 1 tl suolua
  • 1 tl tahtahankohottajua
  • 1 tl vanil’l’uzuaharii
  • 50-100 g sulatettuu voidu

Nenga ruat:

  1. Räkitä päčči 200 astehessah.
  2. Vadvua kebjeh jäičät da zuahari.
  3. Ližiä maijot da sevoita.
  4. Sevoita keskenäh kuivat ainehet.
  5. Ližiä kuivat ainehet pienis eris yhtel kerdua sevoittajen.
  6. Ližiä sulatetut voit i sevoita myös (=hairiehvedäi sana: myös karjalas tarkoittua taas suomekse).
  7. Kua dročon korgeireunahizele proutivole, kudai on katettu tahtasbumuagale.
  8. Pasta dročonua 200-astiehes päčis puoli čuassuu.
  9. Dročon on valmis. Syö sidä da gostita muidu sliuhkan da varen’n’anke.