Kalasanasto (suomi–suvikarjala)
Luadija: Katerina Paalamo
Karjalan elvytysprojekta 2023–2024
Päivännouzu-Suomen yliopisto
*
Tästä sanassosta löyvytäh Suomen da Karjalan alovehien kaloin nimet dai toizien tundiettuloin kaloin nimilöi. Kaloin nimilöin lizäksi keralla on kaloin biologieh liittyjiä sanastuo.
*
kala – kala
Erähien kalasanoin merkičykset (suvikarjala–suomi)
hötti – (pieni) muikku; pieni kala
kidžu – kuivattu (pieni) kala
maima – pieni kala; kalanpoikanen; syöttikala
*
Tästä ielläh sanasto jatkuu muuvossa suomi–suvikarjala.
Kalan osat – Kalan ozat
evä – evä
kalanpyrstö – kalanhändä
kalan sisälmykset, perkeet – totkut
kidukset – šaglat
kiduskansi – šaglakanzi
kylkiviiva – kylgiviiva
maiti – maido, kalanmaido
mäti – mähnä
mätipussi – mähnähuavone, maukku
pää – piä
peräevä – peräevä
pyrstö – händä
pystöevä – händäevä
pyrstövarsi – händävarzi
rasvaevä – razvaevä
rindaevä – rindaevä
ruoto – ruoda (ruuvan, ruodua)
selkäevä – selgäevä
suomu – suomus
uimarakko – uindapuzuri, bul’kku
vatsaevä – vaččaevä
Kalojen elämä ja elinympäristöt – Kaloin eländä da eländäymbärissöt
kalaparvi – kalaparvi
kutea – kudie (kuven, kudou, kudietah ~ kuvetah); kuduo (kuvon, kudou, kuvotah)
kutu; kuteminen; kutuaika – kudu (kuvun, kuduo)
kutuaika – kuduaiga
uida – uija
parvi – parvi
iso parvi muikkuja – suuri parvi mujehta
*
joki – jogi
järvi – järvi
järvikala – järvikala
lampi – lambi (lammin, lambie)
meri – meri
merikala – merikala
pohja – pohja
puro; (kaivettu) oja – oja
ranta – randa
vesi – vezi
vesistö – vezistö
Kalat – Kalat
keuhkokala (Dipnoi) – kouhkokala
leuaton – leuvatoin
leuaton kala, selkärankainen (Agnatha) – leuvatoin kala, selgärangane
lihaseväinen (Sarcopterygii) – lihaseväne, lihaseväkala
luukala (Osteichthyes) – luukala
rustokala (Chondrichthyes) – rouskukala
varsieväkala (Coelacanthiformes) – varzieväkala
viuhkaeväkala, viuhkaeväinen (Actinopteri) – viuhkaeväkala, viuhkaeväne
ympyräsuinen (Cyclostomata) – pyöriesuuhine
*
ahven (Perca fluviatilis) – ahven
alaskanseiti (Gadus chalcogrammus) – alaskantr’oska, mintai; (kauppanimi) alaskansaida
allikkosalakka (Leucaspius delineatus) – lammikkosalatti
ankerias (Anguilla anguilla) – ängeries, ängeriene
atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus) – atlantinsambi
elaska (Lumpenus lampretaeformis) – pohjamadokala
euroopansampi (Acipenser sturio) – europansambi
hai (Selachii) – akuula
harjus (Thymallus thymallus) – harjus
harmaanieriä (Salvelinus namaycush) – harmuanieries
hauki (Esox lucius) – haugi
hietatokko (Pomatoschistus minutus) – hiekkahöttikala
hopearuutana (Carassius gibelio) – hobiekarassi
härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) – sarvikivikala
idänsieraintokko (Proterorhinus nasalis) – kaspienhuogainhöttikala
imukala (Liparis liparis) – imukala
imukarppi (Catostomus catostomus) – imukarppa
isosimppu (Myoxocephalus scorpiu) – suurikivikala
isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus) – suurihiekkakala
kampela (Platichthys flesus) – kambalo, jogikambalo
karppi (Cyprinus carpio) – karppa
keisarikala (Pomacanthidae) – anhelikala
kiiski (Gymnocephalus cernua) – joršši, kiisko
kilohaili (Sprattus sprattus) – kilkkakala
kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) – kirjavaeväkivikala
kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) – kirjavalohi
kivennuoliainen (Barbatula barbatula) – kivennuolelijane
kivinilkka (Zoarces viviparus) – kivieväkala
kivisimppu (Cottus gobio) – kivikala
kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) – kolmepiikala
koiralohi (Oncorhynchus keta) – koiralohi, ketalohi
kolja, hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) – pikša
kuha (Sander lucioperca, Stizostedion lucioperca) – kuha
kuore (Osmerus eperlanus) – kuoreh
kymmenpiikki (Pungitius pungitius) – kymmenpiikala
kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) – gurbalohi
lahna (Abramis brama) – lahna
latimeria (Latimeria chalumnae) – latimierie
liejutokko (Pomatoschistus microps) – mudahöttikala
liitokala, lentokala (Exocoetidae) – lendokala
lohi (Salmo salar) – lohi
- järvilohi (Salmo salar m. sebago) – järvilohi
made (Lota lota) – matikka, majeh
makrilli (Scombridae) – makreli
meriankerias (Conger conger) – meriängeries
merihevonen (Hippocampus) – merihebone
merikissa (Anarhichas lupus) – hammaskala
merinahkiainen (Petromyzon marinus) – merinahkiene
merisimppu (Psychrolutidae) – merikivikala
miekkasärki (Pelecus cultratus) – miekkasärgi
molva (Molva molva) – molva
monni (Silurus glanis) – monni
muikku (Coregonus albula) – mujeh, riäppö
mutakala (Misgurnus fossilis) – mudakala
mureena (Muraenidae) – muriena
mustatokko (Gobius niger) – mustahöttikala
mustatäplätokko (Neogobius melanostromus) – mustatäblähöttikala
mutu (Phoxinus phoxinus) – kirjavarandakala
nahkiainen (Lampetra fluviatilis) – nahkiene
nieriä, rautu (Salvelinus alpinus) – nieries, nieriene
nokkakala (Belone belone) – n’okkakala
nokkasärki (Chondrostoma nasus) – n’okkasärgi
pallokala (Tetraodontidae) – miäččykala
pasuri (Blicca bjoerkna) – parikka
peledsiika (Coregonus peled) – pelettisiiga, siberinsiiga
piikkihai (Squalus acanthias) – piikkiakuula
piikkikampela (Scophthalmus maximus) – piikambalo
piikkimonni (Ameiurus nebulosus) – piimonni
piikkisimppu (Taurulus bubalis) – piikkikivikala
pikkunahkiainen (Lampetra planeri) – ojanahkiene
pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) – pienihiekkakala
punakampela (Pleuronectes platessus) – merikambalo
puronieriä (Salvelinus fontinalis) – ojanieries
putkisieraintokko (Proterorhinus) – butkihuogainhöttikala
rantanuoliainen (Cobitis taenia) – randanuolelijane
rasvakala (Cyclopterus lumpus) – vilukala
rausku (Rajidae) – rausku
rohmutokko (Perccottus glenii) – ahmohöttikala
ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) – paldassu
ruutana (Carassius carassius) – karassi
salakka (Alburnus alburnus) – salatti
sarda (Sarda sarda) – sarda
sardelli (Engraulis engrasicholus) – ančoussa
sardiini (Sardina pilchardus) – sardiina
seeprakala (Danionidae) – zebrakala
seipi (Leuciscus leuciscus) – korbiene
seiti (Pollachius virens) – saida
seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens) – kirjavahöttikala
siika (Coregonus lavaretus) – siiga
silakka (Clupea harengus membras); suolakala – silakka
silli (Clupeidae) – seldi
sillihai (Lamna nasus) – seldiakuula
siloneula (Nerophis ophidion) – madoniegla
siperiansampi (Acipenser baeri) – siberinsambi
sorva (Scardinius erythrophthalmus) – ruskie-eväsärgi
sterletti (Acipenser ruthenus) – sterletti
sulkava (Ballerus ballerus, Abramis ballerus) – sinilahna
suutari (Tinca tinca) – pohjakarppa
särki (Rutilus rutilus) – särgi
särmäneula (Syngnathus typhle) – meriniegla
säyne, säynävä (Leuciscus idus) – säyniä, säynä
taimen (Salmo trutta) – taimenlohi, taimen
- järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) – järvitaimen
- meritaimen (Salmo trutta m. trutta) – meritaimen
- purotaimen (Salmo trutta m. fario) – ojataimen, torppa
teisti (Pholis gunnellus) – voikala
tetra (Characidae) – tetra
tokko (Gobiidae) – höttikala
tonnikala (Thunnus thynnus); (Thunnini) – tonnakala
toutain (Leuciscus aspius) – toudiene, žerehkala
turpa (Squalius cephalus) – turbakarppa, turba
turska (Gadus morhua) – tr’oska
tähtisampi (Acipenser stellatus) – tähtisambi
törö (Gobio gobio) – peskari
valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus) – valgie-eväpeskari
vaskikala (Spinachia spinachia) – vaskikala
venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedti) – ven’ansambi
viisipiikki (Culaea inconstans) – viizipiikala
vimpa (Vimba vimba) – vimba
*
Uuvembie kaloin nimilöi on ozittuan mugautettu toizissa murdehissa aigazembah käytettylöih nimilöih.
Lähtehet
Bojko, T. P. Bol’šoj karel’sko-russkij slovar’ (livvikovskoe narečie) = Suuri karjal-ven’alaine sanakniigu (livvin murreh). 2-е izdanie ispravlennoe i dopolnennoe. Petrozavodsk: Periodika. 2019.
Fedotova, V. P., Bojko, T. P. Slovar’ sobstvenno-karel’skih govorov Karelii = Karjalan varšinaismurtehien šanakirja. Petrozavodsk. 2009.
Karjalan kielen sanakirja. I – V. Lexica Societatis fenno-ugricae XVI. Helsinki: SUS. 1968–2005. Verkkoversie suadavilla https://kaino.kotus.fi/kks/.
Markianova, L. F. Leksika po faune i flore = Fauna- da florasanasto. Petrozavodsk: Periodika. 2005.
Penttonen, Martti. Karjal-suomi-karjal sanakniigu. Karjalan Kielen Seura ry. 2016.
Pohjanvalo, Pekka. Salmin murteen sanakirja. Helsinki: SKS. 1947.
Zajkov, P. M. Russko-karelʹskij slovarʹ (severnokarelʹskie dialekty) = Venäjä–viena šanakirja. Petrozavodsk: Periodika. 2015.