Karjalan kielen nedälin tekstat 2025

Täl sivul on jullattu vuvvennu 2024 Karjalan kieli eläy -Facebook-joukos da Karjalan Sivistysseuran saital jullatut karjalan kielen nedälin kirjutukset sego linkat videoloih Karjalan kieli eläy -Facebook-joukos.

Niko Tynnyrinen da Miikku Häkki: Kuibo perustua paginperti?

Karjalan elvytyksen somekanualoil on kogo nedälin voinnuh sebrata karjalankielizien paginkluuboin ruaduo. Himoitannou kävvä paginpertih, ga sinun čural ei vie ole mostu, perusta vellin oma! Täs videos Miikku Häkki da Niko Tynnyrinen kerrotah, kui perustetah paginperti.

Linku videoh.

Lieksan paginapertti

Lieksan paginaperttiläzet työnnetäh tervehyttä! Videon on luadin Elena Rapa.

Linkka videoh.

Tamberen paginperti

Tamberen paginpertiläzet työtäh tervehytty! Videon on luadinuh Sanna Mylläri.

Linku videoh.

Rovaniemen paginperti

Rovaniemen pakinapirtin tervehyiset!

Linku videoh.

Jovensuun nuorien paginperti

Jovensuus on jo kaksi vuottu ruadanuh nuorih da nuorih aiguhizih näh avattu paginkluubu, Nuorien Paginperti. Puaksuh programmu on yhtenjyttyine, kui kaikis toizisgi paginpertilöis, ga pagintiemat vallitah nuorien mielilöin mugah. Kylmykuus meil oli poikkevukselline vastavundu, sendäh gu piäzimmö tuttavumah Jovensuun Eliel-muzeih, kuduan karjalažuttu koskijua ozutteluu olimmo keräl luadimas. Kačo videol, mittuine on muzei da mittuine oli vastavundu!

Videon on luadinuh Miikku Häkki.

Linku videoh.

Ira Pekkala

Ira Pekkala on käynyn Vienankarjalaiseh pakinaklupih ta šanelou omista kokemukšista.

Linku videoh.

Jovensuun paginperti

Jovenšuun pakinapirtti – paginapertti – paginperti on ruatan yhekšän vuotta. Alaškolašša vielä olemma ta ielläh kaiken aikua aššumma. Meilä on vesselä olla yheššä. Olemma hyvillänä, kun pakinapirttih käypi kaikenikäistä rahvašta. Erähät tullah lapšineh perehineh, še tiettäväini lämmittäy mieltä ta antau uškuo, jotta hyvä tielo jatkuu. Pakinapirtti on kahallah kaikilla, tule karjalan pakinoilla šieki!

Videon luajittih Ravan Jelena ta Lammaisjärven Olka.

Videon kuvat ta videot: Natalia Giloeva, Miikku Häkki, Olga Karlova, Ilja Moshnikov, Risto Salmela, Elena Rapa.

Linku videoh.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Vita: Paginpertis lövvät dovariššua da heimolastu

Enzimäzen kerran piäzin paginpertih Piälinnas sygyzyl 2023, konzu minun armas dovariššu oli kuččunuh minun keräle. Piälinnan paginpertii pietäh Karjalan Sivistysseuran huonuksis. Se sijaiččou ylen čomal alovehel Katajanokas, kudai eule loitton Uspenskoin soboraspäi.

Konzu tulin KSS:n huonuksih, dogadiin suuret kniiguškuapat. Niilöis oli ylen äijy kniigua, kuduat kai ozutettihes joga ylen mieldykiinittäjikse. Talois on olluh hyvä hengi da mugažu olla. Pienes pertis on tarittu syömisty da čuajuu da toizes suurembas pertis oli paginua.. Tilan keskel oli suuri stola, kuduas kaikin paginpertiniekat istuttih. Čupus oli samovuaru, kudai ei ruadanuh.

En tiijä, kuibo sellittiä čusvan, konzu kuulin da pagizin ristikanzoinke omua čomua. Ylen ozakas olin da yhtelaigua abei. En suannuh kieldy omas perehes, en suannuh kuulta da paista sidä enne. Se pidäy olla normal’noi, tavanmugaine dielo suaha paista omal kielel eigo mitah eduoigevus.

Oma kielinero oli ylen köyhy, tarkem sidä eulluh ni vouse. Enne paginpertii olen kaččonuh sanoi da virkehii. Allus meil on olluh moine tuttavundukruugu, gu jogahine on voinnuh sanuo midätahto. Konzu rodih minun paginvuoro, sanoin “Terveh! Olen Sortdavalaspäi. Olen Karjalaine. En malta karjalakse.”

Da täs kai on lähtenyh. Tämän enzimäzen kerran jälles kävyin Piälinnan paginpertih vie äijän kerdua. Allus on olluh jygei sebrata paginua, ga joga kerdua sit jo kebjiembi da kebjiembi.

Paginperti on ylen tärgei dielo da paikku. Sen kauti lövvin yhtevytty omah kieleh da tuttavuin ristikanzoinke, nygöi äijät paginpertiniekois ollah minun armahat dovarišat, heimolazet.

Hos uvvet socializet tilandehet voijah olla jygiet, paginpertis on ylen madal kynnys olla. On ihan ok, hoš eule kielineruo – voit olla sie da kuunnella. Paginpertis pidäy olla sežo rohkei. Paginopastundas tiettäväine roih hairehii. Niidy ei pie varata.

Nimimerki Kazviloinke

Olen ottanuh ozua paginpertih Turrus. Se on ollun sego mieldykiinnittäi da vähäzel jygei himoruado. Jygei sendäh, gu äijil ristikanzoil eule mostu kielenmaltuo, kudamal olis kebjei paista midätahto dieloloi, da vähäzel liijakse kieli kiändyy suomekse da jiäygi sit suomekse.

Mie ellennän mostu, sidä on uvven kielen opastundas! Ga voi gu keral olis kentahto ristikanza tiäl Turrus, kudai olis (läs) muamankieline pagizii… Toinah moine ristikanza libo moizii ristikanzoi löydys tiälgi, ga enbo tiijä heidy. Olis muga vessel suaha paista kaikenualazet dielot da gu olis moine ristikanza, kudai malttau šanella mi se-tämä sana on karjalakse! Olis kebjiembi pidiä paginperttilöigi.

Ližäkse mie ylen tahtozin jotta olis eri-igähizet ristikanzat keralla. On nygöigi ollun 18-vuodehizii da 40-vuodehizii, ga myö kaikin olemma nuoret ristikanzat karjalazes yhtehistös, duumaičen. Olis mieldykiinnittäi, gu olis eri-igähizet da eriluaduzis taga-alois tulijat ristikanzat yhtes. Šmietin, gu olis pättävä löydiä mitahto uuzi tila Turrus, kudamas paginperttilöi vois pidiä. Turrun Kniigakoufeila on čomaine kohta čomaizes talos, ga duumaičen se eule kaikilla ristikanzoilla kebie löydiä libo tulla keralla. Tiedäygö kentah mostu pertii, kudamas olis hyvä da huogei pidiä paginpertii?

Sežo duumaičen, gu ylen hyvä olis olla midätahto materialua paginpertin piendän tuvekse. Moizen materialubankan luadimine vois toinah olla ”opastundanäytehruavon” tiemua libo moine ruado, kudamah vois pakita da suaha abudengua? Bankas vois löydiä mittumiitahto karjalazii kižoi da sanakižoi, sanavakkazii, pienii tekstoi da kirjutettuloi paginoi. Toinah moine bankka on olemas da en vai tiijä! Hos on, kus sen voi löydiä? Ga hos ei ole, kenbo olis moine maltačču ristikanza, kudai ottau omakse ruavokse, libo luadii miun kel?

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Sini Ojala: Kui minä puutuin paginkluubah

Minä iče en ole karjalankieline, ga tahtozin tuttavuo karjalazeh kul’tuurah. No yhten kerran menin illaččuloih, ku sie oli ezityksii da tahtoin tiediä, mittuizet ollah karjalazet piiruat. Minun muamo on pohjaskarjalaine, da sikse tahtoin nähtä sul’činat i pättävät šipanniekat. Otin ruadodovarišan keral da menimmö. No sie oli sežo hora, kudai pajatti karjalakse. Duumaičin, što nengostu kieldy en ole aijemba kuulluh. Olin nähnyh lapsienkniigan vepsäkse da mieleh juohtui, ku kieli on läs yhtenjyttyine. Tämä vastavumine karjalan kielenke jäi mieleh.

Sen-tämän vuvven peräs elin jo toizes linnas. Silloi huomain, ku karjalankieline paginkluubu kerävyö sie. Menin kuundelemah ližiä kieldy da opin ellendiä paginua. Kluubas paistih monenluaduzii da sie opastuin kieleh enämbän.

Minun mieles on ylen tärgei, što voit paista toizienke. Kieli tulou eläväkse, ku voit kerduo nengozii dieloloi, kudamat ollah sinule lähäizii da interesnoloi. On hyvä, gu harjaituksii on monentazozile pagizijoile da jogahine suau sanuo sanazen karjalakse.

Nenga minä piävyin illaččulois karjalan kieldy tarattamah.

Nimimerki Tavallini karjalaini: Pakinapirtti tavallisen karjalaisen elokšešša

Olen kuullun karjalan kieltä ta paissun karjalakši šiitä ajašta kun vain muissan iččieni. Karjalan kieli on aina ollun miun elokšešša.

Toičči ajattelen, jotta meitä karjalaisie on vähän ta myö helpošti šulauvumma valtakulttuuriloih ta kielih. Juštih pakinapirtit ta karjalaiset tapahtumat taritah meilä mahollisuon pityä iččietäh karjalaisina ta käyttyä meijän čomua karjalan kieltä.

Miula pakinapirtit ollah kuin potrissuškielikylyt, kumpasien jälkeh mieli terävöityy ta paranou. Šilloin smietit kuin äijä meijän kulttuurissa ta kieleššä on šomua, mitä pitäis šäilyttyä.

Hyvät karjalaiset ta karjalan šuvaiččijat, tulkua pakinapirttilöih ei pie čuipotella. Pakinapirttilöissä on ylen vesselä, šielä työ šuatta äijä tietuo ta piäšettä hivomah omua kielineruoh.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Hanna Virranpää: Omua kielenmaltuo voit kehittiä paginpertis, paginas vastinehenke, opastujes iččenäzesti sego kirjuttamal Instagramah

Minä olen käynnyh piälinnan paginpertih sen-tämän kerran. Ga nygöi en ole ylen hätkeh sinne käynnyh, sendäh ku en piäze sih aigah. Hos olin varavuksis, oli sinne ylen hyvä kävvä da ainos oli hyvä atmosfieru. Toizielpäi sežo huomain, što oli jygei ainos ezitellä iččie uvvessah, enne kaikkie sendäh, gu en piässyh alalleh sinne käymäh. Ližäkse oli vaigei paista libo ottua paginvuoruo ilmai, ku vedäi sinul sidä pakiččis. Sendäh duumaičingi, gu iččenäine opastumine sežo minule pädöy. Muga olen livvinkarjalua ičekseh opastunnuh da sidä opingi paista kois vastinehenke. Konzugi kirjutin äijän tekstua Instagramah da se avvutti kielimalton kehityndäs. Pagizendua kebjendäy se, ku et vuaji omas ičes tävvellisty kielenmaltuo da hyväksyt, gu suomen kieldy da karjalan kieldy voi käyttiä segai. Toiči täydyy, konzu vaigu yksi libo se-tämä sana paginas on karjalakse.

Heidi Gilhooly: Ken šie olet kun pakajat eri kieltä?

Olin festivualilla elokuušša ta luvennolla kirjallisuon kiäntäjä kyšy miulta: “Ken šie olet kun pakajat eri kieltä?” Vielä festivualin jälkeh mie smietin tätä kyšymyštä.

Koissa pakasima šuomeksi. Šielä mie olin tytär, čikko ta koululaini. Miun tuaton vanhemmat oltih ruočinkielisie. Heijän keralla mie pakasin ruočiksi ta heilä mie olin punukka ta štarinojen kuuntelija. Nyt mie olen elän Enklannissa jo yli nelläkymmentä vuotta. Tiälä mie pakajan enklanniksi ta olen naini, muamo, pensioneri ta niise monie muita roulie miula on.

A karjalua, miun muamon heimokunnan kieltä, aloin paissa vašta korona-aikah. Šilloin mie löyvin loittokurššit ta aloin opaštuo kieltä. Kurššien kautti kuulin vienankarjalaisešta pakinaklupista, kumpasešša olen tavannun karjalaisie heimolaisie ta kuullun monenmoisista asieloista.

Olemma paissun laululoista, musiikista, istoriešta ta meijän omašta elokšešta. Tänä vuotena olen niise ollun Karjalaiset kruutat -ompeluškurššilla, kumpani opašti milma karjalaisien vuattehien ompelennašša ta niise niijen istoriešta.

Karjalaiseh kirjuttamiseh olen opaštun Kirjutuspertissä – kirjutin runonki! Kaikki nämä: pakinaklupit, kielikurššit, karjalaiset kruutat ta kirjutuspertti ollah miušta yhtä pakinapirttie. Niissä mie pakajan karjalakši toisien karjalakši pakasijien keralla. Myö opaššumma kieltä, kulttuurie, istorieta, ompelušta, lauluo, kirjutušta tni. – yheššä! Ta vaikka voin ošallistuo näih pirttilöih vain loitočči, olen šuanun uušie yštävie ta miun eloš on muuttun pohatammakši niijen kautti.

A ken mie olen kun pakajan karjalakši? Olen opaštuja, heimolaini, pakinapirttih kävijä ta niise kaikki miun toiset roulit olen ottan matkahani täh yhtehisöh.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Anniina Ljokkoi: Kahten sugukielen vastavundas roih ainos midägi vesseliä

Konzu minul lähenöy kalenduaras enzimäine kävyndy karjalan kielen paginpertih Jovensuuh, sit jo enämbi da enämbi duumaičen – mittuine vastavundu roih? Ongo sie kai muga, kui inkeriläzien paginpertis Tallinnas, kuduas buabat pajatetah hengellizii pajoloi i paistah suomen, eestin da ven’an vesseläs segakieles? I voidasgo sie olla nuoretgi keral? Iče enhäi enämbiä ni ole nuori, no en vie ni vahnu – yksikai mieleh juohtutah iččeni opastunduaijat.

Vähiä vajai kaksikymmen vuottu tagaperin istuin Tarton yliopiston kirjalližuon luvendoloil da opiin kirjuttua tetrattih, midä paistih. Oli minun enzimäine sygyzy Tartos vaihto-opastujannu, i paista maltoin vaiku vähäzen. Eestiläzet kirjalližuon opastujat vierahanke äijiä ei paistuh. Luvendo loppih – kai kiirehtettih ielleh tulieloile luvendoloile.

Tuttavil suomelazilpäi kuulin, gu eestin kieldy voibi opastuo pagizemah eestin da suomen kielen paginkluubas tossargen. Minähäi kävyin sinne. Vastavuimmo restoranas, i siehäi oldih moizet muhizijat ristikanzat, kuduat tahtottih paista. Sie oldih eestiläzet, kuduat opastuttih suomen kieldy i käydih luvendoloile, a yksikai paginmahtuo oli vaiku vähä. Sit oldih suomelazet opastujat, kudamil sežo oldih luvendot yliopistos, ga puaksuh hyö paistih angliekse – kenbo tahtos kiirehellizes elokses avvuttua ulgomualastu, kudai ylen hil’l’azeh pagizou. Laukas libo virrastos olihäi kebjiem paista angliekse.

Kluubu oli illal kuvves kaheksassah. Enzimäzen čuasun myö pagizimmo eestin kieles. Samal aijal saimmo midägi tilata, ken čuajuu libo sidrua, ken syömisty. Se vie oli aigu, konzu suomelazel vaihto-opastujal oli Eestis äijy d’engua syvvä da juvva mida hänel vai himoitti. Toiči taričimmo eestiläzilegi, kudamil d’engua koufeičuppuzih niškoi oli vähembi.

Sie paginkluubas sain treniruija pagizendua kaikis tavallizis dielolois, eigo ni hairahtuksii pidänyh varata. Eestiläzet oldih vaiku iložat, ku myö suomelazet tahtoimmo opastuo heijän kieldy, i hyö hyväl mielel avvutettih meidy kodiruadolois sego mittumientahto probliemoinke. Toizel čuasul sit myö omas puoles pagizimmo heijänke suomekse i avvutimmo heidy. Nämmien sugukielien välizile hairiehvedäjile sanoile saimmo nagrua joga čuassuu.

Pruazniekoil i pyhinpäivin myö nikonzu emmo olluh yksinäh. Ainos oli meijän kielikluubal vastavundu libo menimmö-tulimmo yhtes. Kluubah käydih mielenkiinittäjät ristikanzat, i ei vaigu suomelazet-eestiläzet – joukos oli ozanottajua sežo Ven’alpäi, Vengriespäi, Čeehiespäi i Germuaniespäi. Kluuban kauti tuttavuin Tarton yliopiston suomelas-ugrilazen kanzoinvälizen kollektiivanke.

Vot oldih aijat! Nygöi suau hyväs mieles mustella. Kävyin kielikluubah viizi vuottu, a sit muutin Tallinnah i tuldih toizet ruavot da tuttavat.

Nygöi olis mieldykiinittäi sellittiä, äijygo löydyy karjalan kielen maltajua Tallinnas. Suomes on karjalan kielen paginkluubua läs kymmenes linnas – no pädis yksi Eestisgi!

Kai Peksujeff: Vienankarjalaini pakinaklupi miula

Mie olen ollun keralla vienankarjalaisešša pakinaklupissa alušta šuaten. Še on ylen hyvä ta tärkie miula, jotta voin iče pityä miun karjalan kielen malttuo elävänä. Šen niisi pitäy jatkuo ielläh! Meitäi ei ole aijyä vienankarjalakši pakasijie Šuomešša.

Šilloin kun ällennin jotta mie ymmärrän karjalua, miun vienankarjalaini ämmö oli jo šiirtyn tuonilmasih. Hiän še miula karjalan kielen on tuonun! Tuatto ymmärtäy, ka ei pakaja omua kieltäh. A mie opaššuin ämmöltä tämän kielen, konša šynnyin Ruočissa ta pakasima šuomelaisien lapšien kera niisi ruočiksi.

Šiitähän ni läksin tuattoloin mailla Vienah vuotena 2001. Šielä kuottelin paissa karjalakši äijän. Nyt tiälä Vuasan kaupunkissa en enämpi vienua kuule. Šentäh miän klupi on tärkie! Jotta voimma paissa ta tietyä, jotta Pohjanmualla on ollun hoš kuin äijän vienalaisie!

Vuotena 2002 pakauttelin Remšujeva Santrua, kumpani niisi on miula heimolaini. Hiän muisti tuaton ämmön Liepan Naston.

Jyväskylän paginapertti

Jyväskylän paginapertissä paissah da kuunnellah karjalua, nagretah da juuvah čuajuo. Keräyvymmä kerran kuussa nellänäpiänä Trubarannan Kluuballa. Tässä kävijöin duumie paginapertistä:

Käyn paginapertissä, sentäh kun miula on tärgiedä vastauduo eri igähizien karjalan pagizijoin kera da rohkiesti käyttiä kieldä, mih vasta opassun da sih kaččomatta, jotta tulou hairehie. Yhessä opassumma karjalah enämbi kuin yksin.

On ylen tärgiedä, jotta miun lapset kuullah, jotta muutgi ristikanzat kuin vain muamo paissah karjalua. On ollun vesselä huomata, jotta jo sillon, kun paginaperttih on mänössä, duuma kiändyy karjalaksi. Olen lizäksi löydän uutta tuttavua paginapertistä.

Käyn paginapertissä sentäh, kun tahon ylläpidiä da kehittiä miun karjalan kielen kielineruo. Lizäksi tahon tuttavustuo toizih ristikanzoih, kumbazien mielie kiinnitetäh Karjala da karjalan kieli. Usson, jotta yhtehizöllizys da aktivizus autetah karjalazutta da karjalan kieldä säilymäh. Yhtehizössä on vägie!

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Teija Lehto: Minun ezmäine kerdu paginpertis

Olen vaiku yhten kerran olluh Tamberen paginpertis, tämän vuvven 2025 ligakuus. Vastavundu oli iložu da mieldykiinittäi. Ozanottajat tuodih kerale vastavundah kudamidä zakuskua. Minä toin čihoisokkua.

Paginpertis Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila ozutettih omassah vastevai karjalakse kiännettyy kniigua ”Ruskei kui veri”. Romuanan on kirjutannuh suomelaine Salla Simukka, da kiännösty on luajittu jo 37 kielele. Sanna da Sanna-Riikka saneltih meile, gu kirjuttai Salla Simukka iče pidäy karjalankielisty kiännösty kaikis arvokkahimannu kniigan kiännöksis.

Sen jälles myö kižaimmo paginpertis sanakižah kartiloil. Kartilois oldih erähien veššilöin kuvat, da toizis kartilois nämmien veššilöin nimet vienan-, suvi-, da livvinkarjalakse. Sevoitimmo kai kartit stolan piäle, da sen jälgeh opimmo mustua da avata kaksi kartii kerral. Kižan tarkoituksennu on avata kerral kartipuaroi, kudamis ollah kuva da täs kuvas olijan vešin nimet karjalakse kolmel murdehel. Minä sain vaiku yhten puaran oigieh.

Kerttu Nurmela: Yhtehisruavolla ielläh

Oulun Pakinapirtti alko ruatamah šykyšyllä 2023. Šilloin mie piäsin käymäh vain yhen kerran, talvikuun alušša. Pakinapirtin vetäjä Olga Gokkoeva oli pyytän tuomah mielehisie runoloita. Jokahini luki omat runot ta šelvitti, mintäh ne häntä miellyttäy. Miun runot oltih Valentina Saburovan šekä karjalan kielen ta niise yštävän muistamiseh liittyjät runot jotta runo Lapšien molitva. Runoloita oli ainaki vienakši ta livviksi. Hannu Hartikainen laulo livvinkarjalakši. Pakinapirtissä oli mukavua ta mie tuumaičin, jotta mänen uuvveštah konša piäšen.

Pakinapirtti on ruatan vuuvven 2024 aikana ainaki kymmenen kertua, ka mie olen ruatan kaikkie muuta ne kerrat. Viime kevätkuušša myö šaima nähä ta kuulla Ennin elokšešta Grönlannissa. Še oli miun toini kerta Pakinapirtissä.

Tänä šykyšynä mie olen piäššyn jo kaksi kertua pirttih. Olemma pelannun šanapelie, šelittän šanoja, pläššin piirileikkie tne. Šajekuušša oli vierahana Martti Penttonen. Hiän šelitti Bubrihan yhtenäne karjalan kieli -kirjašta.

Oulun Pakinapirtin ainehissot ollah tiettäväini livvinkarjalua, šentäh kun opaštaja on livvinkielini. Vierahat on niise oltu livvinkarjalakši pakasijie. Voipi šanuo, jotta kaikkie livvinkarjalaisie šanoja myö vienakši pakasijat tahi -malttajat emmä tiijä. Kaikin voimma puajie niise šuomie ta kyšyö, ollou vaikie tilanneh. Tämä ei ole ollun vaššukšena, vain vienakarjalakši pakasijat käyväh pirtissä mielelläh. Šamoin käyväh ušiet livvinkarjalaiset Pohjois-Viena -šeuran vienankarjalan kerhoh, missä materijalit ollah vienakši. On suali, jotta ei niketä šuvikarjalan pakasijua ole tullun pirttih tahi kerhoh. Voit olla, jotta heitä ei elä näillä alovehilla. Jokahini otetah keralla.

Oulun Pakinapirtti ta Pohjois-Viena -šeuran vienankerho ollah löyvetty šopiva tapa ruatua karjalan kieltä varoin. Karjalan kielen elvytäntyä pitäy ruatua yheššä ta pityä kaikkie murtehie šamašša arvošša.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Sikke Kaasinen: Paginpertis kehität omua kielineruo

Sit on mennyh jo enäm kahtu vuottu, konzu minun mielespiettävy enzimäzen kerran vei minuu paginpertih. Se oli Nuorien Paginperti Jovensuus. Minä varain ylen äijäl. En tiedänyh sie ni yhty ristikanzua, kuduat kaikin paistih kieldy, kudamua en maltanuh paista da ellendin vai vähäzen. En ruohtinuh iče virkua ni yhty sanua, kuundelin vai toizien paginua. Myöhembä menin ylen segai, konzu minule tarittih hattuu, kudamas oli moizii paberilippuzii. Kižan siändölöi opittih sellittiä minule ezmäi karjalakse, ga minä en ellendänyh da muga sit minun mielespiettäväl pidi sellittiä minule suomekse. Minule rodih paha mieles, gu en iče maltanuh paista karjalakse, ga ezmäzen paginpertin jälgeh tahtoin ruveta opastumah karjalan kieldy.

Myöhembäh olen ottanuh ozua paginpertilöih sen-tämän kerran, jälgikerdua kegripruazniekas. Nygöi ellendän aiga hyvin karjalankielisty paginua, ga vie ainos varuan iče paista karjalakse. Olen opitelluh opastuo kestämäh omii ošipkoi da puolinastu paginua, gu ruohtizin paista hos vähäzen. Opin mustua, gu vähäine kielenmalto on kielineruo da on parembi paista puolinastu karjalua, migu olla pagizemattah ni vouse.

Jaana Petsalo: Tyhjiä paginua

Minun huavehien paginpertis-paginkluubas ei nikel ole keral ni yhty sanakniigua libo grammatiekkukniigua. Kaikin vai paistah karjalakse ihan välläh tabah ilmai hairehien varuamistu. Pertis-kluubas on tiettäväine kentah paginanvedäi, ga hänen piäruavonnu on pertin-kluuban uksen libo veriän avuamine da salbuamine oigieh aigah.

Paginpertin-paginkluuban piäsiännöt:

1. Pagize vai, hos pagizetgi ihan tyhjiä.
2. Et tahtone paista tyhjiä, sinule pidäy pajattua.
3. Et tahtone pajattua, voithäi nagrua.
4. Et tahtone nagrua, voithäi pläššie.
5. Et tahtone pläššie, voithäi keittiä koufeit.
6. Et tahtone keittiä koufeidu, voithäi keittiä čuajuu.
7. Et tahtone keittiä čuajuu, voithäi juvva čuajuu.
8. Et tahtone juvva čuajuu, voithäi niegluo alazii.
9. Et tahtone niegluo alazii, voithäi kiärie hattarat jalgah.
10. Et tahtone kiärie hattaroi jalgah, voithäi vai istuo.
11. Ga et tahtone vai istuo, voithäi jatkua omua aijembua paginua.

Bonussiännöt:

1. Tule toiči.
2. Ga et piässe paginpertih-paginkluubah, pagize yksin hos laukas. Ihan varmah kentah rubieu pagizemah sinunke, hos ei vältämättäh karjalakse.

Anja Suvanto ta Kerttu Nurmela: Kerhošta pakinapirtiksi

Pohjois-Viena -šeurašša on opaššuttu vienankarjalua onnakko 30 vuuvven ajan. Alukši oli tärkietä tuttavuštuo šeuran inehmisih ta omih heimolaisih. Näissä kerähmölöissä muisseltih vienalaisie šanoja ta šananpolvie. Hyö oltih eriluatusie mitä šuomen kieleššä ta šentäh ne miellytettih.

Vienan matka eryähänä kešänä houkutteli opaštumah vienankarjalua. Tahtoma malttua ta puajie ehki vähä heimolaisien kieltä. Hokšaima, jotta pohjasešša Vienašša – Koštamukšešta Kiestinkih šuaten – ainaški vanhat inehmiset puajittih vienankarjalua. Tämän matan peräštä šeura šai koštih šuomen kielen opaštujie Louhen alovehelta. Ušiempi heistä puaji vienankarjalua. Šeurašša šopima, jotta alamma ičeki opaštumah vienankarjalua.

Myö rupeima keräytymäh kerhoh. Vasselei Rohkimaini opašti meilä hänen muamonkieltäh, Pistojärven pakinua. Myö kuuntelima, lukima ta niise kuottelima puajie. As’s’at oltih tuttavat: pereh, tapahukšet, rahvahan tavat, istorija. Šaima Karjalašta lehtie, lukima Vienan Viestie ta Vienan Karjalua ta jäleštä Omua Muata. Lukima niise runoja, starinoja ta Kalevalua. Ylen tärkiet on oltu Pekka Zaikovin Vienan aapini, luventakirjat ta vienankarjalan kielioppi ta niise Olga Karlovan ta Jevgeni Karakinin vienankarjalan alkeiskurššin opaššuškirjat. Kerttu Nurmelan pakinanjuohattaja-aikah kerholoissa on kulttuurin lisäkši pyritty tutkimah iče kieltä. Ušiet tahotah tietyä kielioppieki.

Kielineruo on noššettu muiteinki – koissa on luvettu vienankielisie kirjutukšie, šoitettu mopikalla heimolaisilla ta tuttavilla Karjalah ta puajittu karjalua. Monet on oltu Karjalan Šivissyššeuran kešäkurššiloilla Kuušamošša ta Karjalašša. Kurššiloilta on šuatu hyvie materijalie meijän kerholoih. Vienankarjalua on kuultu ta opittu šilloinki, kun šeuralla on oltu koštissa vierahat karjalaisista yštävyššeuroista ta kulttuuritaloloista Piäjärveštä, Šohjanašta ta Kieštinkistä. Šeura on pitän kakši lapšien netälinloppukurššie Piäjärveššä ta käširuatokurššiloita Piäjärveššä ta Kiestinkissä. Voit šanuo, jotta vienankarjala oli hyvänä apukielenä kurššiloilla.

Pohjois-Viena -šeuran vienankarjalan kerholoissa kävi alkuh vain vienankarjalakši pakasijien perillisie. Viime vuošina on joukkoh tullun livvinkarjalan pagizijua tahi heijän perillisie ta niise šuvikarjalan pagizijoin perillisie. Hyväkši mielekši monet ollah nuorie karjalan opaštujie. Voisima onnakko tuumaija, jotta meijän kerhošta on hillän vällän tulomašša karjalan murtehien yhtehini pakinapirtti.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Jussi Konttinen: Duumii paginpertilöih näh

Otan ozua paginpertih Tamberel. Tulin keräle sih kaksi vuottu tagaperin. Meijän paginpertii vedäy Sanna Mylläri, da ylen hyvin vedäygi. Häi on opastunnuh karjalen kieleh iče da Päivännouzu-Suomen yliopiston kursoil. Da vie ollah keräl vedämäs Sanna-Riikka Knuuttila da Lilja Kallio, kudamat ylen hyvin maltetah karjalakse. Da Liljahäi on moine kummanlapsi, kudai vie maltau inarinsaamen kielen, da kirjuttau mollembil.

Tamberen paginpertis on varmah enämbi 20 hengie, vaigu kai ei ollah aktiivizii. Se sežo on luonnollistu, gu ristikanzoil on äijy muudu hommua.

Minun mieles ylen tärgei on gu paginpertis olis ristikanzua, kudamat hyvin maltetah kieldy. Tiettäväine enimät meis vaste opastutah kieldy, ga yksikai sit nimidä ei roi, gu niken ei maltane putilleh karjalakse.

Yksi tärgei dielo on, gu paginpertis käziteltäs tiemat, kudamat ollah mieldykiinnittäjät. Tädä dieluo vois vie kohendua. Vie kai ei olla paginpertis iänes, mi eule hyvä. Vedäjät voidas enämbi kyzellä kaikil ozanottajil midätahto, ezimerkikse midäbo hyö on ruattu nedälinlopul. Sih kai suadas vastata.

Toivoizin, gu paginpertih rohkenis tulemah enämbi mužikkua. Nygöi puaksuh olen ainavo. Minä hyväl mielel pagizen naizienke, ga yhtelläh se olis tärgei, gu mužikat sežo harjavuttas karjalakse tarattamah omih dieloloih näh.

Vie tahtozin sanuo, mi on parastu paginpertis: se gu sie tiijät, gu et ole ainavo kudai tahtou karjalakse paista. Konzu olin nuorembi, minul ei olluh nikedä, kenenke harjavuzin pagizemah karjalakse. Nygöi mostu probliemua ei enämbiä ole.

Irina Karvonen: Buabanke bes’odale kävyndy da huavehien paginperti

Elimmö hätken buabanke da diedöinke yhtes talois. Rahvastu da žiivattua talois oli äijy. Paginua oli sežo äijy. Buaban dovarišat käydih gostih puaksuh. Buabo kävyi sežo gostih dovarišoin luo. Minuu otti keräle. Olin pikoi pikkaraine, ga buabanke pidi ainos lähtie muidu kuundelemah. Buabal oli käziruado ainos keräl, nieglomištu libo midätah muudu. Toižet buabat sežo luajittih käziruaduo. Kävyimmö buabanke hurual čupul da sit oigiel čupul. Nenga kävyimmö kai buaban dovarišat: Šuurat, Klavat, Duun’at, L’uubat da Mašat. Joga kerdua opastuin uuttu, konzu kävyimmö gostih. Söimmö, joimmo čuajuu da pagižimmo. Minä kuundelin, opastuin da kaččelin ymbäri. Buabat pajatettih pajoloi, čakattih mužikkoi da luajittih käziruadoloi.

Minun huavehien paginperti oliš pajoloinke, karaokenke, käziruadoloinke da nengoine, kus minä oppižin uuttu dieluo. Ei vai syvvä piiruadu da juvva čuajuu. Tahtožin opastuo midätahto uuttu pastamah, nieglomah, soittamah libo pajattamah. Kuundelemah viizahii paginoi.

Laura Tolvanen da Tuupovuaran paginperti

Hyviä karjalan kielen nedälie da tervehyzii Tuupovuaran paginapertispäi! Meilä on ollun tänä sygyzynä jo kaksi kerdua, da kolmas tulou pyhänäpiänä 23. pimiekuuda.

Enzimäzellä kerralla paginapertis oli daže 25 ristikanzua, da pertti oli täyzi paginua. Jälgimäzellä kerralla meidä oli 12, ga oli yhtelläh yhtenmoista vesseliä. Gostii on ollun sežo Ilomančispäi, Jovensuuspäi da Ouluspäigi! Olemma ottan programmah karjalankielistä pajatandua sendäh, ku pajatanda on madalan kynnyksen taba tuttavustuo kieleh. Jälgimäzen kerran sanasellityskiža oli ylen suvaittu, da sidä otamma tulijoilla kerroilla vie liziä. Pluanana on jatkua ruaduo vie keviällägi. Organizuičemma paginaperttii Tuupovuaran čomas Ullakko-huonukses, kumbazes ruatah sežo käziruadolaukka da suudari. Tulijan kerran jälles on mahto käyvä ostamah käziruadoloi hos rastavanpodarkaksi!

Anita Kulmala da Nurmeksen paginapertti

Nurmeksen Paginapertissä oli 3.11.2025 meidä kogoudun 15 hengie. Erähičči oli 5 da konza sildä välildä. Sygyzyllä alotimma.

Äijän hyviä paginua da suakkunua olen sielä kuullun, da kaksi kummua: Anita-kaima sano pihalla uksen avuandua vuottuassa što hiän ei malta paissa karjalua; sen sano Pohjais-Karjalan murdehella.

Vain anna kun siželih mänimmä da vähäzen aigua pagizimma karjalua, ei pitkäh männyn kuni Anitalla sanazet juohuttih mieleh da hiän rubei jo karjalan sanoloi käyttämäh.

Siidä toizella kerralla perttih tuli ”Hyykky Hyrzyläs” i samua sano, hiän ei malta paissa. Tämä Marttiba algo jo hätken piästä käyttiä karjalan sanoloi.

Anitalla on varzinkarjalan kieli, Martilla liygi, hiänhäi on livvin alovehelda Hyrzylästä. Sielä kolmessa kylässä paistih livvinkarjalaksi, muuvalla Suojärvellä varzinkarjalua.

Lysti meilä on ollun toine toista tavata da omalla kielellä paissa da pajattua. Dai čuajut olemma jernin. Kondien Sulo on käkäččyt tuonun da männyöllä kerralla toi lettuo Nevalazen Airi, omua suguo Pörhöne.

Kerran kuussa kogouvumma. Paikan olemma suanun dengatta pravoslaunoilda prihodalda, suuret passibot prihodalla!

Linkka videoh.

Nimetöi kirjuttai: Igäine yhtevys

– A kuibo maltat pagista karjalakse?

– Maltanhäi, ku mummo, buabone minul tämän nengozen hyväččäzen kielen opasti, ku olin lapsi.

– A kuibo nygöi pagizet, kenen kere?

– Ičelleh pagizen mieles. Buabohäi on tuonilmazis. Häi minuu siepäi kaččelou, kui minul menöy da konzu minul midätahto puuttuu, häi minuu opastau.

– No, vastuaugo sinul ainos sit sinun buabo?

– Vastuau. A toiči ei vastua. Hänelgi sežo omat kiirehet sie ollah. Monenlastu kiirehty on hänel sie. Ku häi sit vastuau, ni ylen hyvät sanazet häi minul laittau.

– Kuibo tämä voibi olla mahtollistu?

– Meil on minun buabon kere igäine yhtevys. Häi minul bärbättäy, a minä hänel tožo annan järilleh. Baba minuu ainos mustoittau mones azies: Konzu tuuččuau da on vilu, pane villusukat jalgah da alazet kädeh. Räken aigua huogavu! Älä rua nimidä! Illal ku vieret omah kravattih muate, ni musta lugie ildumalittuu.

Nimi da niken ei malta tädä yhtevytty katkuamah. Se on igäine.