Äijäpäivä on kallis pruasniekka
Teksti: Olga Karlova
Päivännoušu-Šuomen yliopisto
Karjalan kielen elvytyšprojekti 2021–22
Äijäpäivä on kallis pruasniekka. Äijänäpiänä päiväni nouššešša kisuau. Ennein vanhah ušottih, jotta kun huomenekšella päiväni kisannou, pläššinöy – tulou hyvä vuosi.
On hyvä kaččuo tätä kuvua. Rauhasa ta lämmin tunto. Puitto olet havaččeutun, mieli virkuou ta ilo täyttäy šiäntä. Šanelen, mitä niän.
Mämmiroveh ta kakši lusikkua. Koko perehen nämnä, šyötkö mämmie maijon vain sliuhkan, kerman kera?
Kolme kuliččua. Kuličča kuuluu äijänpäivänstolah. Toičči paissan kuliččoja iče, toičči oššan valmista. Pasha on makieččaini rahkaševoš. Šen luatimini vuatiu aikua tai neruo. Pashua voipi tarita kuličan kera. Pashan piällä poltetah tuohušta. Pashan reunašša olijat kirilliset kirjaimet muissutetah, jotta Iisussa Hristossa nousi kuollehista.
Äijäkšipäiväkši krassitah jiäliččöjä. Luukon kuoriloissa keitetyt jiäličät šuahah kaunista rušappua värie. Mussikalla šuat mušovanšinistä jiäliččyä. Äijänpäivänmunien krassinta on mukava homma!
Kuvašša on vieläi pikkaraini äijänpäivänpupuni. Äijähpäiväh kuulutah ni tipaset, kumpaset tiijetäh kevyän alkua, uutta elämyä.
Hyvyä Äijyäpäivyä teilä!
Kuuntele teksti: linkki iänitteheh
Kuva: Sirpa Mänty