Pikkarazet sanat (suomi-vienankarjala-suvikarjala-livvinkarjala)

Luajittih Elena Rapa, Niko Tynnyrinen, Natalia Giloeva da Olga Karlova

Täh šanaštoh on kerätty erähät karjalan kielen pienet, ka tärkiet šanat. Pitäy muistua, jotta mittysilläki šanoilla voit olla muutaki merkityštä tahi käyttöyhtevykšie. Šanojen käyttyö voipi kačella esim. KKS:n esimerkkivirkkehien kautti. Šanaššošša on annettu niise lyhyt esimerkkivirkeh tahi šanojen taivutukšet genetiivissä ta partitiivissa, toičči illatiivissaki. Materijalie rupiemma täyventämäh.

Kiännökšet on annettu moisešša jäletykšeššä: vienankarjala, šuvikarjala, livvinkarjala.

Täh sanastoh on kerätty erähät karjalan kielen pienet, ga tärgiet sanat. Pidäy muistua, jotta erähillä sanoilla voit olla muudagi merkičystä libo käyttöyhtevyksie. Sanoin käyttyö voibi kačella ezim. KKS:n ezimerkkivirkkehien kautti. Sanassossa on annettu seže lyhyt ezimerkkivirkeh libo sanoin taivutukset genetiivassa da partitiivassa, toičči illatiivassagi. Materijualua ruebiemma täyvendämäh.

Kiännökset on annettu moizessa jälletyksessä: vienankarjala, suvikarjala, livvinkarjala.

Täh sanastoh on kerätty erähät karjalan kielen pienet, ga tärgiet sanat. Pidäy muistua, gu mittumilgi nämmis sanois voit olla muudugi merkičysty libo käyttöyhtevytty. Sanoin käyttyö voibi kačella ezim. KKS:n ezimerkivirkehien kauti. Sanastos on annettu sežo lyhyt ezimerkivirkeh libo sanoin taivutukset genetiivas da partitiivas, toiči illatiivasgi. Materjualua rubiemmo tävvendämäh.

Kiännökset on annettu moizes jälletykses: vienankarjala, suvikarjala, livvinkarjala.

Rinnastuskonjunktiot – Rinnaštajat konjunktijot – Rinnastajat konjunktat – Rinnastajat konjunktat

ta – opaštaja ta opaštujat

da – opastaja da opastujat

da – opastai da opastujat

i – Luvin yöt i päivät.

ja, sekä

tai – Ruan tai elän karjalakši.

dai – Ruan dai elän karjalaksi.

dai – Ruan dai elän karjalakse.

sekä

šekä – karjalan opaššuš ta tutkimuš šekä elvytyš

segö – karjalan opassus da tutkimus segö elvytys

sego – karjalan opastus da tutkimus sego elvytys

tai

tahi, lipo – kišša tahi koira

libo – kazi libo koira

libo – kaži libo koiru

vai (kysymysvirkkeissä)

vain – huomenešvirkku vain iltavirkku?

vai(n) – huondeskirkie vai ildakirkie?

vai – huondeskirkei vai ildukirkei?

mutta

a, ka, vain, no – Tahtosin tulla, ka en piäše.

a, ga, vain – Tahtozin tulla, ga en piäze.

a, ga – Tahtozin tulla, ga en piäze.

eli

ili, lipo – palmikko ili kašša

ili – palmikko ili kassa

libo – palmikko libo kassu

kuin, kuten

kuin, kun (pakinakielisempi) – viisaš kuin repo

kuin – viizas kuin rebo

kui – viizas kui reboi

Alistuskonjunktiot – Alistajat konjunktijot – Alistajat konjunktat – Alistajat konjunktat

kun, koska

kun, konša, šentäh kun – Lähen šinne, konša olen šyönyn. Mie en tullun, kun/šentäh kun en kerinnyn.

kuin, kun, ku, konza – Lähen sinne, kun/konza olen syönyn. Mie en tullun, ku en ennättän.

konzu – Lähten sinne, konzu olen syönnyh.

kunnes

kuni – Myö vuotamma täššä, kuni hiän tulou.

kuni – Myö vuotamma tässä, kuni hiän tulou.

kuni – Myö vuotammo täs, kuni häi tulou.

niin kauan – kuin

šini-kuni – Issun täššä šini, kuni tulet jälelläh / kuni et tule jälelläh.

sini-kuni – Issun tässä sini, kuni tulet järilleh / kuni et tule järilleh.

muga hätken-kuni – Istun täs muga hätken, kuni et tule järilleh.

jotta, että

jotta – Hyö šanottih, jotta paissah karjalakši.

jotta, što (paginakielizembi) – Hyö sanottih, jotta paissah karjalaksi.

što, gu – Hyö sanottih, što paistah karjalakse.

vaikka

hoš, hot, vaikka – hoš mitä; Mänin jumppah, hoš milma vaivuttiki.

hos, hot – hos midä; Mänin jumppah, hos milma vaivuttigi.

hos – hos midä; Menin jumpah, hos minuu vaivuttigi.

koska, siksi että

šentäh kun – ei tiijetä, šentäh kun ei ole tutkimuštietuo

sentäh kun/kuin – ei tiijetä, sentäh kun ei ole tutkimustieduo

sendäh gu – ei tietä, sendäh gu ei ole tutkimustieduo

jos

kun (+ potentialimuoto); još – Lähen, kun tullet. Lähen, tullet. Lähen, još tulet.

kun/kuin + potentiualamuodo – Lähen, kun tullet. Lähen, tullet.

gu (+ potentialumuodo) – Lähten, gu tullet. Lähten, tullet.

joko – tai

joko-tahi, joko-lipo – joko kišša, tahi/lipo koira

jogo-libo – jogo kazi, libo koira

libo-libo – libo kaži, libo koiru

sekä – että

šekä-jotta – šekä opaštujat, jotta opaštajat

segö-segö – segö opastujat, segö opastajat

kui-mugai – kui opastujat, mugai opastajat

niin – kuin

kuin-niinni – kuin opaštujat, niinni opaštajat

kuin-muga – kuin opastujat, muga opastajat(gi)

kui-mugai, kui-sežo – kui opastujat, mugai opastajat(gi)

Adverbejä – Adverbilöitä – Adverbilöi – Adverbilöi

nopeasti

ruttoh/ruttoseh, teräväh, poikkoh/poikkoseh, näpieh – Tulen teräväh.

näbieh, ruttoh, terväh – Tulen terväh.

ruttoh, terväh, ravieh – Tulen terväh.

hitaasti

hil’l’akkaiseh – Ruato eistyy hil’l’akkaiseh.

hil’l’akkazeh – Ruado eistyy hil’l’akkazeh.

hil’l’akkazeh, hil’l’akkazin – Ruado eistyy hil’l’akkazeh.

usein

rikeneh – Rikeneh unohan avuamet.

tuagieh – Tuagieh unohan avaimet.

puaksuh – Puaksuh unohtan avaimet.

harvoin

harvah – Käyn vanhempien luo harvah.

harvah – Käyn vanhembien luo harvah.

harvah – Kävyn vahnembien luo harvah.

aikaisin

aikaseh – Havaččeuvun aikaseh.

aigazeh – Havačun aigazeh.

aijoi – Havačun aijoi.

myöhään

myöhä(h), myöhäseh – Tulin kotih myöhäseh.

myöhä – Tulin kodih myöhä.

edelleen

ielläh – Elän ielläh tiälä.

ielläh, ielleh – Elän ielläh tiälä.

ielleh – Elän ielleh tiä.

takaisin

jälelläh – Tule jälelläh!

järelläh, järilleh – Tule järilleh!

järilleh – Tule järilleh!

uudestaan, uudelleen

uuvveštah, uuvvellah – Kuottelemma uuvveštah.

uuvestah, uuvessah, uuvelleh – Opimma uuvestah.

uvvessah, uvvelleh – Opimmo uvvessah.

taas

tuaš, tuaššen – Hiän tuaš tuli ruatoh aikasempah.

tuas, tuassen – Hiän tuas tuli ruadoh aijembah.

myös, tuaste – Häi myös tuli ruadoh aijemba.

salaa

peitočči, peitokkali – Kerroin hänellä peitočči.

peitokkali, peitočči – Kerroin hänellä peitočči.

peitoči – Kerroin hänele peitoči.

monesti

moničči – Kuin moničči olet käynyn Ruoččih?

äijäči, äijän kerdua, puaksuh – Äijängo kerdua olet käynnyh Ruoččih?

joskus, toisinaan

toičči, toiččinah – Toičči šyön jiämaituo.

toičči – Toičči syön jiämaiduo.

toiči – Toiči syön jiämaiduo.

ahkerasti

ahkerašti, hyväsešti, huolovašti – Hiän ruatau ahkerašti.

ahkerasti – Hiän ruadau ahkerasti.

ahkerasti, ahkerah – Häi ruadau ahkerah.

kauniisti

kaunehešti, čomašti, šomašti – Hiän laulau kaunehešti.

kaunehesti, čomasti – Hiän laulau čomasti.

čomasti, čomah, kaunehesti – Häi pajattau čomasti.

kauan

pitälti, pitkäh, kotvan, viikon – Olen vuottan jo viikon.

pitäldi, pitkäh, viikon, kodvan – Olen vuottan jo viikon.

kodvan, hätken – Olen vuottanuh jo hätken.

hetken

(pienen) kotvasen – Vuotin vašta kotvasen.

kodvazen – Vuotin vasta kodvazen.

kodvazen – Vuotin vaste kodvazen.

ikään kuin, niin kuin

puitto(kuin), niin kuin – puitto olisin koissa

buitto (kuin), muga kuin – buitto olizin koissa

buitegu – buitegu olizin kois

luultavasti

onnakko, totta(š(e) – Onnakko hiän tulou.

onnakko – Onnakko hiän tulou.

onnakko, onnuako – Onnuako häi tulou.

ehkä

toinah, moušot – Hiän on moušot voimatoin.

toinah – Hiän on toinah voimatoin.

toinah, vikse – Häi on toinah voimatoi.

toki; varmaan, sentään

taki – Taki tämä täytyy.

taki – Taki tämä täydyy.

yhä (vain), aina (vain)

aina vain, toko – Ei vaivu, toko ruatau.

aivin vain – Ei vaivu, aivin vain ruadau.

ainos vai, aiven vai – Ei väzy, ainos vai ruadau.

vielä

vielä – vielä kotvani

vielä, vie – vielä kodvane

vie – vie kodvaine

lisäksi

lisäkši – Lisäkši voit opaštuo karjalan kieltä.

lizäksi – Lizäksi voit opastuo karjalan kieleh.

ližäkse – Ližäkse voit opastuo karjalan kieleh.

sitten

šiitä – Šiitä hiän nakro.

siidä – Siidä hiän nagro.

sit – Sit häi nagroi.

silloin

šilloin – Šilloin tulima kotih.

silloin – Silloin tulimma kodih.

silloi, sit – Silloi tulimmo kodih.

kuitenkin; sittenkin, siitä huolimatta

kuitenki, kuitenkis; yksikai – Ideja kuitenki oli hyvä.

yhelläh, yksikai – Ideja yhelläh oli hyvä.

yksikai – Ideju yksikai oli hyvä.

edes

hoti; ni – Tule hoti kotvasekši. Ei ni šoittan.

ehki; ni – Tule ehki kodvazeksi. Ei ni soittan/zvonin.

ni; ehki, hos – Tule hos kodvazekse. Ei ni soittanuh/zvoninuh.

tietysti

tiettäväini, tietyšti – Olin tiettäväini etukynteh perillä.

tiettäväne – Olin tiettäväne edukyndeh perillä.

tiettäväine – Olin tiettäväine edukyndeh peril.

aina

aina, kaikičči – Mie kaikičči luven kirjua junašša.

ainos, aivin – Mie ainos luven kniigua junassa.

ainos, aiven – Minä ainos luven kniigua junas.

aivan, kokonaan

ihan, kokonah – Järvi oli ihan jiäššä.

ihan, aivin – Järvi oli aivin jiässä.

ihan – Järvi oli ihan jiäs.

aina, alituiseen

aina, alallah, myötähäš – Muamo alallah kyšelöy, konša tulen käymäh.

alalleh – Muamo alalleh kyzelöy, konza tulen käymäh.

alalleh – Muamo alalleh kyzelöy, konzu tulen käymäh.

hädin tuskin

otva, juuri jotta – Otva vain omua nimie muissin.

odva – Odva vain omua nimie muissin.

odva – Odva vai omua nimie mustin.

myös

niise – Pakajan niise karjalakši.

seže, sežo – Pagizen seže karjalaksi.

sežo – Pagizen sežo karjalakse.

vain, pelkästään, ainoastaan

vain, pal’l’ahallah – Pakajan vain šuomekši.

vain, vai – Pagizen vai suomeksi.

vaiku, vaigu – Pagizen vaigu suomekse.

Demonstratiivipronominit – Demonstratiivipronominit – Demonstratiivapronominat – Demonstratiivupronominat

tämä

tämä – tämän – tätä – täh – Tämä pallo on ruškie.

tämä – tämän – tädä – täh – Tämä miäččy on ruskie.

tämä – tämän – tädä – täh – Tämä miäččy on ruskei.

Huom.! Livvinkarjalan kohtal käytös sežo neče (nečen, nečidä, neččih).

tuo

tuo – tuon – tuota – tuoh – Tuo paita on keltani.

tua – tuan – tuada – tuah, tuo – tuon – tuoda – tuoh – Tua paida on keldane.

tai – tuan – tuadu – tuah – Tai paidu on keldaine.

še – šen – šitä – šiih – Še kino oli ylen hyvä.

se – sen – sidä – sih – Se kino oli ylen hyvä.

Relatiivipronominit – Relatiivipronominit – Relatiivapronominat – Relatiivupronominat

joka, jotka

ken, ket – kenen – ketä – Ne, ket tultih, ei viikoššuttu.

ken, ket – kenen – kedä – Ne, ket tuldih, ei viikossuttu.

ken, ket – kenen – kedä – Net, ket tuldih, ei hätkestytty.

mikä, mitkä

mi, mit – min – mitä – Mit näistä šyömisistä ollah šiun?

mi, mit – min – midä – Mit näistä syömizistä ollah siun?

mi, mit – min – midä – Mit nämmis syömizis ollah sinun?

joka

kumpani – kumpasen – kumpaista ~ kummaista – Še briha, kumpani kyšeli šilma, jo ajo poikeš.

kumbane/kudama- kumbazen/kudaman – kumbaista/kudamua – Se briha, kumbane kyzeli silma, jo ajo iäreh.

kudai – kuduan/kudaman – kuduadu/kudamua – Se briha, kudai kyzeli sinuu, jo ajoi iäres.

Interrogatiivipronominit – Interrogatiivipronominit – Interrogatiivapronominat – Interrogatiivupronominat

mikä, mitkä

mi, mit – min – mitä – mih – Mi tuo on?

mi, mit – min – midä – mih – Mi tua on?

mi, mit – min – midä – mih – Mi(bo) tai on?

kuka, ketkä

ken, ket – kenen – ketä – keneh, keh – Ken(pä) hiän on?

ken, ket – kenen – kedä – keneh, keh – Ken(bä) hiän on?

ken, ket – kenen – kedä – keneh, keh – Ken(bo) häi on?

kuka, mikä

ku – kun – kuta – kuh – Kuna piänä ta kuh kerähmöh lähemmä? Ku šen tietäis? (nominatiivimuoto on harvinaini)

ku – kun – kuda – kuh – Kuna piänä da kuh kerahmoh lähemmä? Ku sen tiedäis?

kuda – kuh – Kuna piän da mih/kuduah kerähmöh lähtemmö? Kenbo sen tiedäs?

Indefiniittipronominit – Indefiniittipronominit – indefiniittapronominat – Indefiniittupronominat

jokin

minih – minnih – mitänih – mihnih – Laula minih laulu.

mitahto – mintahto – midätahto – mihtahto – Laula mitahto laulu.

mitah(to) – mintah(to) – midätah(to) – mihtah(to) – Pajata mitahto pajo.

joku

kennih – kenennih – ketänih – kenehnih, kehnih – Vuotatko šie ketänih?

kentahto – kenentahto – kedätahto – kehtahto, kenehtahto – Vuotatgo sie kedätahto?

kentah(to) – kenentah(to) – kedätah(to) – kehtah(to), kenehtah(to) – Vuotatgo sinä kedätahto?

Definiittipronominit – Definiittipronominit – Definiittapronominat – Definiittupronominat

jokainen

jokahini – jokahisen – jokahista – jokahini ristikanša

jogahine – jogahizen – jogahista – jogahine ristikanza

jogahine – jogahizen – jogahistu – jogahine ristikanzu

joka

joka – joka päivä, joka netäli

joga – joga päiviä, joga nedälie

joga – joga päiviä, joga nedälii

molemmat

molommat – molompien – molompie – Šuvaičen molompie vaihtoehtoja.

mollemmat – mollembien – mollembie – Suvaičen mollembie vaihtoehtoloi.

mollembat – mollembien – mollembii, molletit – mollettiloin – mollettiloi, mollei – Suvaičen mollembii vaihtoehtoloi.

kaikki

kai, kaikki – kaiken/kaikkien – kaikkie/kaikkija – Kaiken päivän olin šielä. Kaikkien mieleštä. Ei kaikkie paistu kerähmöššä. Emmä nähnyn šielä kaikkija.

kai, kaikki – kaiken/kaikkien – kaikkie – Kaiken päivän olin sielä. Kaikkien mielestä. Ei kaikkie paistu kerahmossa. Emmä nähnyn sielä kaikkie.

kai – kaiken/kaikkien – kaikkie/kaikkii – Kaiken päivän olin sie. Kaikkien mieles. Ei kaikkie paistu kerähmös. Emmo nähnyh sie kaikkii.

kaikki (attribuuttina ja objektina)

kai, kaikki – Kai/kaikki paijat ollah uuvvet. Kai/kaikki otin matkah

kai – Kai paijat ollah uuvet. Kai otin matkah.

kai – Kai paijat ollah uvvet. Kai otin matkah.

kaikki (subjektina, tekijänä)

kai, kaikin – Myö kaikin olima pruasniekašša. Kai/kaikin tultih.

kai, kaikin – Myö kaikin olima pruazniekassa. Kai/kaikin tuldih.

kai, kaikin – Myö kaikin olimmo pruazniekas. Kai/kaikin tuldih.

moni

moni – monen – monta – Olen luken jo monta kirjua.

moni – monen – monda – Olen lugen jo monda kniigua.

moni – monen – mondu – Olen lugenuh jo mondu kniigua.

monet

monet – monien – monie – Monien mieleštä täššä ei ole tolkkuo.

monet – monien – monie – Monien mielestä tässä ei ole tolkkuo.

monet – monien – monii, äijät – äijien – äijii – Monien mieles täs ei ole tolkuu.

muu

muu – muun – muuta – Tahtositko vielä muuta?

muu – muun – muuda – Tahtozitgo vie(lä) muuda?

muu – muun – muudu – Tahtozitgo vie muudu?

muut

muut – muijen – muita – Nämä rahat ollah muijen.

muut – muijen – muida – Nämä dengat ollah muijen.

muut – muijien – muidu – Nämmä dengat ollah muijien.

toinen

toini – toisen – toista – Tirpamma toini toista.

toine – toizen – toista – Tirpamma toine toista.

toine – toizen – tostu – Tirpammo toine tostu.

toiset

toiset – toisien – toisie – Yhet varatah kiššoja, toiset ei.

toizet – toizien – toizie – Yhet varatah kaziloi, toizet ei.

toizet – toizien – toizii – Yhtet varatah kažiloi, toizet ei.

Negatiivipronominit – Negatiivipronominit – Negatiivapronominat – Negatiivupronominat

mikään

nimi – nimin – nimitä; mikänä – minkänä – mitänä – En tiijä nimitä/mitänä.

nimi – nimin – nimidä – En tiijä nimidä.

kukaan

niken – nikenen – niketä; kenkänä – kenenkänä – ketänä – Niken/kenkänä ei tullun.

niken – nikenen – nikedä – Niken ei tullun.

niken – nikenen – nikedä – Niken ei tulluh.

Muuta pientä mutta hyödyllistä – Muuta pientä ka hyövyllistä – Muuda piendä ga hyövyllistä – Muudu piendy ga hyövyllisty

varten

varoin, vaššen – kirjat lapšie varoin

varoin – kniigat lapsie varoin

näh, niškoi, varte – kniigat lapsih niškoi

tähden, takia

täh(en) – lapšien tähen

täh – lapsien täh

täh, periä – lapsien täh

avulla

avulla, kautti – Tieluo kačellah kyšelyn kautti.

avulla, kautti – Dieluo kačellah kyzelyn kautti.

vuoh, avul – Dieluo kačellah kyzelyn vuoh.

sisällä, sisälle

šiämeššä, šiämeh – pirtin šiämeššä

siämessä, siämeh; sydämessä, sydämeh – pertin siämessä/sydämessä

sydämes, sydämeh – pertin sydämes

luona, luota, luokse, luo

luona, luota, luokši, luo – Mäne ämmön luo.

luona, luota, luoksi, luo – Mäne buabon luo.

luo, luokse – Mene buaban luo.

kautta

kautti – Ajamma kešuššan/keškilinnan/ryhjän kautti.

kautti – Ajamma keskilinnan/ryhjän kautti.

kauti – Ajammo keskučan/keskilinnan kauti.

jälkeen

jälkeh – murkinan jälkeh

jälgeh – murginan jälgeh

jälgeh, jälles – murginan jälles

asti, saakka

šuaten – huomiseh šuaten

suaten – huomizeh suaten

sah, suate – huomeneh sah/huomenessah

yli, ylitse

yli, yličči, piäličči – Aššumma šiltua myöten jovešta piäličči.

piäličči, yličči – Assumma sildua myöten jovesta piäličči.

piäliči – Astummo sildua myöte joves piäliči.

ohi

ohičči, siiričči, kyličči – Ajamma kyläštä siiričči.

siiričči, kylličči – Ajamma kylästä siiričči.

siiriči – Ajammo kyläs siiriči.

ympäri

ympäri – Lapšet juoššah koulušta ympäri.

ymbäri – Lapset juossah ymbäri školasta.

ymbäri – Lapset juostah školas ymbäri.

silloin kun

konša – Konša olin pikkaraini, olin nakračču. Makuan, konša tahon.

konza – Konza olin pikkarane, olin nagračču. Maguan, konza tahon.

konzu – Konzu olin pikkarane, olin nagračču. Maguan, konzu tahton.

silloin tällöin

šilloin-toičči – Käyn kylpömäh järvie šilloin-toičči.

silloin-toičči – Käyn kezoilla silloin-toičči.

silloi-toiči – Kävyn kežoile silloi-toiči.

ja niin edelleen

ta niin ielläh – kiššat, koirat ta niin ielläh

i muga ielleh – kazit, koirat i muga ielleh

i muga ielleh – kažit, koirat i muga ielleh

niin, kyllä, siten

niin, ka, ka no, kyllä – Näkyykö? – Ka näkyy! – Niinkö še oli? – Ka niin. / – Ka no.

muga – Nägyygö? – Ga nägyy! Mugago se oli? Ga muga.

(ga) muga – Nägyygo? – Ga nägyy! Mugago se oli? Ga muga.

-han/-hän

-han/-hän – miehän, opaštujathan

-han -hän, -hai/-häi (paginakielizembi) – miehän, opastujathan

-hai/-häi – minähäi, opastujathäi

siellä

šielä – Šielä on lämmin.

sielä – Sielä on lämmin.

sie – Sie on lämmin.

täällä

tiälä – Tiälä on vilu.

tiä – Tiä on vilu.

eräs

eräš, eryäš – eräš miun tovarissa

eräs – eräs miun dovarišša

eräs – eräs minun dovariššu

koskaan

nikonša, konšana – Nikonša/Konšana et voi tietyä.

nikonza – Nikonza et voi tiediä.

nikonzu – Nikonzu et voi tiediä.

joskus

konšanih – Konšanih pitäis vielä keritä käyvä kauppahki.

konzatahto – Konzatahto pidäis vielä kerritä käyvä laukkahgi.

konzutahto, konzugi – Konzutahto kävyn vie laukkah.

jonnekin

kunnenih – Läkkä kunnenih!

kunnetahto – Läkkä kunnetahto!

kunnetahto, kunnegi – Läkkä kunnetahto!

ilman

ilmain – ilmain käsie

ilmain – ilmain käzie

ilmai – ilmai käzii

lopulta

lopuškalla – Lopuškalla hiän ymmärti.

lopuškalla – Lopuškalla hiän ellendi.

lopuškal – Lopuškal häi ellendi.

vihdoin, viimein

lopulla, viimesellä(h), jälkimöiten – Jälkimöiten piäšen kotih.

jälgimöiten, jälgimäin – Jälgimäin piäzen kodih.

jälgimäi – Jälgimäi piäzen kodih.

viimeinen

jälkimmäini, viimeni – jälkimmäini matkuaja

jälgimäne – jälgimäne matkuaja

jälgimäine – jälgimäine matkuaju

näin, tällä tavalla

näin, niin, nenka – Kačo, rua näin!

nenga, niin, näin – Kačo, rua nenga!

nenga, täh luaduh, täh tabah – Kačo, rua nenga!

noin

noin, nenka, läššä – noin kolmešatua, läššä kolmiešatua

nenga, lässä – nenga kolmesadua, lässä kolmiesadua

nenga, läs – nenga kolmesadua, läs kolmiesadua

tällainen, sellainen

tämmöni – Olen vain tämmöni pakasija.

nengone – Olen vain nengone pagizija.

moine, nengoine – Olen vaigu moine pagizii.

sellainen, semmoinen

moini, šemmoni – Hiän on moini pakasija.

moine, semmone – Hiän on moine pagizija

moine – Häi on moine pagizii.

nyt

nyt – Tule nyt!

nygöi – Tule nygöi!

nykyään

nykyjäh, tänäpiänä – Nykyjäh nuoret paissah karjalakši.

nygöin, nygyjäh, tänäpiänä – Nygöin nuoret paissah karjalaksi.

nygöi, nygözel aigua, tänäpäi – Nygöi nuoret paistah karjalakse.

todella, tosiaan

toven, tosieh – Hiän on toven vesselä.

toven – Hiän on toven vesselä.

toven(gi) – Häi on tovengi vessel.

lähes

läššä – läššä tuhatta

lässä – lässä tuhatta

läs – läs tuhattu

entä, kas, no

a – Miula asiet ollah hyvin. A šiula?

a, aba – Miula dielot ollah hyvin. Aba siula?

a – Minul dielot ollah hyvin. A sinul?

itse (myös painotuksena)

iče – Mie luajin šen iče. Mie iče luajin šen.

iče – Mie luajin sen iče. Mie iče luajin sen.

iče – Minä luajin sen iče. Minä iče luajin sen.

itsenäisesti, itse (tehty)

ičen – ičen luajittu košto

ičen – ičen luajittu ferezi

nimittäin, näet (selventävä, täydentävä)

kačo, niät – Hiän kačo on hyvä opaštumah.

kačo, niät – Hiän kačo on hyvä opastumah.

kačo – Häi kačo on hyvä opastumah.

muuten

muiten – muiten vain kyšelin

muiten – muiten vain kyzelin

muite – muite vai kyzelin dieloloi

paljon

äijä, äijän – Pihalla on äijä rahvašta. Nävin äijän elokšeššani.

äijä, äijän – Pihalla on äijä rahvasta. Näin äijän rahvasta pihalla.

äijy, äijän – Pihal on äijy rahvastu. Näin äijän rahvastu pihal.