Äimänkägelä da sen nimistö

Luadin Karjalane nimissöntutkimus -kurssan opastuja Johanna Pelling

Päivännouzu-Suomen yliopisto 2025

Äimänkägelä on fantaziiruitu karjalane kylä.  Tarkkasilmäni lugija voibi dogadie, jotta kartalla nägyy tovellini Äimäjärven čupukka Suistamassa, ka iče järvie mugah lugematta kylä, sen lässä olijat erimoiset kohat, niih liittyjät starinat da kylän eläjät ollah miun fantuazijua. Erähissä tapahuksissa olen ottan kuavua oman perehen nygyzistä da istorijallizista eläjistä, ga nimet ollah aivin keksityt. Passiboičen omua armasta perehtä vesselien karakterien taričusta da luvasta käyttiä heidä inspiratsien lähtienä!

Rahvahan starinan mugah Äimänkägelä sai nimen siidä, kun enzimäzet eläjät muinoin tuldih näillä seuduloilla. Sanellah, jotta hyö niin äijän diivittih järven da maiselman kaunehutta, jotta suut kačottih kolmansina silminä. A siidä yksi virkko toizella, jotta “kačo velli kun äimän kägenä ällistelet, etgö ole aijembah järvie nähnyn”. “Muga”, toine vastai, “ga en nenga kaunista”. Da siih hyö jiädih, da järvie ruvettih kuččumah Äimäjärveksi – olihan yksi kylän koilizenpuolizista lahista puitto äimänieglan muodone – da kylästä tuli Äimänkägelä, jotta hyö ei nikonza unohettais mimmozen hämmästyttävän kaunehen da armahan paikan hyö oldih löydän.

Toizielda kylän nimellä voibi olla toinegi sellitys. Järven ymbärillä olijoissa mečissä niät eläy äijä kägie, da ei hyö nimimmozie tavanomazie kägiä olla; hyö kukutah ihan erikoizella tavalla, ku-kuk-ku-kuk-kuu. Päivännouzu-Suomen yliopisson luonnontiijollizen tiedokunnan linnuntutkijat ollah jo viikon oppin suaha selvyttä, jotta mintäh hyö moista omačottaista kukundua pietäh, ga vielä ei tiijetä vastausta. Erähät tutkijat duumaijah, jotta kyzymyksessä on uuzi alalaji, ga lajissontutkimuksen ammusien perindehien mugah yksimielizyttä dielosta ei ole. No, yliopisson nimissöntutkijat taki duumaijah, jotta naverno kylän enzimäzet eläjät nimettih elinsijan mečän äimän kiän mugah; äimä-sana voibi niät merkitä segä nieglua jotta uruada.

Nimen alguperäh kaččomatta, Äimänkägelä on nygöi pikkarane ga ylen virmie kylä. Sielä on äijä monenmoista taiduo da kul’tuurua, hyvä restorana, mugava koufila da äijä vesseliä laukkua. Äimänkägelässä paissah monenlaizie karjalan murdehie da muitagi kielie, da pietäh äijä yhtevyksie kaikkiella muailmah.

Äimänkägelän eläjät ylen suvaijah laulua; kylän Äimän Kägözet-horagi on kuuluza yličči muan. Sentäh lähikylien eläjät ollah annettu Äimänkägelän eläjillä liiganimen Pajonkajahuttajat.

Erähät kylän vesselät eläjät

Neroniekka-Puavoi (Jovenkorbelan Agnian Puavoi) on kylän vanha starikka, runonlaulaja, muzikantta da neroniekka. Hiän ainos luadiu uutta runuo da muuzikkua, planiiruiččou konserttua da luadiu midägi keksindyö. Hiän eläy Jovenkorbelan talossa. Hänen oma armas akka on Rotkan Kauron Marjuška, kumbaista kučutah Siisti-Marjuškaksi sentäh kun hiän on ylen puhaskäzine da armastau siistie da čomua kodie da saduo. Häkkärä hännän alla Marjuška aivin puhastau, kaikki pidäy olla ičkin točkin puhasta da čomua. Vot Roštuota vassen Mučči-koira da Miška-kaziki viijäh kylyh, Siisti-Marjuška niät duumaiččou, jotta elätitgi pidäy olla siistit da puhtahat. “Ei ole syömätöindä hyviä, pezemätöindä puhasta”, mumettau Marjuška konža rupieu muilalla kazin turkkie pezemäh. No, eihän se kazin pezendä hyvin loppun, a se on toine starina, da Jovenkorbela on yhelläh kylän kaunehin talo, niin čoma jotta savun lammin sorsillagi on forssat sinizet bantat kagloissa. Jovenkorbelan talo on valgie, ka koissa da savussa kaikki on soinnutettu kaunehissa sinizen eri vivahuksissa, autto da vuattiet mugah lugien. Nimidä muuda värie ei pie olla.

Sussiedana Puavoilla da Marjuškalla on oma armas tytär Senja (Jovenkorbelan Puavoin Senja) da Senjan ukko, Spičkan Ončin Jouki segö heijän koirat Vyöti, Šukki da Pilkka. Heijän koissa on alallah äijä gost’ua, heilä on niät väkitukulti lasta da bunukkua, da dovarissat segö rodn’at tuagieh heilä dai gostitetah.  Spičkantalo on puittokuin kylän toine restorana, ylen magiet syömizet sielä alallah ollah, da syömizie ongi niin äijä hos koko kylän voibi syöttiä. Jiäškuappua on keitändäpertissä viizi, da  ruokastolaki on heilä niin pitkä jotta Joukin on pidän srojie perttih uuzi, ilmataivahallisen pitkä ruokazuala.

Kylän agjalla eläy Rotkan Kauron Tačči da hänen akka Vuašši (Rotkan Tačin Vuašši). Onnakko penzijalla jiädyö Tačči duumaičči, jotta aiga käybi pitäksi, da keksi ičelläh ruaduo: hiän on saduh kazvattan semmozen viijakon, jotta Rotkantaluo ei sen keseltä enämbi niä; Tačinviijakoksi taluo sentäh nygöin kučutah. Koko kezän Tačči sielä sahan, kirvehen da viikattehen kera tölmätä pöhkäy jotta suau monenmoizet troppazet da toroškat, kumbazie viijakossa on monen kilometrin verran, piettyö kulgukelbozina, da joga vuozi troppasien varrella srojitah eräs uusi laučča. Kerran kezässä Neroniekka-Puavoi kulgou Tačin kera troppazie pitin da laskou kuin äijä lauččua viijakossa nygöin on. Männä kerralla lugumiärä oli siinä jo piällä suan, ga onnakko tulijana kezänä tuassen on enämbi.

Kylän ulgopuolella, Äimälahen päivännouzupuolella, on Skottilanmeččä. Sidä kučutah nenga, kun sielä olijassa huuttorassa eläy Skotlannista päin tullut Vilukoibi-Riku da hänen naine Hebo-Ivan’n’a (Jovenkorbelan Puavoin Ivan’n’a). Vilukoibi-Riku sai liiganimen sentäh, kun hiän kezät talvet aivin panou šortat piällä, tai pruasniekkah lähtiessä skotlantilazen kilt-nimizen perinnehruutan, kumpaseh kuuluu villakankahasta luajittu hameh – ili koivet pal’l’ahana kulgou arret dai pyhät. Ilmainki Skottilan vägi vasta ollah omaluaduset karakterit; erakkona eletäh mečän siämessä, a kodielukkua da žiivattua on talo da sadu täyzi. Koirua on pertissä niin äijä jotta gost’at ei mahu istumah: Vahti, Vikki, Kaveri, Nätti, Reššu, Härmi, Piiri, Pikku da Kut’t’i. Lizäksi on kaksi kazie, pikkarane Pun’a da pörrökarvani Pörhö. Sanotah, jotta Ivan’n’an lembiheboki eläy pirtissä talvet lupšakasti päčin vieressä muaten, a lienöygö starina totta, mäne tiijä. Hebozie Skottilanhuuttorassa on yheksän: kaunis valgie orih Belkoi, tammat Laukki, Tähti da Maška, bruunit ruunat Burkka da kipakkaluondoni Tuisku, da vielä pikkarazet ponit Serkko, Černikkä da Lysti, kumbazen lembiruaduo on täyzien tačkoin muurnin kuadamine. Pihalla juoksou dai kukko da väkitukku kanazie. Pogostah Skottilan vägi matatah harvah da kun matatah, Ivan’n’a račastau lembihebosellah Belkoilla da Riku perässä ajua viyhettäy polgupyörällä, da alallah heijän kindereillä juoksou vägitukku koirua. Tuagieh Rikun voibi dai dogadie mečässä binoklien kera linduloita da mečänelävie kaččelemassa, da tottase kylällä paissah, jotta Ivan’n’a moničči pagizou mečäneläjillä. Kylän vanhat buabot da starikat tiijetäh kerduo, jotta pikkarazena hiän školahki hiihti yhessä hirvilöin kera.

Kylän siämessä ili Pogostassa on Milan Stuudi, kylän vuatelaukka. Sielä Miäččy-Mila (Jovenkorbelan Senjan Mila) luadiu vuatteida da ylen kaunehie nua ollahgi. Televiizorassa da gazietassa voibi tuagieh dogadie Milan Stuudin sobie kuuluzien perzounien piällä! Miäččy-Mila suvaiččou dai sportuija. Vällällä aijalla hiän on urheilutreenera, da kylän uindarannalla on Miäččy-Milan voleibolškola. Rannalla miäččylöin perässä juoksou Milan lizäksi hänen pikkarane čoma koira, Čibi. Konza Mila ei kizua miäččylöin kera libo planiiruiče uutta kaunista vuatetta, mualuau hiän kartinua da piirdäy eriluaduzie piirussuksie da kirjuttau feminizmablogih – aina on tulenpalavassa kiirehessä jälempäiseh projektih!

Vähän kylän ulgopuolella on Kino-Ačinkodi. Sielä eläy kuuluzu kino-ohjuaja Ačči (Jovenkorbelan Senjan Adžoi) da hänen vastineh, Pečun Peču, koira Mötti da heijän kollektiiva. Kollektiivassa eläy monenmoista taiduolijua da vesseliä persounua, da Äimänkägelän rahvahat ollahgi ylen ozakkahat sentäh kun kylällä on ylen äijä taido-ozutteluo, konserttua, kinuo da muuda kollektiivan hommualemua taiduo. Kollektiivan ristikanzat kaikin suvaijah dai mečässä kulgie da luonnon mugah eliä, da tuagieh heijät voibi nähä Skottilanmečän tagana olijassa Vanhassa Korbimečässä Hebo-Ivan’n’an kera puuda sebiämässä. Kylällä sanellah, jotta hyö sielä loiččuloi luvetah da yhessä mečänhaldieloin da vedehizien kera ruatah mečän suojelendua.

Pogostan siämessä eläy Vilukoibi-Rikun muamo, Pärpätti-Muarie. Hiän eli enzialguh Skottilanhuuttorassa Rikun da Hebo-Ivan’n’an keralla, ka hiän kyllästy hil’l’azeh elokseh mečän siämessä. Muarie suvaiččou, jotta on sussiedua kumbazien mänemizie da tulemizie voibi pidiä silmällä. Erähän kerran hiän kirboi tualetti-istumen piällä kavutessa, da kun Riku häneldä jälgeh kyzy mintäh hiän oli istumen piällä noussun, saneli hiän jotta sussiedalla oli gost’ua da hyö mändih tagapihalla, kunne Muarie ei ikkunasta nähnyn. “Pakko oli noussa istumen piällä, jotta tuuletusikkunasta kaččomalla vois tiijustua sussiedan dielot”, hiän selitti. Hiän on niät ylbie siidä jotta enzimäzenä aina tiedäy kaikki kylän tapahukset da jogahizen uudizet, sih kaččomatta kun ei niyhtä sanua malta karjalaksi. Hiän pagizou yhelläh skotin kieldä, kumbaista pogostan eläjistä niken ei ellennä, a se ei Muarieda haittua nivousu. Hiän paissa hulpettau niin äijän da näbieh jotta ei sih yhelläh piäze nimidä muut sanomah, da Muarie on tyytyvälline kun vain issut vieressä da kuundelet. No, tottaše Muarie on hyväsydämini da konza ei kaččele ikkunašta kylän tapahuksie, sriäppiy hiän monenmoista niepšiempäistä kylän lapsie varoin.

Muuda kylän rahvasta

• Piirua-Pedri da akka Torttu-Tuarie: Kylän pekkarit, kumbasilla on 10 huimapäiväistä lasta da 25 samanmoista bunukkua. Kylän päiväkodi on nimetty heijän hullijaisien mugah, da hyö passiboijah školan da päiväkoin ruadajie aivin piätinččänä ilmazilla piirailla heijän piirualaukasta.
• Viijakko-Tačin Gauči, akka Ruočči-Jelena da lapsi Ouči:  muailmanmatkuajat, tanssinnopastajat da filosofizet eloksen merkičyksen duumaiččijat. Gauči perehineh eletäh Äimänkägeliä lässä olijassa suaressa, vanhassa pirtissä kumbazessa ikkunua käytetäh uksena. Suistamanjuaman risti on nimetty hänen mugah.
• Rohto-Ohto (Spičkan Joukin Ondrei): Äimänkägelän liägäri.
• Opastaja-Olga (Spičkan Joukin Olga): Äimänkägelän školan ylen äijän suvaitu opastaja.
• Rotkan Hekla (Rotkan Tačin Hekla), ukko Johora da lapset Sakku da Maču: tervehyönhoidaja da inženiera.
• N’amu-Načči da lapšet Iro, Huoti da Marppa:  n’amulaukkaniekka
• Arhippaisen Ontrei da Pelaga da lapset Huoti da Miitka;  muanruadajat.
• Spičkan Ončin Jušši: eläinliägäri.
• Meččä-Mičoi (Jogilan Lauričan Mičoi) da akka Sadu-Sarafiina (Rotkan Kauron Sarafiina):  meččänhoidaja da savunhoidaja
• Očka-Vatu (Rotkan Tačin Vatu), akka Vatun Juulia da lapset Iivana da Ančoi: kylän optikka 
• Jogilan Mičoin Kat’t’i da lapset Vuašši da Fed’a:  suavutuksekas businessnaine da Hebo-Ivan’n’an potruška, hot niken ei ellennä midä heilä on yhtehistä. Hyö alallah issutah pagizemassa yömyöhäh suaten.
• Fed’an Miihkali da Fed’an Iivana: Vellekset, kumbaset ylen suvaijah kniigua. Miihkali ruadau bibliotiekassa da Iivana Kirjalaukka Starinassa.
• Harakan Jyrrin Miihkali  (Sorokin Mihail Jegorovitš): vienankarjalane runonlaulaja, Neroniekka-Puavoin dovarissa

Äimäkägelän eri kohista

Äimänkägelän pogossassa on Kirikköuuličča. Sen yhessä piässä on kylän kirikkö, da kirikön tagana on Kirikkötermä da Männikkö (kalmismua). Kirikön vieressä päivännouzupuolella on Papintermä da Papinpuisto, da niijen suvipuolella Konserttazuala Kontrapunkti, Kezäteatra Äimän Estruadu da Puavoin Pajolava, kumbazet ollah kylän kul’tuuraeloksen piäpaikat. Sielä on dai kylän kuuluza nähtävys, Neroniekka-Puavoin ičestäh nastrojittu piano. Kylän pohjaista alovehta kučutah Kirikönperä.

Kirikköuuliččan toisessä piässä on škola da bibliotiekka, da niijen suvipuolella Suviranda da Suvikannan uindaranda, stadion segö Miäččy-Milan voleibolškola. Kylän suvipuolda kučutah Suvičuppu. Sielä on dai kylän grillikoda, kumbazessa tuagieh voit nähä Siisti-Marjuškan kalbassukruugua zuarimassa, da vieressä tahokkahan nägözenä istumassa Hebo-Ivan’n’an  pikkarazen koiran, Kalbassu-Kut’t’in – kalbassu on niät heijän molembien lembisyömine. Toičči Spičkan Jouki paistau sielä kakkarua da Senja niistä luadiu perehen eričystä niempsiempäistä kakkaratorttuo, da silloin vieressä on tahokkahan nägözenä koko kylän rahvas, koirat, hevot da kazit mugah lugien.

Kylän päivännouzupuolda kučutah Jovenkorbelanpuoli, alovehen enzimäzen talon mugah. Sielä on paičči muuda Melliččäsilda da Brelonmelliččä. Päivänlasun puolella olija kylänosa on Rohkimanhieru. Sielä on Rohkiman Raudakauppa, Päivänlaskuniemen puisto da Randauuličča.

Pogossan siämessä on bazari da sen pohjalaijalla pikkaraini supermarketta, kumbaista kučutah Eväsvärčči. Kirikköuuličan da Laukkauuličan varrella on monenmoista vesseliä laukkua, paičči muuda Milan Stuudi (vuatelaukka), čondžoibazari Löydöpertti, Način N’amulaukka, taido- da käziruadolaukka Kägöne, kniigalaukka Starina da pekarn’a, kumbaista kučutah Pekkarin Piiruapuodi. Piirua-Pedrin piiruat ollahgi kuuluzat koko pidäjässä da sen ulgopuolellagi! Pogostassa on dai kylän kino segö čoma Kukkilinnun Koufila da forssa restorana Äimän Karel’skoi, kumbazissa ollah ylen magiet syömizet – a vielä magiemmat syömizet suat, kun ildasen aikah pyörähät Spičkah.

Kylän ulgopuolella on Arhippaisen Ontrein perindötila Arhippazenjälgi, kumbasessa kazvatetah vil’l’ua, heinyä da kazvoksie da pietäh lehmiä da lammasta. Arhippaisen Palaka-emännän lehmiä kučutah Piästikki, Pyhikki segö vazikkakaksozet Plikki da Plekki. Lambahie kučutah Valko, Harmo, Pokko da Uuko. Talossa on dai kaksi kazie, Killi da Lišši.

Kylän piät

Pogosta (kylän siän)

Jovenkorbelanpuoli (pogostan päivännouzupuoli)

Rohkimanhieru (pogostan päivänlaskupuoli)

Randačuppu  (suvipuoli)

Kirikönperä (pohjapuoli)

Kavut ta kullendatroppazet

Juamat

• Suistamanjuama
• Äimänkägelänjuama
• Huotil’anjuama

Kylän kavut

• Iivo Härközen kadu (nimetty kuuluzun kirjualija Iivo Härközen mugah, ken syndy tällä alovehella)
• Laukkauuličča
• Kirikköuuličča
• Randauuličča
• Suvikadu
• Pohjakadu
• Melliččädoroga
• Ehätysrannandoroga
• Puistoranda
• Puistopolgu
• Kniigapuissonpolgu
• Papinkujo
• Basarikujo
• Laukkakujo
• Kaidakujo
• Suvikujo
• Randakujo
• Školanpolgu
• Skottilan meččätaival
• Gaučinrista – huogavundakohta Suistamanjuaman varrella

Kullendatroppazet

• Jovenkorven luonnonsuojelenda-alovehen meččäpolgu
• Randatroppa
• Koirankierros
• Suistamantaival (pitkä kullendatroppane Huotilasta Loittarveh da aina Suistamah suaten)

Sillat:

• Melliččäsilda
• Kurgisuonsilda

Puissot

• Kniigapuisto, kumbazessa on Runonlaulajan pačas
• Päivänlaskuniemen puisto
• Papinpuisto
• Kirikköpuisto
• Uindarannan puisto
• Randapuisto
• Jovenkorbi (luonnonsuojelenta-aloveh)

Kylän eri palvelut

Puavoin Pajolava da Konserttazuala Kontrapunkti, Hora Äimän Kägözet

Kezäteatra Äimän Estruada

Suviniemen uindaranda

Ehätysranda

Milan Voleibolškola

Bibliotiekka Pul’cakka Polčča

Äimänkägelän škola

Päiväkodi da eziškola Hullijaine

Pyhän Kolminazuon kirikkö

Brelonmelliččä

Rohkiman Raudukauppa

Milan Stuudi

Pekkarin Piiruapuodi

Način n’amulaukka

Čondžoibazari Löydöpertti

Supermarketta Eväsvärčči

Taido- da käziruadolaukka Kägöne

Kniigalaukka Starina

Kino Äimän Ezirippu

Restorana Äimän Karel’skoi

Kukkilinnun Koufila

Suvičupun sporttakenttä da Urheiluseura Tuuletuš

Tervehysasema Rohtopertti

Optikko da Očkalaukka Kaugonägö

Pošta

Talot

• Pekkarinpertti (pekarn’an vieressä)
• Rohkimala
• Brelola
• Juššila
• Kat’t’ila
• Spičkantalo
• Kino-Ačinkodi
• Jovenkorbela
• Rotkantalo ili Tačinviijakko
• N’amu-Načinkodi
• Pečulanpertti
• Fed’an Miihkalin pertti
• Fed’an Iivanan pertti
• Tačin Vatula
• Jogilantalo
• Prokkol’a
• Löttözenkodi
• Röččälä
• Pärpätti-Muarienkodi
• Harakantalo
• Papintalo
• Skottilanhuuttora
• Arhippazenjälgi

Pellot

Skottilanhuuttora

• Heinäniittu
• Belkoinoboda
• Heboaho
• Kezäoboda
• Kazvosmua

Arhippazenjälgi

• Palakašina
• Kagrapeldo
• Vazikkahaga
• Ylänurmi
• Juamanlaida (Suistamanjuaman vieressä)

Randaperokšet (randamečästä raivatut heinäpellot)

Luonnonpaikat

• Äimäniemi
• Lötönlähe (luonnonlähde)
• Papintermä
• Kallivomägi
• Melliččäkoski
• Suurijogi (vastarannalla järven toisella puolella)
• Joučenkoski
• Ruakkajogi
• Kurgisuonpuro
• Virmiepuro
• Virmiepuronsuu
• Virmiepuronsuunlahti
• Jovenkorbelanlambi
• Agniankoivikko
• Oravaizčärkkä, kylän paras kohta kerätä gribua
• Kandeleluodo
• Kadajaluodo
• Veiččiluodo
• Korbiniemi
• Kuikkaniemi
• Kuikkalahti
• Tervalahti
• Reboniemi
• Päivänlaskuniemi
• Äimälahti
• Lauččalahti
• Pieni Suvilahti
• Suuri Suvilahti
• Suviniemi
• Keskiniemi
• Ehätysniemi
• Haugiabaja
• Syväabaja
• Kuadieniemet. Suanun nimen sentäh, kun niemet ollah puittokuin kuadienmuodozet, vot erähät kylän neiččyzet šuutkitah, jotta onnakko sinne on muinoin Vilukoibi-Rikun kuadiet kavonnun; skotlantilaine perinneh on niät semmone, jotta kilt-ruutan alla ei pietä kuadieda.
• Kondieniemi
• Kondiemeččä
• Kurgisuo
• Kurgisuonmägi
• Kaižlaranda
• Joučenkoski
• Loittomeččä
• Loittomečänvuori
• Harakkavuara
• Heläväini (järvi), ylen kaunis da kirkasvetinen
• Loittojärvi
• Kirikkötermä
• Rissinselgy
• Jovenkorbi
• Skottilanmeččä
• Ahvenranda
• Hillosuo
• Pöpökkäsuo
• Vanha Korbimeččä
• Meččäniemi
• Gaučinsuari

Lähikylät

• Meččäniemi (kylä), vastarannalla
• Huotil (päivännouzuh päin Äimänkägelästä)
• Loittarvi (Loittojärvi) (päivänlaskuh päin Äimänkägelästä)