Neulontasanasto – Tikutantašanašto (suomi–vienankarjala)

Šanaštoruato karjalakši: Olga Karlova

Šuomenkielisen šanaluvettelon luatija: Mari Rajamaa

Karjalan kielen elvytyšprojekti 2023–2024

Päivännoušu-Šuomen yliopisto, 2026

*

Kirjokintaat. Karjalainen neule.
Kirjahiset kintahat, variksenčorpat -kaunikirjalla tikutetut. Vuokinsalmi, Kontokki / I. K. Inha, 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

Täh šanaštoh on kerätty väkitukku tikutuššanua, kumpasien avulla voit ruveta tikuttamah karjalakši. Šuomekši ”neulotaan tai kudotaan”, vienankarjalakši ”sukkapuikoilla” tikutetah. Nieklotah vienašša tavan mukah vain kinnašnieklalla. Toisissa karjalan kielen piämurtehissa nieklonta on tuaššen tavallista tikutuštikkuloilla tikuttamista. Hoš eruo näissä ylehisissä tikutuššanoissa onki, ka šuuri vuitti šanaštuo on yhtehistä kaikissa karjalan kielimuotoloissa.

Tikutantašanaššošša on perintehellistä rahvahan käytöššä olijua šanua, ka on ni uutta šanua, mitä on kehitetty tätä šanaštuo luatiessa. Esim. ”vuoropisto” on vuoropissoš tahi vuoro-ommel ta ”ketjusilmukka” on čieppipetlukka.

Šanaštoh on kovottu arvokašta kuvamaterijalieki, kumpani esittäy karjalaisie tikutušmallija. On vanhua arhiivoista ečittyö käsiruatuo tai nykyaijan tikutukšie. Kuvat vorssuijah tekstin šiämeh šijotettuloina, ta šanaššon lopušta vielä löyvytäh erikseh männä vuosišuan alušša luajitut mallitilkut vienalaisista kaunikirjoista. Toivomma, jotta ne autetah käsimuasteriloita noštamah perintehistä tikutantaneruo ta kehittämäh šitä ielläh.

Šivun lopušša on linkki Mari Rajamaan Pohjois-Vienan tikutušmallit -kuršširuatoh, kumpasen hiän on luatin avonaisešša yliopissošša opaštuos’s’a. Loppuh on kerätty lisäkši tikutantah liittyjie karjalaisie arvautukšie.

Šanaštuo voipi täyventyä työntämällä ehotukšie Olga Karlovalla š-poštih ([email protected]). Passipo!

Eräät yleiset neulontasanat – Erähät ylehiset tikutuššanat

neuloa – tikuttua 

neuloja – tikuttaja

neule(työ) – tikutuš

(neule)puikot – (tikutuš)tikut

lankakerä – lankakerä

neula – niekla

silmukka – petlukka

oikea – oikie

nurja – muurninaini

neulepusero – tikkupaita, tikkuri

neulotut lapaset – tikutetut kintahat

käsityö – käsiruato

käsityöläinen – käsimuasteri

Neulomaan – Tikuttamah

alaosa – alaoša (alaošan, alaošua, alaošie)

Villapaijan alaoša.

Villani tikkupaita (”sulhaspaita”). Tuhkala, Pistojärvi, ennen 1889 valmissettu. / Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

avata solmu, päästää irrottaa, vapauttaa – kerittyä (keritän, kerittäy, keritetäh)

Hiän kerittäy vyön.

avautua – keriytyö (keriytyy, keriyvytäh)

Šolmu keriyty.

etuosa – etuoša (etuošan, etuošua, etuošie)

halkaisija – halkuaja (halkuajan, halkuajua, halkuajie), läpimitta (läpimitan, läpimittua, läpimittoja)

hapsu, ripsu – ripšu (ripšun, ripšuo, ripšuja), ripuni (ripusen, ripuista, ripusie)

Kintahan ripuset.

Väriltäh muštavalkiet kintahat. Kintahien nenät tikutettu šilmäsillä, kalvosissa šuuret kirjat, kokkakirjat ta šuušša ripuset. Uhtuo / I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

harva – harva (harvan, harvua, harvoja)

Harva tikutuš.

helma – helma (helman, helmua, helmoja)

Pušeron helma.

hiha – hiema (hieman, hiemua, hiemoja)

Leviet hiemat.

hiha-aukko, kädentie – hieman loukko (loukon, loukkuo, loukkoja), käsišija (käsišijan, käsišijua, käsišijoja)

jakaa – jakua (juan, jakau, juatah)

Jua petlat nellällä tikulla.

jatkaa – jatkua (jatan, jatkau, jatetah)

jatkaminen (langan) – jatkamini (jatkamisen, jatkamista, jatkamisie), jatanta (jatannan, jatantua, jatantoja)

joustinneule – risinkkä(tikutuš)

juoksu (langan) – juokšu (juokšun, juokšuo, juokšuja)

juosta (langasta) – juošša (juokšou, juoššah)

juova – juova (juovan, juovua, juovie)

Ruškiella, valkiella ta muššalla lankalla tikutetut šukat. On juovua, rantuo, on ristikirjua ta kohtavinokirjua. Uutta mallie. Akonlakši, Kontokki / I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

juovikas – juovikaš (juovikkahan, juovikašta, juovikkahie)

Juovikkahat tikkurit.

kaarroke – harteuš (harteukšen, harteušta), koketti (koketin, kokettie)

kaava – kuava (kuavan, kuavua, kuavoja)

kainalo – kainalo (kainalon, kainaluo, kainaloja)

kaistale, suikale – liuštakko (liuštakon, liuštakkuo, liuštakkoja) Vrt. niise liuštakko ‘kuteilla olevan sukan kantalappu’

kaksoissilmukka – kakšoispetlukka

kallistua – kallistuo (kallissun, kallistuu, kallissutah)

Kallistuo oikiella/vašemella.

kanta – kanta (kannan, kantua, kantoja)

Mimmoista kantua luajit šukkah?

Pokoiniekan (”vainajan”) šukat nieklottih nieklontanieklalla ta šukkih ei luajittu kantua. Kontokki / I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

kantapää – kantapiä (kantapiän, kantapiätä, kantapäitä)

kantatilkku – kantatilkku (kantatilkun, kantatilkkuo, kantatilkkuja)

karsta – kartta (kartan, karttua, karttoja)

karstatut villat – karttajakšet (karttajakšien, karttajakšie)

kartata – kartata (karttuan, karttuau, kartatah)

katkaisija (langan) – katkuaja (katkuajan, katkuajua, katkuajie)

kaula-aukko, pääntie – piäšija (piäšijan, piäšijua, piäšijoja)

Paijan piäšija.

kavennus – ummissus; šalpauš; kuuvituš; kaijennuš

kaventaa – ummistua (ummissan, ummistau, ummissetah), ummata (umpuan, umpuau, ummatah); šalvata (šalpuan, šalpuau, šalvatah); kuuvittua (kuuvitan, kuuvittau, kuuvitetah); kaijentua (kaijennan, kaijentau, kaijennetah)

Rupien šukkua ummistamah/šalpuamah.

kehrätä – kesrätä (kesryän, kesryäy, kesrätäh)

keriä – kerie (kerin, keriy, keritäh)

Kerie lankua kerällä.

kerroksen vaihtumiskohta – kerrokšen/kerran/rivin/riävyn vaihuntakohta

kerros – kerroš (kerrokšen, kerrošta, kerrokšie), kerta (kerran, kertua, kertoja), rivi (rivin, rivie, rivijä), riäty (riävyn, riätyö, riätyjä)

kerä – kerä (kerän, keryä, kerie)

Lankakerä.

ketjusilmukka – čieppipetlukka

kiertää (lankaa) – kiertyä (kierrän, kiertäy, kierretäh), punuo (punon, punou, punotah)

kinnasneula – kinnašniekla, nieklontaniekla, nieklomaniekla

Kinnasneula
Nieklontaniekla, Uhtuo / E. Nikkilä, 1937. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen Kansallismuseo, Finna-kuvat.

kireä – kiintie (kiintien, kiintietä), činkie (činkien, činkietä)

Kiintiemmäkši šivon. Činkieh tikutettu.

kiristyä, tulla kiinteämmäksi – kiinnetä (kiintenöy, kiinnetäh), kiintientyö (kiintientyy, kiintiennytäh)

kiristää – kiintientyä (kiintiennän, kiintientäy, kiintiennetäh), činkittyä (činkitän, činkittäy, činkitetäh)

kuvio – kirja (kirjan, kirjua, kirjoja)

kirjottu kirjontakuviolla, kauniisti koristeltu – kauniskirjani (kauniskirjasen, kauniskirjaista, kauniskirjasie); kaunehešti kirjattu

Kauniskirjaset kintahat.

kirjontakuvio – kaunikirja

kirjontakuvio (nelikulmion sisällä) – muiska (muiskan, muiskua, muiskie)

Kirjokintaan varsi. Lemmenlehti-kuvio. Karjalainen neule.
Kirjakintahan varši, lemmenlehti-muiska kirjan kešellä, Šappovuaran Vasselein Huotarin talošta, Kontokki / V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt, 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

koristaa (kuvioin) – kirjata (kirjuan, kirjuau, kirjatah)

koristeltu, kirjottu – kirjahini (kirjahisen, kirjahista, kirjahisie), kirjattu (kirjatun, kirjattuo, kirjattuja)

korjata silmäpaot, silmukoida – kohentua (kohennan, kohentau, kohennetah)

Kohennan šilmäpavot.

kostuttaa (neule) – kaštua (kaššan, kaštau, kaššetah)

kutoa (kangasta, verkkoa, mattoa, harv. neuloa puikoilla sukkaa, lapasta tms.) – kutuo (kuvon, kutou, kuvotah)

Opaššumma kutomah verkkuo. Kutuo kankašpuilla.

kuvio, koristekuvio, kirjontakuvio – (kauni)kirja (kirjan, kirjua, kirjoja), usora (usoran, usorua, usoroja)

kuviolanka – kirjalanka

kuviomalli – kirjamalli (kirjamallin, kirjamallie, kirjamallija), kirjakuava (kirjakuavan, kirjakuavua, kirjakuavoja); usoramalli, usorakuava

kuvioneule – kirjatikutuš

Kirjakintahat, vaštauškirjat. Jyvyälakši, Uhtuo / I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

kämmenpuoli – kämmenpuoli (kämmenpuolen, -puolta, -puolie)

kärki, terä – terä; nenä; n’okka

Šukan terä, kintahan nenä, šukan n’okka

käsityö – käsiruato (käsiruavon, käsiruatuo, käsiruatoja)

kääntää (neuletyö) – kiäntyä (kiännän, kiäntäy, kiännetäh)

Kiäntyä tikutuš.

langanpää – lankanpiä (lankanpiän, lankanpiätä, lankanpäitä)

lanka – lanka (lankan, lankua, lankoja)

Hienoni lanka.

lankakerä – lankakerä (lankakerän, lankakeryä, lankakerie)

Oulankan kintahat Vuokkiniemi-šeuran myöjäisissä. Kuva: Olga Karlova, 2024.

lenkki – petla (petlan, petlua, petloja)

leveys – levevyš (levevyön, levevyttä, levevykšie)

Hartienlevevyš.

leveäsuinen (lapanen) – leviešuini (leviešuisen, leviešuista, leviešuisie)

Leviešuini kinnaš.

lisätä (silmukoita) – lisätä (lisyän, lisyäy, lisätäh)

Lisyän petlukkoja.

luoda – luatie (luajin, luatiu, luajitah)

Luaji 32 petlukkua/šilmyä.

lyhentää – lyhentyä (lyhennän, lyhentäy, lyhennetäh)

löysä – hellä (hellän, hellyä)

Hellä šolmu.

mallitilkku – mallitilkku, kuavatilkku (tilkun, tilkkuo, tilkkuja)

miehusta – miehuš (miehukšen, miehušta, miehukšie), miehušta (miehuššan, miehuštua, miehuštoja)

mittanauha – mittalentta (mittalentan, mittalenttua, mittalenttoja)

monivärinen – monivärini (monivärisen, moniväristä, monivärisie)

Vuokinšalmen kintahie Vuokkiniemi-šeuran myöjäisissä. Kuva: Olga Karlova, 2024

neula – niekla (nieklan, nieklua, niekloja)

neulatyyny – nieklapielukšut (-pielukšuon, -pielukšutta, -pielukšusie), nieklapotuškani (-potuškasen, potuškaista, potuškasie)

neule(työ), neulos – tikutuš (tikutukšen, tikutušta, tikutukšie)

neulemalli – tikutušmalli (-mallin, -mallie, -mallija), tikutuškuava (-kuavan, -kuavua, -kuavoja)

neulepuikko – (tikutuš)tikku (tikun, tikkuo, tikkuja)

Tikuttua tikutuštikkuloilla.

neuloa tav. kinnasneulalla – niekluo (nieklon, nieklou, nieklotah)

neuloa tiukkaan – rauvottua (rauvotan, rauvottau, rauvotetah)

Elä rauvota, tikuta vällempäh.

neuloa, kutoa (sukkapuikoilla) – tikuttua (tikutan, tikuttau, tikutetah)

Mie tykkyän tikuttua.

neulonta – tikuttamini (tikuttamisen, tikuttamista), tikutanta (tikutannan, tikutuntua), tikutuš (tikutukšen, tikutušta)

Miun himoruato on tikutanta.

neulottu (puikoilla) – tikkuhini (tikkuhisen, tikkuhista, tikkuhisie)

nostaa lanka puikolle – noštua (noššan, noštau, noššetah) lanka tikulla

nostaa silmukka neulomatta – noštua petlukka tikuttamatta/nieklomatta

nurin – muurnin

Tikuttua muurnin ta oikein.

nurja – muurninaini (muurninaisen, muurninaista)

Muurninaini puoli.

Kintahie vuokkiniemeläisen Santra Remšujevan mallih. Kuva: Olga Karlova, 2024

nyppy – n’uppu (n’upun, n’uppuo, n’uppuja)

ohut – hienoni (hienosen, hienoista, hienosie)

Hienoset tikut. Hienoni košto.

oikea – oikie (oikien, oikieta, oikeita)

Oikie puoli.

oikein – oikein

ommel, sauma – ompeluš (ompelukšen, ompelušta, ompelukšie)

Ompeluš on riiččautun.

ommella (saumat) – ommella (ompelen, ompelou, ommellah)

ornamentti – ornamentti (ornamentin, ornamenttie, ornamenttija)

ottaa lanka puikolle – ottua (otan, ottau, otetah) lanka tikulla

paikata, korjata – paikata (paikkuan, paikkuau, paikatah)

Paikkuan hiemat.

paksu – pakšu (pakšun, pakšuo, pakšuja)

Pakšut kintahat. Pakšut tikut.

Kirjatikutukšie, šukkie ta kintahie Pohjois-Viena-šeuran näyttelykšeššä. Kuva: Olga Karlova, Oulu 2025

palmikko – palmikko (palmikon, palmikkuo, palmikkoja)

parsia – paršie (paršin, paršiu, paršitah)

parsinneula – šuuriniekla; kohennušniekla

pehmeä (neule) – pehmie (pehmien, pehmietä, pehmeitä)

peukalon aukko – peikalon loukko

peukalon kiila – peikalon kolkka

piilosilmukka – peittopetlukka, peittošilmä

pisto – pissoš (pissokšen, pissošta, pissokšie)

pitsi – prošva (prošvan, prošvua, prošvie), kruušivo (kruušivon, kruušivuo, kruušivoja)

pituus – pituvuš (pituvuon, pituvutta, pituvukšie)

pohjalanka – pohjalanka

pohjaväri – pohjaväri

pohjukka (silmukan) – perukka (perukan, perukkua, perukkoja)

poimia (silmukat) – poimie (poimin, poimiu, poimitah)

Poimie petlukat.

puikkokoko – tikun šuuruš (šuuruon, šuurutta, šuurukšie), tikkukoko

puikkomittari – tikkumittari

puikkosuojus – tikkušuojuš (-šuojukšen, -šuojušta, -šuojukšie), tikkupiälyš (-piälykšen, -piälyštä, -piälykšie)

purkaa, ratkoa; repiä – riiččie (riičin, riiččiy, riičitäh)

Piti ruveta riiččimäh, kun tuli haireh.

purkautua, ratketa – riiččautuo (riiččautuu, riiččauvutah), purkautuo (purkautuu, purkauvutah)

Paikattu kinnaš. Valkiella lankalla paršittu, ta kämmenpuolella on ommeltu paikka villakankahašta. Kenttijärvi, Kontokki 1894 / Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

puuvillalanka – pumpulilanka

pykäreuna – pykäreuna (pykäreunan, pykäreunua, pykäreunoja)

pylväs – pylväš (pylvähän, pylväštä, pylvähie), pačaš (paččahan, pačašta, paččahie)

pyöröneule – pyörötikutuš

pyöröpuikot – pyörötikut

päätetty reuna – piätetty reuna

päättelemätön reuna – piättelömätöin reuna

päättää (silmukat, neuletyö, langat) – piättyä (piätän, piättäy, piätetäh)

Piättyä šukat, kintahat, paijan reuna.

raidallinen – juomikaš (juomikkahan, juomikašta, juomikkahie), junokaš (junokkahan, junokašta, junokkahie), juovikaš (juovikkahan, juovikašta, juovikkahie)

raita – rantu (rannun, rantuo, rantuja), juno (junon, junuo, junoja)

ranneke – kalvoni (kalvosen, kalvoista, kalvosie)

Kintahan kalvoni.

ratkoa – piäštyä (piäššän, piäštäy, piäššetäh)

Piäššä šolmu.

reikä – loukko (loukon, loukkuo, loukkoja), reikä (reijän, reikyä, reikie)

Paikatut šukat. Varret on tikutuštikkuloilla tikutetut ta nenät ollah nieklontanieklalla nieklotut. Himol’a, Porajärvi / J. Lukkarinen 1941, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

reikäraita – loukkoset (loukkosien, loikkosie)

reunahapsut – reunaripuset, reunarivut, reunaripšut

rimsu, tupsu – kisti

Vyön piäššä ollah kistit.

ripsu, hapsu – ripu

Paikašša ollah rivut.

ruudullinen – ristikirjani (ristikirjasen, ristikirjaista, ristikirjasie)

sakset – šakšet (šakšien, šakšija, šakšiloilla), nošniččemet (nošniččemien, nošniččemija, nošniččemilla)

sekoitelanka – ševotehlanka

selkäkappale – šelkäpuoli

sileä neule – šilie tikutuš

silittää – šilittyä (šilitän, šilittäy, šilitetäh)

silkki – šulkku (šulkun, šulkkuo, šulkkuja)

Šulkkulanka.

silmukka (neuleen tai kutimen) – petlukka (petlukan, petlukkua, petlukkoja); šilmä (šilmän, šilmyä, šilmie); petla (petlan, petlua, petloja)

silmukka, josta aloitetaan sukan tai lapasen kavennus – halkipetla

Enšimmäni petla otetah tikulta tikuttamatta ta kakši ielläh matkuajua peräkkäh vejetäh täštä halkipetlašta läpi.

Karjalaini naini tikuttamašša. Nasto Kallion sisär Pirttilahen kyläštä, Vuokkiniemi 1943 / V. Kaukonen, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, Museovirasto.

silmukoida, vyyhdetä, palmikoida – huahluo (huahlon, huahlou, huahlotah)

silmä, silmukka – šilmä (šilmän, šilmyä)

Verkonšilmä.

silmäpako – šilmäpako (šilmäpavon, šilmäpakuo, šilmäpakoja)

sisäpituus – šiämipituvuš

Hieman šiämipituvuš.

sitoa – šituo (šivon, šitou, šivotah)

Šivo umpišolmu.

solmia, tehdä solmu – šolmie (šolmin, šolmiu, šolmitah), šolmita (šolmien, šolmieu, šolmitah)

solmu – šolmi (šolmen, šolmie), šolmu (šolmun, šolmuo)

sukkaneule – šukkatikutuš

sukkaplokki – šukkamitta

suljettu neule – šalvattu tikutuš

supistaa (silmukoita) – čupistua (čupissan, čupistau, čupissetah)

supistus – čupissuš (čupissukšen, čupissušta, čupissukšie)

suu (lapasen tai sukan) – šuu (šuun, šuuta, šuita)

Šukan varši, reunašša kananvarpaset-kirjat. Repola 1894 / V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

takaosa – takaoša (takaošan, takaošua, takaošie)

tasainen neule – tašani tikutuš

tiheys – šakevuš (šakevuon, šakevutta, šakevukšie)

tiivis, tiheä, läpäisemätön – šumpa (šumman, šumpua)

Šumpa tikutuš.

tiivisti – šumpah

Šumpah tikutetut šukat.

tiukkaan – tiukkah

tupsu – töppy (töpyn, töppyö), töppö (töpön, töppyö), töpäš (töppähän, töpäštä), töppähäini (töppähäisen, töppähäistä)

Villua töppy. Lakin töppö. Vyön töppähät.

tupsukehikko – töppökehikkö (-kehikön, -kehikkyö, -kehikköjä)

vahvistaa – lujuo (lujon, lujou, lujotah), lujentua (lujennan, lujentau, lujennetah)

vahvuus (langan) – lujuš (lujuon, lujutta, lujukšie), pakšuš (pakšuon, pakšutta, pakšukšie)

Lankan lujuš ta pakšuš.

vaihtaa puikot – vaihtua (vaihan, vaihtau, vaihetah) tikut

vanuttaa – vanuttua (vanutan, vanuttau, vanutetah)

Vanuttua nieklakintahat.

varsi – varsi (varren, vartta, varšie)

Šukan varši. Kintahan varši. Alasen varši.

Sukan sääriosa. Karjalainen neule. Finna-kuvat
Šukan šiärykšet, Jelettijärvi, Kiestinki / I.K. Inha 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

vetosolmu – vetošolmi, avošolmi, kulkušolmi

viimeistellä – valmistua (valmissan, valmistau, valmissetah), rakentua (rakennan, rakentau, rakennetah)

viiva, raita, piirto; jono, rivi – juno (junon, junuo, junoja), juomu (juomun, juomuo, juomuja)

viivotin – viivotin (viivottimen, viivotinta, viivottimie)

villa – villa (villan, villua, villoja)

villahahtuva – villalavoh (-lapohon, -lavohta, -lapohie), karttajaš (karttajahan, karttajašta, karttajahie)

villainen – villani (villasen, villaista, villasie)

villalanka – villalanka

villasekoitelanka – villaševotehlanka

villasukka – villašukka

Vienalaisie tikutukšie Pohjois-Viena-šeuran näyttelykšeššä. Kuva: Olga Karlova, Oulu 2025

virkata – kokittua (kokitan, kokittau, kokitetah), virkata (virkkuan, virkkuau, virkatah)

virkata (pitsiä) – virkata (virkkuan, virkkuau, virkatah)

virkata, somistaa koruompeleilla – kirjuttua (kirjutan, kirjuttau, kirjutetah)

virkattu – kokitettu (kokitetun, kokitettuo, kokitettuja, kokitettuloih), virkattu

virkkuukoukku – kokituškokka (-kokan, -kokkua, -kokkie), koukkuni (koukkusen, koukkuista, koukkusie), virkka (virkan, virkkua, virkkoja), kokotti (kokotin, kokottie, kokottija)

vuoropisto – vuoropissoš, vuoro-ommel

vyyhdetä – vyyhtyä (vyyhän, vyyhtäy, vyyhetäh), viipsie (viipsin, viipsiy, viipsitäh)

vyyhdinpuu – viipsinpuu (-puun, puuta, puita), vyyhin (vyyhtimen, vyyhintä, vyyhtimie)

väljä, harva – vällä (vällän, vällyä)

Vällä tikutuš.

väljään – välläh

Välläh tikuttau.

yksivärinen – yksivärini (yksivärisen, yksiväristä, yksivärisie)

yläosa – yläoša (yläošan, yläošua, yläošie)

ympärys – ympäryš (ympärykšen, ympäryštä, ympärykšie), ympäryštä (ympäryššän, ympäryštyä, ympäryštöjä)

Ronkan ’lantion’ ympäryš. Vyöččimen/vyötärykšen ympäryš. Keškisen ympäryštä. Rinnan ympäryš.

Neuleet – Tikutukšet

aluslapanen – alani (alasen, alaista, alasie)

Tikutetut alaset.

housut – pukšut (pukšujen, pukšuja, pukšuloissa)

Villapukšut.

huivi – paikka (paikan, paikkua, paikkoja)

kaulahuivi – kaklapaikka

kauluri – kakluri (kaklurin, kaklurie, kaklurija), kaklušta (kakluššan, kakluštua, kakluštoja)

kuviolapanen – kirjakinnaš

Karjalaiset lastenlapaset.
Lapšen kirjakintahat, Kontokki / I. K. Inha 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

kuviovartinen sukka – kirjavaršišukka

kynsikäs – kynšikäš (kynšikkähän, kynšikäštä, kynšikkähie); mitenkka (mitenkan, mitenkkua, mitenkkoja)

Villaset kynšikkähät.

lapanen – kinnaš (kintahan, kinnašta, kintahie)

Tikkukintahat tahi tikutetut kintahat ‘puikoilla neulotut’.

Nieklokintahat tahi nieklotut kintahat ‘kinnasneulalla neulotut’.

Kokkikintahat tahi kokitetut kintahat ‘virkatut’.

liivi – liivi (liivin, liivie, liivijä)

Lampahan villašta tikutettu liivi.

neulepusero – tikkuri (tikkurin, tikkurie, tikkurija), tikkupaita, tikkupušero

paita – paita (paijan, paitua, paitoja)

Villapaita. Tikkupaita.

pipo – lakki (lakin, lakkie, lakkija)

rannelämmitin, ranneke – kalvoni (kalvosen, kalvoista, kalvosie), käsivaršikaš (käsivaršikkahan, käsivaršikašta, käsivaršikkahie)

Käsivaršikas. Honkaniemi, Paatene 1917 / I. Manninen, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Antellin kokoelmat,
Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

Lämpimät kalvoset, käsivaršikkahat.

(päällys)rukkanen – piälini (piälisen, piälistä, piälisie)

Piäliset ollah nahkaset.

sarkainen, villavuorinen kinnas – supnikaš (supnikkahan, supnikašta, supnikkahie)

Supnikkahat.

sarkarukkanen – vuačokaš (vuačokkahan, vuačokašta, vuačokkahie) Huom. vuačokkahat myös “jouhikintaat” sekä “nahkakintaat”

Šormikkahat, lemmenlehti-kaunikirjalla. Kolvaisjärvi, Rebol’a /
V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

sormikas – šormikaš (šormikkahan, šormikašta, šormikkahie); perčatkat (perčatkan, perčatkua, perčatkoja)

Nahkašormikkahat.

sukka – šukka (šukan, šukkua, šukkie)

Paikatut šukat.

säärys, sääriosa – šiäryš (šiärykšen, šiäryštä, šiärykšie)

Šukan šiärykšet.

säärystin – šiäryššin (šiäryštimen, šiäryššintä, šiäryštimie); polvuš (polvukšen, polvušta, polvukšie)

Kaunehet šiäryštimet, polvukšet.

tossu, töppönen – töppöni (töppösen, töppöistä, töppösie)

Tikutetut töppöset.

Langat ja villat  – Lankat ta villat

akryyli – akrili

alpakka – alpakka

angora – angora

bambu – bambu

jakki – jakki

kashmir – kašemir

lampaanvilla – lampahanvilla

merinovilla – merinovilla

mohair – moher

nylon – neilon

pellava – pellavaš

polyamidi – poliamidi

polyester – poliester

puuvilla – pumpuli(villa)

sekoitelanka – ševotehlanka

silkki – šulkku

superwash (lanka tai villa) – superpešu

tekokuitu – tekokuitu  

viskoosi – visko(u)si

Kuviot – Kirjat

Kirjakintahat. Muššan šuuren kirjan šiämeššä on olkakirja (?). Akonlakši, Kontokki 1894 / I. K. Inha, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Museovirasto.

Hiirenkirjat

Kananvarpaset

Kesselikirjat

Kohtašahan hampahat

Kohtavinokirjat (“lohenpyrstökuviot”)

Kokkakirjat

Kokkakirjat. Kenttijärvi, Kontokki / I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.

Lemmenlehti

Muiskan kirjaset

Olkakirjat

Pienet plaškaset

Piäčkysen kirjat

Smuakkuset (”puseron helma”)

Šuuren ta pienen hiiren jälet (”puseron helma”)

Šuuret kirjat

Kirjahiset kintahat. Kintahien šuušša on kananvarpaset ta muiskan kirjaset. Oulanka 1911 / U. T. Sirelius, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Antellin kokoelmat, Suomen kansallismuseo. Finna-kuvat.

Šuuret plaškaset (”puseron helma”)

Tavalliset hiirenkirjat

Tavalliset šahanhampahat

Tavalliset vinokirjat

Toimet (”vino kuvio”)

Kintahan, alasen šuu. Toimet-nimiset vinokirjat. Šuarenpiä, Rebol’a 1942 / H. K. Helminen, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat

Variksen čorpat

Vaštauškirjat

Vinošahan hampahat

Viärät šahanhampahat

Äkkimutkat (“pyrstö”)

(Kačo lisyä kaunikirja- ta tikutušmallie järkieh alempana, šivu avautuu plikkuamalla.)

Vienankarjalaisista tikutušmalliloista šopiutetut kirjatikutukšet. Pohjois-Viena-šeuran käsiruatonäyttelyš Karjalan Šivissyššeuran Pruasniekašša. Kuva: Olga Karlova, Oulu 2025.