Ohjavuo kielikuomatoimindah

Kielikuomazus tarkottau, jotta kentahto ruadau kielikuomana kellätahto. Kielikuomazuon ideja on tarita kielikyly da sidä kautti tugie kuomakanzan karjalan kielen käyttyö. Kuomakanza voibi olla nuori libo aiguhine, a se voit olla i lapsi, kuomalapsi.

Kielikuomazuon muuvosta da tavottehesta voijah vielä piättiä yhessä: kielikuoman kera voibi ezimerkiksi opastuo karjalah, ga kielikuoma voibi ihan vain olla se kenen kera paissa silloin, kun nikedä toista paginatovarissua ei ole.

Pieni kielikuomazussanasto (karjala-suomi)

kielikuomazus – kielikummius

kielikuoma – kielikummi

kuomakanza – se, jonka kielikummi on, ’’kummitettava’’

kuomalapsi – kummilapsi

kuomakset – kielikummi ja kummitettava

Mintäh maksau ruveta kielikuomaksi libo eččie kielikuoma?

Kielikuomazus on tehokas taba lizätä karjalan kielen käytändiä, da sen hyövyt on tiijussettu kuin keviällä 2025 jullatussa karjalan kielen elvytysprogrammassa, muga toiziengi varavonalazien kielien elvytännässä. Konza resurssua on vain vähäne, kielikuomazus on kebie taba virittiä ezimerkiksi lasta käyttämäh liziä karjalua: sen järjessändäh tarvitah vain kielikuoma da kuomakanza, da vastauvundapluanan suau luadie iče.

Karjalan elvytysprogrammassa sellitetäh (s. 65), jotta ezimerkiksi päiväkoissa libo školassa annettu opassus, kumbane ei karjalan kohalla ole ni maholline, ei täyvy andamah lapsella kielellistä identitiettua libo kehottamah kielen käytändäh vällällä aijalla. Sidä varoin kielellä pidäy olla mieldäkiinnittäjä da moine, jotta sidä voibi käyttiä kaikissa kontekstoissa. Tässä auttau kielikuoma, kumbazen kera voibi ruadua hos midä, ihan jogapäivähistägi dieluo, ga varavonalazella kielellä paissen. Ezimerkiksi saamen kielien kohalla ongi opiteldu eriluaduzie opassusmetodiloi. Perinnöllizen opassuksen lizäksi on hyövynnetty hengilökohtaista opassundua kielimuasterin kera da pietty hos kielen da kalassannan libo mintahto toizen kulttuurallizen dielon yhistäjiä kurssua.

Kielikuomazus auttau kaikkie ozapuolie. Lizäksi kielikuomazuosta roih hyviä mieldä, da se kehittäy mollembien kielineruo, segä kuomakanzan jotta kielikuomangi. Kielikuomatoimindua voit vie levendiägi, sentäh kun kielikuomaverkosson muuvostuossa on mahto opitella eriluaduzien karjalankielizien lapsienkerähmölöin da -kluuboin avuandua.

Jelena Ravan kogemuksie kielikuomana ruannasta (avauduu plikkuamalla)

”Pidäy sanuo, jotta kielineron kazvamizen lizäksi olen iče suanun kielikuomazuosta äijäldi hyviä mieldä. Miun kogemus kielikuomana olennasta on ollun ylen hyvä da voin rekomenduija sidä kaikilla. Miusta on tärgie, jotta kielikuomaruanda da sen muuvot tullah tuttavaksi kaikilla karjalankielizillä, sentäh kun se on hyvä madalan kynnyksen mahto tarita da suaha kielikylyö.”

Lizäksi kielikuomatoiminda levendäy da liziäy kielikuoman omua karjalan kielen käytändiä, da karjala voit sen kautti tarttuo omih dovariššoih da pereheh kuulujih.

Olga Karlovan da Siilinjärven karjalankielizen lapsienkluuban kävijän kogemuksie karjalan leviennästä perehessä (avauduu plikkuamalla)

Olga: ”Pakajan oman lapšen keralla karjalakši. Lapšen kautti karjalan kieli on tarttun niise miun mieheh, lapšen tuattoh. Koissa pakajamma enimmältä karjalakši, ta šuomen kieli on miän toini kotikieli. Lapši šuau tukie karjalan käytöššä lisäkši omalta ämmöltäh, miun muamolta, kumpasen keralla täh palah piäšemmä pakinoilla vain videoyhtevyöllä. Oman ičen ikäistä karjalankielistä pakinatovarissua miän Miitrein jokapäiväseššä elokšešša ei pahakši mielekši ole. Ka käytämmä kaikenluatuista mahtuo “šuahuštamalla” karjalankielistä šeprua eri karjalaisissa pitoloissa ta tapahtumissa.”

Siilinjärven kluuban kävijän kogemukset jullattih enzimäzen kerran Uutisjousi-lehessä 23.11.2025: ”Pereh kerduau opastuttuloi sanoi yhtes kois, da niilöi opastetah tuatalegi. Enne muudu vesselät sanat, kui šlöpöi, yskyniekku da maksankarvaine, ollah jiädy mieleh.”

Ken voibi olla kielikuoma?

Kielikuomaksi voibi ruveta, hos ei olisgi muamonkieline karjalan pagizija. Tärgeindä on, jotta kielikuoma malttau paissa karjalaksi da vediä paginua karjalaksi. Kielikuoma voibi paissa hos millä murdehella, eigä ni se haittua, paistaneh kielikuoma da kuomakanza eri murdehie: karjalan murdehet tuagieh tugietah toine toista.

Jelena Ravan da Miikku Häkin kogemuksie kielikuomana ruannasta (avauduu plikkuamalla)

Jelena: ”Olen suanun ruadua lapsen kielikuomana terväh jo kaksi vuotta. Miun kuomakanza Miitrei on muamonkieline karjalan pagizija da hos pagizemma eri murdehie, ellennämmä toine toista hyvin. Eri murdehien vuoh myö toičči i opassumma toine toizelda uutta sanastuo, mi on vesselä dielo.”

Miikku: ”Tahtoin kielikuomakse ku duumaičin što se on moine konkriettine dielo, kudamal voin siirdiä kieldy edehpäi. Toinah sit konzutahto tuliel aijal minun kuomalapsi voi siirdiä kieldy keneltahto toizel. Moine ruado toinah liziä minus uskuo ku kielel on pagizijua sengi jälgeh ku menen iče tuonilmazih. Minun mieles kielikuomannu olendu on vesseliä! Samal voibi opastuo ičegi uuzih sanoih da onhäi täsgi tiettäväine ičel yksi kohtu liziä, kudamas paista karjalakse.”

Kuin löydiä kielikuoma libo kuomakanza?

Kielikuoman libo kuomakanzan voibi löydiä ičellä tuttavista ristikanzoista, a sidä voibi eččie i muijalda. Kielikuoman voit löydiä ezimerkiksi karjalankielizien paginaperttilöin, lapsienkluuboin libo tapahtumien kautti – kyzele rohkiesti!

Milla Härkkimen kogemuksie kielikuoman löyvännästä (avauduu plikkuamalla)

”Miula on 5-vuodine Viola-tytär da tahon käyttiä hänen kera jogapäiväzessä eloksessa suomen kielen lizäksi karjalan kieldä. Olemma käynyn yhessä paginaperttilöissä dai toizissa kieliyhtehizön vastauvunnoissa da pruazniekoissa Jovensuussa da muijalla Pohjais-Karjalassa. Opin käyttiä karjalan kieldä joga päiviä, a iče vasta opassun karjalah da sentäh miun kielinero ei vielä ole muga hyvä. Kuulin kielikuomazuosta da se rubei kiinnittämäh äijäldi miun mieldä. Zavodimma kielikuomavastauvunnat tänä vuodena da Violan kielikuoma Miikku on Violalla edukyndeh tuttava. ’’Miikku on miun tovarissa da hyvä ku hiängi suvaiččou kaziloi’’, sanou Viola. ’’Toičči sanon ’en ellennä’ da siidä Miikku kerdou midä se tarkottau suomeksi.’’ Kielikuomaruanda on miusta ylen mugaza taba lizätä karjalan kieldä jogapäiväzeh elokseh.”

Kielikuomua libo kuomakanzua voibi eččie i karjalankielizien some- da paginajoukkoloissa. Somen kautti ečittynä kielikuoma voit olla kentahto tundematoin ristikanza, da sentäh on hyvä duumaija kuin voit tunnistua hyvän kielikuoman. Konza kielikuomua eččiy, on hyvä ezimerkiksi varmistua, jotta kielikuoman da kuomakanzan libo kuomalapsen perehen arvot da kielikuomazuon tavottehet vassatah toine toista. Ezimerkiksi yksi pereh voibi tarvita vain kielikuomazutta, a toizella voibi olla tärgie opastuo kielen lizäksi karjalazeh kulttuurah da ezimerkiksi luadie yhessä piiruada, käyvä tapahtumih libo opastuo pläššimäh. Toizilla tuassen viero voibi olla tärgiessä roulissa. Lizäksi on hyvä paissa vastauvunnan muuvosta: toičči vanhemmat tahotah andua kuomaksien vastauduo keskenäh, a toičči vanhemmat tahotah olla keralla kuomaksien vastauvunnassa.

Lizäksi on hyvä ottua huomavoh, jotta kielikuomua ei välttämättäh pie eččie juuri tietyllä murdehella, ei sih olle mahtuo, sentäh kun kaikki karjalan murdehet tugietah toine toista da lizätäh karjalan käytändiä.

Kuin tuagieh kielikuoma da kuomakanza vastauvutah?

Vastauvundoin miärästä da aijankohista kuomakset voijah piättiä yhessä. Kielikuomazuon olis hyvä olla alallista, sentäh kun toistujat vastauvunnat tuvetah kielineron kehittymistä paremmin. Ezimerkiksi kerran nedälissä libo kerran kahessa nedälissä voibi olla hyvä vastauvundoin miärä.

Kuin vaihtua kieli karjalaksi?

Karjalaksi pagizemine voit olla jygiedä enzimäin ennein muuda lapsen kera. Lapsen aijembi kielenmaltto vaikuttau äijäldi kielikuomaruavon planiiruičendah. Karjalankielizellä lapsella voibi täydyö tugi da se, jotta omua kieldä piäzöy käyttämäh, a toizilla lapsilla karjala voibi olla uuzi kieli. Suomeksi malttaja lapsi suau äijäldi abuo suomen kielestä, da hänenke kielikuoma voibi paissa karjalaksi. Suomen kielen kautti lapsi rubieu terväh ellendämäh, hos pagizou enzimäin vain suomeksi. Voit olla, jotta hiän varuau karjalaksi pagizendua.

Kielen vaihtamizeh voibi käyttiä ezimerkiksi semmoista metodie, jotta toistau kuomakanzan sanotut dielot karjalaksi libo tariččou karjalankielizie sanoi paginan tuveksi. Toizie hyviä neuvoloi ollah i karjalaksi lugemine, karjalankielizen medien kaččomine, karjalankielizen muuzikan kuundelemine da sanakizoin kizuamine. Lizäksi voibi hos kirjuttua starinua libo luadie komiksua yhessä. Lapsen kera piädielo yhelläh on, jotta lapsi piäzöy kuulemah karjalankielistä paginua.

Tuula Iljinin kogemuksie karjalan käytännästä lapsien kera (avauduu plikkuamalla)

”Kaččelemmo kruugas mittumantahto minun luajitun kižan vuoh niilöi sanoi, kudualoih tietyl kerral opastutah. Ezim. pereheh kuulujat, rungan ozat, värit, elätit, muarjat, sovat. Opastummo yhtes vie mittumantahto tiemah liittyjän pajon/luguzen, puaksuh kuvien avul da nenga, gu kaikin voijah nähtä sanat. Sen jälgeh siirrymmö stolan luo luadimah tehtävii. Jogahizel on oma tetratti. Sih leikatah, liimatah da sanua hil’l’akkazeh kerävyy. Kuvat otan kois Papunetin kuvabankaspäi. Sie on äijy kuvua da kuvan alapuolele on kebjei iče kirjuttua karjalakse.”

Samua metodie voibi tiettäväne käyttiä i ruavahan ristikanzan kera. Aiguhizien kohalla kielen vaihtamista koskietah eri probliemat ennen kaikkie silloin, konza kielikuomakset ollah toizilla tuttavat. Oldaneh hyö aijembah paistu toine toizen kera suomeksi, voibi karjalankielistä paginua enzimäin olla jygie zavodie. Silloin voibi ezimerkiksi erikseh sobie, jotta tulijalla vastauvundakerralla paissah vain čuassu karjalaksi da siidä puoli čuassuo suomeksi. Uuven ristikanzan kera karjalan käyttämine on kebiedä da luonnollista, konza paginan kieleksi vallitah allusta alguan vain karjala.

Tässä vielä kolme muistosiändyö kielikuomalla:

Elä varua hairieloi.
Elä duumaiče liigua pagizetgo putilleh tiettyö murrehta. Pagize sih tabah, kuin siula ičellä on luonnollizinda.
Voit hyvin käyttiä tugimaterijualua da ezimerkiksi tarkistua sanoi sanakniigasta.

Kielikuomazuon muuvot

Kielikuoma da kuomalapsi

Konza kuomakanza on lapsi, voibi olla kebiembi vastauduo lapsen koissa. Kuomalapsen kera piäzet čukeldamah lapsien muailmah. Kuomalapsen kera voibi ruadua kaikkie samua kuin tavallizestigi lapsen kera: eloistua, luadie käzin luajilmuksie, lugie, kizata stolakizua libo videokizua, käyvä pihalla, kizata erimoizie sanakizoi libo siidä ihan vain paissa midä piäh juohtuu. Ezimerkiksi omien huavehien duumaičenda voibi virittiä lapsie pagizemah hos huavehien talosta libo lomamatasta. Kuomalapsen kera voit hyövyndiä i valmehie materijualoi, kč. resurssat alahana.

Olga Karlovan kogemuksie kielikuoman da kuomalapsen vastauvunnoista (avauduu plikkuamalla)

”Olemma ylen hyvilläh kielikuomasuošta, kumpasešta miän pereheššä alkau olla jo kotvanaikaistaki kokemušta. Kielikuoma Jelena ta miän Miitrei näkeyvytäh kerran netälissä (toičči kakšiki). Hyö vain ollah keškenäh, kekšitäh ičelläh mitänih vesselyä ruatamista – mitä vain himottau yheššä ruatua – ta karjalakši paissah. Kielikuomasuš tukou ta noštau karjalan kielen “hyvyttä” pikkaraisen pakasijan šilmissä. Kerran Miitrein tuatto hairahtu kyšymäh: Mitäpä Jelena on šiula tänäpiänä opaštan? Täh lapši poikkoh vaštai: Ei Jelena ole mikänä opaštaja, hiän on miun tovarissa! Šiinä meilä kaikilla hyvä opaššuš kielikuoman roulih nähen.”

Kielikuoma da kuomakanza

Kuomakset voijah nägeydyö hos koufeilassa libo käyvä toine toizen luoksi gostih. Kuomakanzan kera voibi paissa hos mimmoista tiemua, ga lizäksi yhessä voibi ezimerkiksi opastuo karjalah dai kizata stolakizua libo videokizua. Ruadua voibi hos midä, a piädielo on, jotta kaikki dielot paissah karjalaksi.

Loittopaginat

Ei pie unohtua, jotta nygöin rahvas voijah vastauduo loitoččigi. Nenga kielikuomazuttagi voibi olla loittomuodozena, da kuomakset voijah pidiä loittopaginat. Loittopaginoin avulla eri čurilla muailmua eläjät karjalankielizet piässäh pagizemah karjalaksi. Paginoin lizäksi loitoččigi voibi kizata sanakizoi.

Erimoizet sanakizat

Sellitä sana

Paginaperttilöistägi tuttava sellitä sana -kiza on tehokas kiza opassunnan nägökohasta. Se kehittäy suullista neruo da sanavarastuo. Sellitä sana -kizan voit luadie iče kirjuttamalla bumuagalippuzilla sanua karjalaksi. Tämä on kuin Alias-kiza: toine nostau lippuzen da sellittäy sidä, toine arvuau. Kizah voibi vallita hos ihan segalaista sanastuo libo tiemasanastuo (ezim. talvisanastuo, kezäsanastuo, uuvissanoi, kylysanastuo, sporttasanastuo…).

Muistokiza

Karjalan Sivissyssebra on jullannuh kaksi Katerina Paalamon da Sanna Hukkazen luadimua karjalankielistä muistokizua. Kizoista yksi on luajittu lapsilla da toine on vähäistä jygiembi versie aiguhizilla. Mollemmat kizat perussutah Paalamon da Hukkazen aijembah jullattuh Adaman gruunu -sarjakuvasanakniigah. Kizan kartit on kirjutettu karjalan kaikilla piämurdehilla (kiändän vienankarjalaksi Olga Karlova da livvinkarjalaksi Ilja Moshnikov). Kizoi voibi tilata Karjalan Sivissyssebran verkkolaukasta. Muistokizua voibi kizata tavallizen muistokizan siändölöin tabah, a toine taba on kizata kuva- da tekstapuoli ylähpäin, ili yhistiä sanat da kuvat.

Sanamiäččy

Täh kizah tarvitah miäččy. Vallikkua tiema. Sano tiemah liittyjä sana da lykkiä miäččy toizella. Siidä on hänen vuoro sanuo sana. Konza sanoi ei enämbi keksitä, voibi vaihtua tiemua.

Arvua sana

Vallikkua tiema, ezimerkiksi elätit. Toine valliččou mintahto tiemah liittyjän sanan omassa mielessäh, ezimerkiksi sanan kondie. Siidä toine kyzelöy sih liittyjie muga-ei -kyzymyksie, ezimerkiksi ”Ongo se bruuni? Eläygö se mečässä?” Siidä kyzelijä oppiu arvata, min sanan toine on vallinnun.

Sanasta sanoi

Tämä kiza on vähäzen jygiembi. Täh kizah tarvitah kynät da bumuagat. Piättäkkiä yhessä mitahto karjalankieline sana libo kaksi. Sana voibi olla pitkägi, se on tässä kizassa hyövyksi. Kun sana on vallittu, mollemmat ruvetah muuvostamah piätetyn sanan kirjaimista uuzie sanoi. Huomua, jotta samua kirjainda voibi käyttiä vain sen miärän, kun sidä on alguperäzessä sanassa. Keksittylöin sanoin pidäy olla perusmuuvossa da net voijah olla i ristikanzoin nimilöi.

Ezimerkkinä sana raštavanukko: siidä voibi muuvostua ezimerkiksi sanat raštava, a, što, ukko da avata. Toine ezimerkki on paginakanza: siidä muuvossutah ezimerkiksi sanat pagina, kanza, i, aiga da kana.

Konza on kulun sovittu aiga (ezimerkiksi 15 minuuttua), sanoi ruvetah tarkistamah yhessä. Kun mollemmat ollah keksitty saman sanan, se viivatah yli. Sanasta, kumbaista toine ei ole keksin, suau yhen čökkehen. Enämbi čökkehie suanut voittau.

Rissiköt

Rissikötgi ollah hyväččäne taba kehittiä sanavarastuo. Niilöi voibi luadie iče bumuagalla libo näbieh verkossa ezimerkiksi Crossword Labs –sivulla (linkka). Rissikön sanoin tiemua voibi rajata hos elättilöih, värilöih, sobih, syömizih, vuuvenaigah libo pruazniekkoih. Tahtonou jygiemmän rissikön, voibi yhissellä eri tiemoi.

Resurssat da lähtehet

Adaman gruunu -muistokiza Karjalan Sivissysseuran verkkolaukassa. Linkka. Karjalan Sivissysseuran verkkolaukasta löyvät muistokizan karjalan eri murdehilla. Kizasta on kaksi eri vaigevustazuo.

Antonova, Natalia. 2022. Lapsen kanssa karjalaksi/Lapšen kera karjalakši/Lapsenke karjalakse. Kniiga opastau perehie, kumbazet tahottais opastua omilla lapsilla karjalua da luadie siidä perehen käyttökielen. Kniigan voibi ostua ezimerkiksi Karjalan Sivissysseuran verkkolaukasta: linkka.

Lapsien čuppu -sivu elvytyksen blogassa. Linkka. Sivulla on kerätty lapsien kera käytettäväksi pädijie karjalankielizie materijualoi da kogemuksie karjalan käyttämizestä lapsien kera.

Pasanen, Annika. 2015. Kuávsui já peeivičuovâ. ’Sarastus ja päivänvalo’ : Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Linkka. Annika Pasasen inarinsaamen elvyttämistä käzittelijässä väitöskniigassa kačellah i kielimuasteriloi da heijän tariččemua kielenopassusta (kč. sivut 249–306).

Tynnyrinen, Niko ym. 2025. Karjalan kielen elvytysprogramma: Suuntaviivat kotoperäisen karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa. Linkka. Karjalan kielen elvytysprogramma kaččelou karjalan nygytilannehta da sellittäy sen parendamizeksi tarvittavie toimie. Elvytysprogrammassa duumaijah i kielikuomazutta da karjalan käyttämistä lapsien kera.

Ylen artikkelit inarinsaamen elvytännästä da kielimuasteritoiminnasta. Linkka 1 da linkka 2.

Ohjavon luadijat

Syväindö: Elena Rapa da Niko Tynnyrinen

Kommentat: Miikku Häkki, Milla Härkin, Olga Karlova ja Tuula Iljin